Tämän on paikkakunta Jämsän täydentävä papisto -projekti. Papistoluettelo on Suomen Sukututkimusseuran Hiskissä olevan luettelon mukainen. Projekti käsittää kaikki seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt.
Jämsän seurakunta on keskiajalla ollut Sysmän seurakuntaan kuulunut kappeliseurakunta, mutta se muutettiin jo vuonna 1442 itsenäiseksi seurakunnaksi.
Papit
Kirkkoherrat
- Dominus Petrus (1497)
- Olavi (1505-07)
- Jöns (1545)
- Mikael Clementis (1552-55)
- Jöns Hertugh (1556)
- Laurentius (1560-63)
- Henricus Olai Auvila (1564-92)
- Jacobus Henrici (1592)
- Olaus Laurentii (1593-1607)
- Stefan Matthiæ Svanstrupe (1607-43)
- Samuel Tapaninpoika Svanstrupe (1645-52)
- Johan Stefansson Svanstrupe (1653-65)
- Laurentius Pauli Jemsonius (1666-74)
- Kristoffer Florinus (1675-96)
- Georg Gabrielsson Kihl (1697-1701)
- Gustaf Jöransson Starck (1702-10)
- Stefan Sylvester (1712-20)
- Henricus Henrici Palilius (1720-23)
- Gabriel Johannis Castelius (1723-26)
- Petrus Andreae Ignatius (1727-28)
- Christophorus Christophori Herkepaeus (1729)
- Jonas Andersson Streng (1731-36)
- Salomon Johansson Stichaeus (1737-40)
- Jakob Malleén (1741-51)
- Karl Östberg (1755-75)
- Samuel Niklas Heurlin (1777-1814)
- Gustaf Gustafsson Schogster (1816-29)
- Anders Johan Saelan (1836-41)
- Gustaf Magnus Nordström (1842-67)
- Albert August Lindbohm (1869-87)
- Henrik Zoliman Henriksson Salonius (1889-1908)
- Johannes Hovilainen (1910-37)
- Kaarlo Hilmeri Ristikankare (1937-48)
Kappalaiset
- Bartholdus Pauli (1556)
- Henrik (1560)
- Jons (1566)
- Martinus Georgii (1589-1604, -1616)
- Bartholdus Erici (1607-35)
- Erik (1620)
- Samuel Tapaninpoika Svanstrupe (1632-45)
- Erik Stefansson Svanstrupe (1645-47)
- Daniel Stefansson Svanstrupe (1648-50)
- Laurentius Pauli Jemsonius (1650-68)
- Kristoffer Florinus (1668-75)
- Erik Erkinpoika Svanstrupe (1675-93)
- Stefan Eriksson Svanstrupe (1694-1714)
- Petter Jakobsson Simolenius (1714-20)
- Isaac Silander (1720-31)
- Anders Andersson Streng (1732-65)
- Matias Johansson Tapenius (1767-92)
- Carl Johansson Sirén (1794-1802)
- Karl Fredrik Grahn (1804-40)
- Alexander Asp (1843-53)
- Immanuel Robert Johansson Wallenius (1855-64)
- Paul Urbin (1865-72)
- Henrik Zoliman Henriksson Salonius (1876-89)
- Johannes Juhananpoika Smolander (1890-1909)
- Hannes Leiviskä , nimitetty 1909 (1911-)
- Kaarlo Hilmeri Ristikankare (1909-37)
Pitäjänapulaiset
- Johan Henricsson Nordström (1744-56)
- Matias Johansson Tapenius (1756-67)
Ylimääräiset papit
- Petter Jakobsson Simolenius (1708)
- Gustaf Hällman (1740)
- Jakob Malleén, kirkkoherran apulainen 1771
- Aleksanteri Yrjönpoika Invenius (1778-79)
- Erik Eriksson Landén, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra (1799-1816)
- Karl Fredrik Mattsson Löfgren, kirkkoherran apulainen (1810-12)
- Karl Isak Wallenius, kappalaisen apulainen (1810-11)
- Adam Johansson Melén, kirkkoherran apulainen (1812-16)
- Johan Selen, kirkkoherran apulainen, kirkkoherran sijainen (1817-27)
- Karl Gustaf Strömberg, kirkkoherran sijainen, armovuodensaarnaaja (1827-31)
- Gabriel Flygtman, pappien apulainen (1829-30)
- Johan Georg Hoffström, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen (1831-36)
- Alexander Asp, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra (1834-37, 1843)
- Adam Sallmén , virka- ja armovuodensaarnaaja (1840-41)
- Fredrik Otto Grahn, virka- ja armovuodensaarnaaja (1841-43)
- Gabriel Lindeqvist, sijaiskirkkoherra (1841-43)
- Claes Gustaf Beyrath, sijaiskirkkoherra (1843-44)
- Fredrik Johan Grönholm, kirkkoherran apulainen (1848-54)
- Otto Ferdinand Grönholm, kirkkoherran apulainen (1854-55)
- Karl Ekman, virka- ja armovuodensaarnaaja (1853-56)
- Herman Vilhelm Roschier, kirkkoherran apulainen (1856)
