Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Joutsan kylä: Tammilahti (Tammimäki, Pappinen)

view all

Profiles

  • Rauha Siviä Juhontytär Aspelin (1906 - d.)
    Joutsa lastenkirja 1900-1909 (AP I Ab:10) Sivu 596-597 Tammilahti, No 8 Puttola Mäkelä torpp., Tarvola mäkit., Kiviaho mäkit., Kallioniemi Kansakoulu ; SSHY / Viitattu 19.05.2024
  • Eino Einari Juhonpoika Aspelin (1901 - d.)
    Joutsa lastenkirja 1900-1909 (AP I Ab:10) Sivu 802-803 Ulkotorpat, No 4 Kirkkola Kumu, Mattila ; SSHY / Viitattu 19.05.2024 Joutsa lastenkirja 1900-1909 (AP I Ab:10) Sivu 596-597 Tammilahti, No 8 Put...
  • Edit Maria Juhontytär Aspelin (1899 - d.)
    Joutsa lastenkirja 1900-1909 (AP I Ab:10) Sivu 802-803 Ulkotorpat, No 4 Kirkkola Kumu, Mattila ; SSHY / Viitattu 19.05.2024 Joutsa lastenkirja 1900-1909 (AP I Ab:10) Sivu 596-597 Tammilahti, No 8 Put...
  • Age Elias Kankainen (1911 - 1997)
    Joutsa syntyneet 1901-1911 (AP I C:2) 1911, toukokuu, kesäkuu ; SSHY / Viitattu 12.05.2024
  • Johan Gustav Annasson Lundström (1839 - aft.1881)
    KESKEN alin, Dreng Johan Gustaf Annasson , s. 1839 / Joutsan seurakunnan arkisto - Lastenkirja 1849-1862, jakso 306, sivu 543: Tammilax Nro 10 Langia eller Heikkilä; Kansallisarkisto: / Viitattu 9.5....

Tervetuloa Tammilahden kyläpuuhun - mukana myös Pappinen ja Tammimäki

Tähän Tammilahden (Tammilax, Tamilax) Geni-projektiin on tarkoitus koota Joutsan Tammilahden kylässä eri aikoina eläneitä henkilöitä. Mukaan on otettu myös kaksi muuta kylää eli Pappinen (Pappis) ja Tammimäki, jotka jossain vaiheessa olleet osa Tammilahtea. Kaikki Tammilahden, Pappisten ja Tammimäen asukkaiden sukututkimuksesta kiinnostuneet ovat tervetulleita projektiimme, joka täydentyy ja kehittyy ajan ja uusien yhteistyökumppaneiden myötä.

Kannattaa liittyä myös Joutsan pitäjäprojektiin ja laajempaan Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueprojektiin, löydät niistä tukea ja ohjeita, miten osallistua Geni-projektiin.

Joutsan Tammilahden kylä sijaitsee Tammijärven ja samalla Luhangan Tammijärven kylän itäpuolella, samoin nykyinen Pappinen. Tammimäellä tarkoitetaan nykyään vain samannimistä Keski-Suomen korkeinta mäkeä, korkeutta on 242 metriä ja mäellä on myös näköalatorni. 1700-1800-luvulla Tammimäki esiintyi myös nimellä Hannunmäki tai Hannusmäki kantatila Hannuksen ja sen varhaisimman isännän Hannun mukaan. Tammimäkeen luettiin taloja laajemminkin, joidenkin rippikirjatiedoissa lukee jopa Ruskeela ja Leivonmäki. Mainittakoon vielä, että Tammilahdeksi kutsutaan myös Luhangan puolella Tammiselän pohjukassa sijaitsevaa pikkukylää.

Suur-Sysmän Tammilahden kylään kuului 1600-1700-luvuilla myös Pappinen, joka myöhemmin eriytyi omaksi kyläkseen – tai oikeammin 1787 perustetun Hartolan kyläksi. Joutsakin itsenäistyi Hartolasta vasta 1860.

