Tervetuloa Ruorasmäen kyläpuuhun

Tähän Ruorasmäen kylän Geni-projektiin on tarkoitus koota Joutsan pitäjän Ruorasmäen kylässä eri aikoina eläneitä henkilöitä. Kaikki Ruorasmäen kylän asukkaiden sukututkimuksesta kiinnostuneet ovat tervetulleita projektiimme, joka täydentyy ja kehittyy ajan ja uusien yhteistyökumppaneiden myötä.

Kannattaa liittyä myös Joutsan pitäjäprojektiin ja laajempaan Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueprojektiin, löydät niistä tukea ja ohjeita, miten osallistua Geni-projektiin.

Nykyään Ruorasmäen kylä kuuluu Pertunmaan kuntaan. Kylä sijaitsee Pertunmaalta Joutsaan vievän Joutsantien (seututie 428) varressa, noin 9 kilometriä Pertunmaan keskustasta.

Ruorasmäki

Ruorasmäen kylää lienee kutsuttu Ruorasmäeksi jo 1500-luvulla, lisäksi oli myös tuon niminen talo. Kuninkaan kartastossa Suomesta 1776-1805 Ruorasmäkeä sanotaan Kucko by:ksi toisen, Kukko-nimisen talon mukaan.

Maakirjojen mukaan Ruorasmäen kylässä ei vielä 1539 ollut yhtään taloa. Se olisi siis ollut pelkkä eränkäyntialue Hattulan ja pitkään myös Suur-Sysmän asukkaille. Suur-Sysmän sisällä ei muiden pitäjien asukkailla ollut erämaita, joten asuttaminen tapahtui todennäköisimmin oman pitäjän pääkylistä. Suur-Sysmään kuuluivat pääosat nykyisistä Sysmän, Hartolan, Pertunmaan, Joutsan, Luhangan ja Leivonmäen kunnista.

Ratsutiloja oli Joutsassa 1500-luvun lopulla Ruorasmäessä, Marjotaipaleella ja Uimaniemellä. Mutta 1696 ei enää yksikään Sysmän ratsutiloista sijainnut Joutsassa.

Hämeen ensimmäisen henkikirjan 1634 mukaan Ruorasmäessä oli 3 isäntää, 3 emäntää, 6 poikaa, 2 pojan vaimoa, 1 tytär, yksi sotamiehen vaimo, 3 itsellistä (tilatonta), 1 renki ja 1 piika. Sotilaineen ja lapsineen (joita ei merkitty kirjaan) Ruorasmäessä oli ssiis noin 35 henkeä. Ainakin yhdessä talossa asui kolme perhettä, vanha isäntä ja emäntä sekä heidän kaksi poikaa perheineen. Tällaiset suurperheet olivat yleisempiä Itä-Suomessa ja harvinaisempia Hämeen puolella.

Ruorasmäen kantatilat 1700-luvulla olivat Ruorasmäki, Kukkola & Kassila ja Mäkelä. Kukkolalla oli kaksi taloa, viisi torppaa ja yksi mäkitupa, muilla vain yksi talo ja 1-2 torppaa.

Ruorasmäen taloja ja torppia 1880-luvulla

• Kassi
• Kassi, Tuomalan torppa
• Kassi, Hietakarin torppa
• Kassi, Seppälän torppa
• Kassi, Simolan torppa
• Kukko
• Kukon Uusmäki
• Kukon Vanhatalo
• Kukon Vanhatalo, Sepänahon torppa
• Kukon Vähäsaaritsa
• Kukon Uusaho
• Kukon Saaritsa
• Kukon Saaritsa, Vähäriutan torppa
• Kukon Saaritsa. Sihvolan torppa
• Kukon Saaritsa, Sydänmaan torppa
• Kukon Markuksela
• Kukon Markuksela, Knuuttilan torppa
• Kukon Markuksela, Suopellon torppa
• Kukon Mynttinen
• Kukon Mynttien, Niinahon torppa
• Mäkelän Alamäkelä
• Mäkelän Alamäkelä. Jussilan torppa
• Mäkelän Alamäkelä, Leppäojan torppa
• Mäkelän Alamäkelä, Pajulan torppa
• Mäkelän Alamäkelä, Myllärin torppa
• Mäkelän Ylämäkelä
• Mäkelän Ylämäkelä, Myllyn torppa

Lähteitä ja lisätietoja:

• Joutsan kirja, toim. Matti Musikka
• Tietoja Joutsjärvi-Ruorasmäen kylien asuttamisesta, Kyläasiamies Henrik Hausen, Päivitetty 2.10.2003
• Ruorasmäen koulu muistoissamme: kirjoitus kyläkoulusta ja kamppailusta sen puolesta
• Joutsjärvi-Ruorasmäen kyläsuunnitelma