Vilho Johanneksenpoika Penttilä

Syntymä / Birth / Рождение:

Suursaaren evankelisluterilainen seurakunta, syntyneet v. 1854: Suursaari Evangelical-Lutheran Parish, Births year 1854: Гогланд лютеранский приход, рождений 1854 г.:

Avioliitto / Marriage / Брак:

Koiviston evankelisluterilainen seurakunta, vihityt v. 1881: Koivisto Evangelical-Lutheran Parish, Marriages year 1881: Койвисто лютеранский приход, браки 1881 г.:

Kuolema / Death / Смерт: Koiviston evankelisluterilainen seurakunta, kuolleet v. 1905: Koivisto Evangelical-Lutheran Parish, deceased year 1905: Койвисто лютеранский приход, Смерт 1905 г.:

Elämäkerta / Biography / Биография:

Vilho Penttilä lähti merille isänsä aluksella, mutta siirtyi pian koivistolaisille aluksille merimieheksi. Vuonna 1877 hän sai Viipurin merikoulusta kauppalaivurikirjan. Tämän jälkeen hän koivistolaisten parkkien päällikkönä purjehti mm. Englantiin vieden puutavaraa, pääasiassa kaivospölkkyjä.

Vilho ja Regina Römpötti asuivat vuosina 1881-1883 Suursaaren Kiiskinkylässä, mutta muuttivat mantereelle Koiviston Makslahteen, josta ostivat vuonna 1883 Reginan veljeltä Römpötin tilan kuudesosan Joel Römpötin viihdyttyä paremmin merikapteenina kuin maanviljelijänä. Reginan isä Paavo eli tilalla syytinkiä vastaan, myös nuorin veli Hiob asui talossa. Vilhon jatkaessa merillä tilaa hoitivat Römpötit. Tilalla oli 9 hollantilaista lehmää, joista eräs palkittiin parhaana lypsäjänä maatalouskilpailussa v.1904. Maatalousnäyttelyssä 1-2.10.1910 Viipurissa Regina Römpötti palkittiin omenoistaan. Reginan tila oli moderni ja hyvin hoidettu.

Vuonna 1886 Vilho Penttilä avasi Römpötillä maakaupan, jonka hoitajana toimi lanko Hiob Römpötti. Hioppi olikin Vilhon tärkein avustaja ja oikea käsi. Myöhemmin Penttilä avasi Makslahden keskustaan haaramyymälän, jonka hän myi v. 1901 Aleksanteri Peussalle. Tämän leski vuokrasi liikkeen myöhemmin Makslahden osuuskaupalle.

Viipurilaisten liikemiesten esimerkkiä noudattaen Vilho päätti yrittää puutavarakauppaa. Hän osti Makslahden Lohiojan tilan (125,2 ha) ja toisen kuudenneksen Römpötistä (uusi nimi Kokomäki B, yhteensä 197,9 ha) sekä pieniä palstatiloja puutavaraliikkeen ja maalaiskaupan tarpeisiin. Puutavarakaupan laajentuessa Vilho alkoi uittaa myös Johanneksesta ja Kuolemajärveltä ostamaansa puutavaraa Rokkalanjokea pitkin kohti Rokkalaa ulkomaille laivattaviksi. Puutavaran ostojen suuntautuessa myöhemmin Saimaan rantamille oli Vilho Penttilällä jo kymmenkunta proomua sekä hinaajia, joilla kaivospölkyt ja saksanparrut kuljetettiin Makslahden tai Rokkalan satamiin. Penttilän liiketoiminta työllisti useita työmiehiä niin Koivistolla kuin naapuripitäjissä ja Saimaan rannoillakin.

Puutavaraliikkeen myötä Vilho Penttilästä tuli myös huomattava laivanvarustaja. Hänellä oli useita purjealuksia, mm. Väinö, jonka päällikkönä hän itse toimi. Vuonna 1890 hän rakennutti Makslahdessa 308 rekisteritonnin vetoisen laivan Eläköön ja osti ulkomailta yli 600 rekisteritonnin vetoiset Wieland ja Regina -parkit. Vilho Penttilä oli myös aloitteentekijänä Koiviston Höyryveneosakeyhtiötä perustettaessa.

