Projekti kerää koulun oppilaiden, opettajien, henkilökunnan ja kouluun läheisesti liittyvien henkilöiden profiileja. Myös edeltäneen Avellanin koulun profiilit voidaan liittää tänne. (Projekti on perustettu 26.11.2020)

Helsingistä tulee koulukaupunki

Ennen tuloa pääkaupungiksi 1812 oli Helsinki kalastajien ja pikkuporvarien yhdyskunta, jossa oli yksi triviaalikoulu. Koulu oli perustettu 1641 ja saanut 1759 uuden 2-kerroksinen kivitalon nyk. valtioneuvoston linnan sisäpihan kohdalle. Porvoo oli lähin kouluistaan tunnettu kaupunki. Vain parissakymmenessä vuodessa Helsingistä tuli kuitenkin maan johtava koulukaupunki.

Helsinkiin oli kiireesti saatava yliopistoon valmistava koulu. Professori Johan Henrik Avellan, kasvatusfilosofi ja Turun akatemian rehtori, aloitti Helsingissä ns. Avellanin koulun. Vaikka ikääntyvä Avellan oli kasvattajana kokenut ja pätevä, ei hän yksinään jaksanut toteuttaa monia kehittämisajatuksiaan. Koulua alettiin nimittää Avellanin ylioppilasleipomoksi. Helsinkiin siirtyneen yliopiston opettajat ja tutkijat perustivat Lauantaiseura-ajatushautomon, jonka sivutuote oli Helsingfors (privat)lyceum - Helsingin lyseo, joka palveli hyvin kymmeniä vuosia ja kävi pieneksi vasta 1891 jolloin tarvittiin laajempaa rahoitusta ja myös suomenkielisiä oppilaita.

Helsingfors lyceum - Helsingin lyseo 1831-1891

Helsingfors lyceum (Helsingfors privatlyceum, suom. Helsingin lyseo) oli Helsingissä 1831–1891 toiminut ruotsinkielellä opettanut Suomen ensimmäinen uudenaikainen yksityisoppikoulu. Sen perustivat Lauantaiseuran vaikutuspiiriin kuuluneet kirkkoherra Axel Adolf Laurell, filosofian maisteri Johan Jakob Nervander, filosofian maisteri Johan Ludvig Runeberg, filosofian maisteri Nils Abraham Gyldén, filosofian maisteri Bengt Olof Lille ja filosofian maisteri Karl Henrik Ståhlberg.

Helsingfors lyceumin - Helsingin lyseon toimitalo vuosina 1846-1875, ns. Lillen talo, Kaisaniemen puiston reunalla Mikonkatu 25:ssä, purettu

Koulun lippu
Toiminta alkoi 1831, jolloin koulussa oli 12 oppilasta ja kuusi opettajaa. Avellanin kuoltua ja Avellanin koulun lopetettua toimintansa 1832 monet sen oppilaat siirtyivät Helsingfors lyceumiin. Koulu oli aluksi 6-luokkainen ja maan ainoa yliopistoon johtava oppilaitos. Koulun laajetessa 8-luokkaiseksi vuonna 1857 se joutui hankkimaan toimiluvan. Yliopistoon siirtyi oppilaita Helsingfors lyceumista ensimmäisen kerran vuonna 1835. Koulu toimi eri tiloissa vuokralla kunnes sen oma kivitalo valmistui Kaisaniemeen Vuorikadulle 1874 (kuva alla). Loppuvaiheessa koulun lempinimi oli viimeisen rehtorin nimen mukaan Böökin lyseo eli Böökska lyceet. Koulu lakkautettiin 1891.

Ruotsinkielellä opettaneen Helsingfors lyseumin työn jatkaja 1891 oli Helsingin Suomalainen Realilyseo (Helsingin lyseo). Suomenkielistä yliopistoon valmistavaa opetusta ei ollut, ja siitä oli suuri puute kun ruotsinkieltä osaava väestö ei enää riittänyt kasvavan virkamieskunnan tarpeisiin. Koulu oli aloittanut Lauantaiseuran innoittamana ja lopetti ruotsinkielisten fennomaanien hallussa. Emil Böökin aikana pyrittiin siihen että ruotsinkieliset oppisivat muiden kielten ohessa käyttämään myös suomea. Suomenkielen osaamisen edistäminen sai ruotsinkieliset perheet jättämään koulun, ja Böökska lyceet oli lopuksi tämän erinomaisen koulun haukkumanimi. Opetuskielen vaihtumisen takia uudempi Helsingin lyseo ei ikävä kyllä jatkanut Helsingfors lyceumin perinteitä, vaikka oli monin tavoin sen työn jatkaja.

Helsingfors Lyceumin - Helsingin lyseon toimitalo vuosina 1875-1891. Tämä viimeinen toimitalo eli ns. Böökin lyseo valmistui 1874 Kaisaniemen puiston reunaan Vuorikatu 22:een. Koulutalo purettiin vuonna 1923.

Presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheim kirjoitti ylioppilaaksi koulusta vuonna 1879. Mannerheim oli koulun oppilaana vuosina 1874-1879. Hänet erotettiin puoleksi vuodeksi koulusta 12-vuotiaana huonon käytöksen takia (tahallinen ikkunoiden rikkominen). Mannerheimin ylioppilastodistus on täynnä kymppejä ja ysejä. Keskiarvolla pääsisi helposti vaikka Ressun lukioon!

Projektissa on myös joitakin 1800-luvun loppupuolen naisopiskelijoita kuten Emma Åström, josta tuli Suomen ensimmäinen yliopistollisen loppututkinnon suorittanut nainen. Naisia ei hyväksytty lyseon varsinaisiksi oppilaiksi, mutta he saattoivat hakea yksityisoppilaan erityislupaa.

Koulun rehtorit

1831–1840 Axel Adolf Laurell
1840–1841 Karl Henrik Ståhlberg
1841–1845 Germund Fredrik Aminoff
1845–1856 Karl Backman
1856–1868 Karl Gabriel Leinberg
1868–1891 Emil Böök

Lähteitä ja linsätietoja

• Helsingfors lyceum Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingfors_lyceum
• Helsingin lyseon satavuotismuisto 1931 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/888921?page=11
• Helsingfors lyceum http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/hellyceum.htm
• KOULUELÄMÄÄ SNELLMANIN AJAN HELSINGISSÄ https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/06_02_17__snellma...
• (varoitus: pdf latautuu heti klikattaessa) Aimo Halila: Miten Helsingistä tuli Suomen johtava koulukaupunki https://www.kasvhistseura.fi/julkaisut/koulu-ja-menneisyys/suomen-k...

.