Tammilahti mainittiin ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1484, jolloin Sysmän kesäkäräjillä määriteltiin tarkkaan Tammilahti-niminen kaskialue. Tammilahden alueella tiedetään olleen Sääksmäen pitäjän kylien ja talojen erämaa-alueita jo varhain eräkaudella 1300-1500 -luvuilla, mutta myös Sysmän ja Hartolan kylät ja talot omistivat eräpalstoja alueella.

Tammilahden taloja 1800-luvun lopulla

  • Marttila
  • Marttila, Lopansaari
  • Marttila, Mäkelä
  • Ryyttinen (Haukihäntä)
  • Simola
  • Sydänmaa
  • Alatalo
  • Mahajärvi
  • Mäentalo
  • Ristola
  • Kilkkilä
  • Mustikkamäki
  • Jaakkola
  • Rantala
  • Sairanen – Ylätalo Juho Juhonpoika Sairanen
  • Sairanen – Alatalo
  • Kiiliälä
  • Saviharju
  • Soilu
  • Sepänniemi – Heiskala
  • Sepänniemi – Kuoppala
  • Myllypelto
  • Mäkelä
  • Ritavehmas
  • Tienhaara
  • Vähä-Puttola
  • Säynätmäki
  • Kaivomäki
  • Väihkölä: Olli Simonpoika Väihkölä
  • Tupala
  • Venätaho
  • Yläkoittila
  • Eerola
  • Lankia
  • Levämäki
  • Myllyaho
  • Uusmikkola
  • Ihanatjärvi

Tammilahden torppia ja mäkitupia

  • Marttila : Piikkilä I
  • Mahajärvi: Lepola I
  • Simola: Niemelä, Harjula, Sillanmäki, Kitkala I
  • Sydänmaa: Puustelli I
  • Ristola: Lahti, Myllyaho, Kallio, Kurula I
  • Mustikkamäki: Herrala I
  • Jaakkola: Kaskinen, Sikohaka, Selänaho I
  • Sairanen-Ylätalo: Mutkala, Ahola I
  • Sairanen-Alatalo: Uutela, Kurkela, Rättilä, Ojala, Lammintaus, Heiskala I
  • Kiiliälä: Lamminmäki, Ahola, Korpela, Rajala, Rauniomäki I
  • Sepänniemi-Heiskala: Kärkelä, Pellonpää, Kangas I
  • Mäkelä: Hakoniemi, Pieni Hakoniemi I
  • Ritavehmas: Tienhaara I
  • Vähä-Puttola: Rajala, Ranta, Koivula, Mataho, Lehtimäki, Mäkelä I
  • Säynätmäki: Kantola I
  • Väihkölä: Kettula, Isoaho, Kostamoharju, Pyykkilä, Kuumala, Ojala, Vierula, Lavia I
  • Tupala: Rajala, Liitiälä I
  • Venätaho: Lehtola, Kukkula, Ahola I
  • Yläkoittila: Kahari, Sikkola, Kolu, Mylläri, Seppälkä, Kovakangas, Lavia I
  • Eerola: Kallio, Kivelä I
  • Myllyaho: Niemelä, Åström I
  • Ihanatjärvi: Häntälä I

Tammilahden Pappisen taloja 1824

Tammimäen taloja 1824

1) Ritarin tai Ritarinvuoren (Riddare el. Riddarsberg) torppa esiintyi Hannuksen, tai Hannusmäen torppana, toisaalta tiedetään että myös Hartolan Kirkkolalla oli Ritari niminen torppa Tammimäellä. Ritarin torppa Tammimäen Hannuksessa esiintyi rippikirjoissa v. 1737 alkaen, jolloin sitä isännöi Juho Mikonpoika vaimonsa Elina Pertuntyttären kanssa. Vuodesta 1749 alkaen mainittiin Ritarin toinen torppa; Eskeli Paavalinpojan torppa. (Sukukirja: Nurmisen suku, Kuningaskunta Hartolasta, II osa: Vesanen-Pohjola sukuhaara, Seppo Tamminen, 29.10.2014: http://docplayer.fi/3740621-Vesanen-pohjola-sukuhaara.html)''

Aloitettu 19.10.2019