Vilho Penttilä kuului nuorsuomalaisiin ja oli aktiivinen kunnallispoliitikko. Hän mm. lupasi ilmaisen tontin Makslahden kansakoululle, joka aloitti toimintansa vuonna 1887, vuoden kuluttua Penttilän ehdotuksesta. Hän oli kuntakokouksen puheenjohtaja vuonna 1902.

25.8.1893 Rannan kihlakunnan (Koivisto, Johannes, Kuolemajärvi ja Uusikirkko) talonpoikaissääty valitsi Vilho Penttilän valtiopäiville edustajakseen. Penttilä valittiin uudestaan vuosina 1897 ja 1904 - 1905. Hän ehti olla yleisen valitusvaliokunnan varajäsen, säädyn lähetystön, lakivaliokunnan ja yksityisen kielianomusvaliokunnan jäsen sekä valtiovarainvaliokunnan jäsen. Penttilä ajoi mm. seuraavia asioita: valtionapu kansanopistoille, rannikkolaivojen pestauksen lopettaminen, kirjapainolaki, sensuurin lieventäminen, lakien suomennosten kieliasun parantaminen, eläkkeet, kasvatuslaitokset, naisten opettajanvirat, yleinen äänioikeus äyriperusteisena, kansakoulun perustamispakko sekä (sortotoimien vuoksi 31.12.1904:) 'perustuslain mukaisen hallitustavan uudelleen voimaan saattaminen ja laillisen järjestyksen palauttaminen Suomeen'.

Vuonna 1896 Penttilät, Hiob Römpötti ja kansakoulunopettaja K. F. Enberg perustivat Makslahden nuorisoseuran. Nuorisoseura kokoontui aluksi Penttilöillä, mutta myöhemmin Vilho lahjoitti seuralle oman tontin ja torvet soittokunnan perustamiseksi. Seuran iltamissa Penttilät lapsineen esittivät näytelmiä. K.W Hopun muistelmien mukaan kun kerran näytelmää ei ollutkaan, niin eräs makslahtelainen oli Hopulle motkottanut: "Ei Penttilä enää näytäkään emäntäänsä."

Sortovuosina erityisesti Viipurin lääniä yritettiin venäläistää. Vilho Penttilä oli Koiviston kunnan johtomiehiä tänä aikana ja näkyvä suomalaisuuden puolestapuhuja. Valtiopäivät kokoontuivat tuolloin 24.1.1905, mutta eivät ryhtyneet säännönmukaiseen työhön ennen kuin lailliset olot olisi palautettu. Vilho ei kuitenkaan ehtinyt nähdä olojen parantumista eli eduskunta-, äänioikeus- jne. uudistuksia. Hän kuoli Helsingissä Vilhonkadun asunnossaan 14. helmikuuta 1905. Talonpoikaissäädyn puhemiehen sanoin: "Kaihomielin säädylle ilmoitan, että Rannan tuomiokunnan edustaja, edusmies Vilho Penttilä tänään kello puoli yksitoista äkkinäisen sydänhalvauksen johdosta on kuollut. Näin äkkiä manalle temmatun säätyveljen poistuminen synnyttää säädyssä syvän surun ja kaipauksen tunteen ja osanoton vainajan perhettä kohtaan."

Muistiin merkinnyt Mari Sundell

Viitteet:

• [1]

  ---

  
  

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Suursaaren paikkakuntaprojekti
• Koiviston paikkakuntaprojekti
• Hoppu K.W. ja Kansanaho Erkki (toim.): Koivisto, sen vaiheista, asukkaista ja elinkeinoista. Porvoo 1953.
• Jukanen Sulo: Honkalaivat ja halkolastit, Koivisto II. Lahti 1975.
• Suursaaren seurakunnan arkisto, Pää- ja rippikirjat, Rippikirja 1881-1889 (I Aa:11), Jakso 61, Sivu 62 (Kiiskinkylä, Penttilä): Kansallisarkisto http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2172271 / Viitattu 5.9.2021
• Koiviston seurakunnan arkisto - Pää- ja rippikirjat 1880-1889 (I Aa:14, Alvatti - Makslahti), jakso 317, sivu 321: Makslaks 8 Römpötti; Penttilä; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3506416 / Viitattu 18.6.2021
• Koiviston seurakunnan arkisto - Pää- ja rippikirjat 1900-1909 (I Aa:20, Alvatti - Makslahti), jakso 389, sivu 418: Makslahti 8 Römpötti; Penttilä, Römpötti; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3520342 / Viitattu 27.7.2021