- Karl Brynolf Brorsson Lilius, kirkkoherran apulainen (1856-61)
- Karl Johan Johnsson, vt. kappalainen (1859)
- Edvard Demetrius Cavén, kirkkoherran apulainen (1861-62)
- Gustaf Oskar Schöneman, kirkkoherran apulainen (1862-64)
- Konrad Edvard Tornberg, kirkkoherran apulainen (1864-65)
- Karl Gustaf Tötterman, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen (1864-65)
- Karl Vilen, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra (1865-69)
- Gustaf Ernfrid Herckman, vt. kappalainen (1872-73)
- Robert Ferdinand Bergh, vt. kappalainen (1873-74)
- Elias Paajanen, vt. kappalainen (1874-75)
- Isak Arthur Blom, vt. kappalainen (1876)
- Axel Edvard Ekroth, kirkkoherran apulainen (1883-84)
- Petter Gustaf Korpi, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra (1885-88)
- Johannes Smolander, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen (1888-90)
- Johan Koskinen, vt. kappalainen (1890)
- Karl Henrik Augustinpoika Hakanen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra (1899-1902)
- Kaarlo Konstantin Aalto, kirkkoherran apulainen (1902-05)
- Otto Edvard Lahtinen, kirkkoherran apulainen (1905)
- Heikki Seppälä, kirkkoherran apulainen (1905-06)
- Jalmari Nikolai Vuorela, kirkkoherran apulainen (1906)
- Kustaa Emil Erander, kirkkoherran apulainen (1906)
- Juhani Vilkki, kirkkoherran apulainen (1906-07)
- Heino Johannes Pätiälä, vt. kappalainen (1907)
- Kustaa Eugen Airila, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen (1907-08)
- Kaarle Kustaa Klockarla, vt. kappalainen (1908)
- Filip Nordlund, vt. kappalainen (1908-09)
- Antti Elias Rentola, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra, virka- ja armovuodensaarnaaja (1908-)
Lukkarit ja kanttorit
Suntiot
Kirkkoväärtit
Adam Juhonpoika Kijhl 1720-1769
Kuudennusmiehet
- Lauri Hopsu
- Tuomas Saari
- Yrjö Saari
Kirkkojen suunnittelijat ja rakentajat
Keskiajalla rakennetun, 1600-luvulle säilyneen, kirkon rakentajasta ei ole tietoa. Kirkkoherra Florinuksen aikana (1668-1675) sen todettiin olevan "pieni ja muodoltaan pitkänomainen, se täynnä messualttareita ja muita paavillista harhaoppia edistäviä vertauskuvia". Kirkko purettiin ja vuonna 1682 alettiin rakentaa uutta kirkkoa, rakentajasta ei ole tietoa, mutta löytyy maininta Eräjärven Koppalan nikkarista Eskosta, joka on valmistanut ainakin saarnastuolin ja kuoripalkin. Eräjärven suunnalta pyydettiin muitakin kirkonrakentajia ja ammattimiehiä avuksi. Riitaisan kirkon katon uusimisen saattoi päätökseen Jaakko Lementinpoika Leppänen yhdessä Mikko Hopsun kanssa. Kellotapulia olivat korjaamassa v. 1756 Antti Eskola ja Mikko Hopsu. Työtä valvoi seksmanni Lauri Hopsu. Vuoden 1780 syyskokouksessa todettiin kirkko liian pieneksi ja suunniteltiin sen laajentamista. Tämä ei kuitenkaan toteutunut. Vasta vuonna 1821 aloitettiin uuden kirkon rakentaminen
Kirkko v. 1824-1925
- Suunnittelija Anton Wilhelm Arppe
- Rakennusmestari Johan Berg
- Rakennusmestari Matti Åkergren
- Maalarimestari Carl Gustaf Söderstrand
- Alttaritaulu Berndt Abraham Godenhjelm
- Rakentaja Jaakko Heikinpoika Kuorikoski
- Sahakirjanpitäjä Johan Fredman
- Seppä Erkki Ståhlberg Erkki Ståhlberg
- Muurarimestari Thomas Andersson Pitt
- Maalari Enqvist
- Nikkari Filip Palmroos
- Nikkari Kustaa Lemberg
- Nikkari Matti Ahlroth
- Seppä Juonas Hakamäki
Peruskorjaus satavuotisjuhliin
- Arkkitehti Kauno Sankari Kallio
- Rakennusmestari Malmberg
- Maalari Urho Valdemar Lehtinen
Kellotapuli v.1857
- Rakentaja Jaakko Heikinpoika Kuorikoski
Nykyinen kirkko valmistui v.1929
- Suunnittelija Kauno Sankari Kallio
- Maalaukset Urho Valdemar Lehtinen
- Puuseppä Niilo Patinen, kirkon sisustustyöt
- Taiteilija Toini Kallio, alttaripöydän liina
- Reliefit Elias Ilkka