Vapaaherra Ernst Viktor Lorenz von Born

Pernaja syntyneet 1877-1886 (MKO873-878) 1885 elokuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1778... / Viitattu 15.07.2023

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ernst_von_Born

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_Born_nr_2083#TAB_5

http://www.uppslagsverket.fi/bin/view/Uppslagsverket/VonBornErnst

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suur-sarvilahden_kartanolinna...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suur-Sarvilahden_kartano

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/05/06/oikeusministeri-ernst-von-...

Kunta Pernaja. Kylä Sarvilahti (Sarvlaks). Tilan nimi Sarvilahti (Stor-Sarvlaks). Tilannevuosi 1931.

Omistaja Ernst v. ja Alix Born Lisätietoja SARVILAHTI (Stor-Sarvlaks), 5 km Loviisasta. Omistajat v:sta 1914 vapaaherra Ernst v. Born ja puolisonsa . Alix Sarvilahden omistajana näyttää 1300-luvun keskivaiheilla olleen eräs Anders Munek, mutta sen jälkeen 1400-luvulta aina v:een 1757 saakka se kuului Creutz suvulle kulkien perintönä isältä pojalle, suvun kantaisästä »Markus-sepästä» alkaen. Viimeinen miespuolinen omistaja mainittua sukua oli Kaarle Juhana Creutz, jonka tyttären avioliiton kautta tila siirtyi v. Morian suvulle aina v:een 1820 saakka. Silloin se Katariina v. Morian'in avioliiton johdosta joutui maaherra S. F. v. Born'ille, jonka jälkeläisiä nykyinen isäntä on. Alkuperäinen Sarvilahti jaettiin v.1914 kuuteen osaan: Stor-Sarvlax, Norr-Sarvlax, Lappnorr, Grevböle-Bagarböle, Strömsland, Tjuvö, Fantsnäs ja Hudö. Päätila, Stor-Sarvlax, on pinta-alaltaan 2 100 ha, josta puutarhaa 1, peltoa 420, luonnonniittyä 120, viljeltyä laidunta 40, viljelyskelpoista maata 60, metsämaata 1 300 ja joutomaata 159 ha. Pellot epätasaisia savimultamaita ja niistä 24 ha salaojitettuna. Rakennukset viljelysten keskellä. Päärakennus 3-kerroksinen. Sitä alettiin kertoman mukaan rakentaa jo 1619, toisten tietojen mukaan 1643, mutta valmistui se vasta 1683. V. 1880 sattuneen tulipalon jälkeen uusittiin rakennus 1880—83 arkkit. F. A. Sjöströmin piirustusten mukaan. Siipirakennuksista on toinen suunnilleen päärakennuksen ikäinen ja toinen v:lta 1881. Sisustuksesta mainittakoon uusintatöissä 1880 ilmitulleet kattomaalaukset 1720-ja 1740-luvuilta, tavattoman runsas taulukokoelma sekä suuri arkisto ja kirjasto. Pellot jaetut 2:een kiertoon. A: kesanto, ruis. kevätvilja, puolikesanto, syysvilja, 4 heinää ja 2 kevätviljaa. B: kesanto, ruis, 4 heinää, 2 laidunta, 2 kevätviljaa. V. 1929 oli 36 ha kesannolla, 2 vehnällä, 42 rukiilla, 85 kauralla, 3 herneellä, 2 perunalla ja n. 200 ha heinällä sekä 50 ha muussa käytössä, etupäässä vuokrattuna. Kotieläimiä: 25 hevosta, 160 lehmää, 1 sika ja 6 yhteiskuntaa mehiläisiä. Karja Ay- ja sekarotua. Pääasiallisimman tulolähteen muodostaa maito, joka myydään Loviisaan. Metsä suunnitelman mukaan hoidettua tukki-, paperi- ja polttopuita tuottavaa havumetsää. Valo- ja voimasähkö Kymenlaakson Sähkö Oy:ltä. Tilalla kotitarvesaha ja -mylly.

	  Lähde	 Suomen maatilat, I osa

Stor-Sarvlaks Gård https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/eba1b0d0-18d7-4190-8165...