Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Kimonkylä, Lapinjärvi

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Liisa Sofia Juhontytär Tervala (1846 - d.)
    Artjärven seurakunnan syntyneet 1843-1872 kuva 34 ( ) Artjärven seurakunnan lastenkirja 1838-1847 s.354 ( ) - Hetana, Tervala Artjärven seurakunnan rippikirja 1855-1874 s.113 ( ) - Hetana, Terv...
  • Toivo Juhonpoika Tuomanen (1888 - d.)
    Iitin seurakunnan syntyneet 1885-1889 s.259 Lapinjärven seurakunnan muuttaneet 1890-1901 s.26 Lapinjärven seurakunnan rippikirja 1890-1899 s.330 - Kimoböle, Kukkila, Maaniittu torp Uudenmaan lään...
  • Theodor Juhonpoika Tuomanen (1885 - d.)
    Iitin seurakunnan syntyneet 1885-1889 s..36 Lapinjärven seurakunnan muuttaneet 1890-1901 s.26 Lapinjärven seurakunnan rippikirja 1890-1899 s.330 - Kimoböle, Kukkila, Maaniittu torp Uudenmaan lään...
  • Edla Alina Juhontytär Tuomanen (1882 - d.)
    Iitin seurakunnan syntyneet 1879-1884 s.244 Lapinjärven seurakunnan muuttaneet 1890-1901 s.26 Lapinjärven seurakunnan rippikirja 1890-1899 s.330 - Kimoböle, Kukkila, Maaniittu torp Iitin seurakun...
  • Juho Tuomanen (1847 - d.)
    Elimäen seurakunnan syntyneet 1827-1847 kuva 192 ( ) Elimäen seurakunnan rippikirja 1857-1866 s.136 ( ) - Nokkala inhysningar Iitin seurakunnan rippikirja 1867-1876 s.823 - Muikkula, Munakallio rus...

Pääprojekti Lapinjärvi

Kimonkylä kuuluu Lapinjärven kuntaan ja Uudenmaan maakuntaan. Kyläkeskus sijaitsee Lapinjärven pohjoispäässä.

Tämä kylä-tason Geni-projekti aloitettiin 23.11.2018 kokoamaan Kimonkylän Geni-profiilit

Tämä on alaprojekti ylätasolle Suomi ja Karjala jonka sivulta löydät ohjeet sekä linkkejä muihin projekteihin.

Lue huolellisesti suomalaiset sukututkimuksen käytännesäännöt


Kantatilat ja niiden haltijat

Talot listattu vuoden 1909 isojakokartan mukaan. Numerointi menee kuitenkin alkuperäisen numeroinnin mukaan. Isojaon yhteydessä Kippari on määriteltynä Pekkolan alle, joten sitä suuremmat numerot heittävät yhdellä l. Böhle isojakokartassa numerolla 17 ja vanhemmissa numerolla 18.

Kunkin talon alle lisätty ensin Suomen asutuksen yleisluettelon (SAY) mukaisesti talonhaltijat. Mikäli niistä löytyy Geni-profiilit, liitetään ne mukaan. Lopussa henkikirjojen mukaiset talonhaltijat. Talojen nimet välillä puuttuvat tai sekaisin dokumenteissa, joten eivät ehkä kohtaa todellisuutta. Pääasia, että haltijat samasta talosta peräkkäin.

Isojakodokumentin mukaiset nimet 1909 isännillä. Suluissa rippikirjojen ruotsinnokset.

Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta. 1995, Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy. Kuvaja, Christer ym. ISBN: 952-90-6913-8. Sivut 173-174 & 391-392.
Viittaus teokseen * -merkillä.
HUOM. Monet Kimonkylän talot saivat uuden manttaaliluvun 1780-luvulla. Uusi manttaaliluku on ilmoitettu suluissa *.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta -teoksessa mainitaan vain sellaiset uudet tilat, joiden koko oli vähintään 20 hehtaarin vaiheilla.

1 Sihvola

Tila n:o 1, Sihvola, oli vuonna 1730 1/6 manttaalin mutta 1780-luvulta lähtien ¼ manttaalin talo. (Monet muutkin kylän talot saivat uuden manttaaliluvun 1780-luvulla. Ne on ilmoitettu suluissa.) Sihvola jaettiin 1760-luvulla kahdeksi ja 1780-luvulla neljäksi tilaksi. 1850-luvulta lähtien Sihvolassa oli kolme taloa, jotka olivat Mäki-Sihvola, Ylä-Sihvola ja Ala-Sihvola *.

Mäki-Sihvola

Yli-Sihvola

  • Jeremias Tomasson, s.1824 (henkikirjat 1890, 1895)
  • Antti Jeremiaanpoika (Anders Jeremiasson), s.19.11.1848, edellisen poika (henkikirjat 1900, 1905, 1910, 1915, 1916)

Sihvola

2 Pietala (Petala)

Tila n:o 2, 1/6 (¼) manttaalin Pietala, jaettiin kahden veljeksen kesken 1750-luvulla. 1780-luvulla tilasta erotettiin kolmas talo ja 1790-luvulla neljäs. Vuonna 1825 Pietalassa oli jälleen kolme taloa. Kaksi uutta taloa olivat nimeltään Jokela ja Metsälä. 1800-luvun loppupuoliskolla ja 1900-luvun alussa ne olivat yhdistettyinä.
Pietalasta syntyi vuosina 1931-1960 yksi uusi tila Ahonpää 1. Jokelasta syntyi vuosina 1961-1985 yksi uusi tila Jokelanmetsä *.

Jokela

Pietala

3 Harrila

Harrilan 1/6 (¼) manttaalin tila n:o 3 jaettiin 1750-luvulla, ja 1760-luvulla siitä erotettiin kolmas tila. Kaksi uutta taloa olivat nimeltään Myllylä ja Koivisto.
Harrilasta syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Tupala *.

Harrila (Tupala)

  • Anders Mattsson, (henkikirjat 1895, 1900)
  • Anders Pettersson, s.1866 (henkikirjat 1905, 1910)

Harrila 2

  • Johan Mattsson, s.30.6.1833, Ruotsinpyhtää (henkikirjat 1895, 1900)
  • Matti (Matts Johansson) Lahtinen, s.17.9.1876 Elimäellä (henkikirjat 1915, 1916)

Koivisto

Myllylä

  • Anders Vilhelm Henriksson, s.1869 (henkikirjat 1915, 1916)

Niemelä

  • Antti Nieminen, s.1871 (henkikirjat 1915, 1916)

Töyrylä

  • Emil Töyrylä, s.1874 (henkikirjat 1915, 1916)

4 Nuuttila (Knuutila)

Knuutilan 1/6 (¼) manttaalin tila n:o 4 jaettiin vuonna 1750 jaetuksi, ja 1780-luvulla siitä erotettiin kolmas tila. Uusien talojen nimet olivat Saarela ja Mäkelä.
Knuutila-tilasta syntyi vuosina 1931-1960 kaksi uutta tilaa Kostela ja Niemistö *.

Knuutila

Saarela

  • Johan Henriksson, s.20.12.1828 (henkikirjat 1895, 1900)
  • Taavi Johansson Knuuttila, s.9.19.1863, edellisen poika (henkikirjat 1905, 1910, 1915, 1916)

Mäkelä

5 Peltola (Keisari)

Keisarin 1/6 (¼) manttaalin tila n:o 5 jaettiin 1760-luvulla kahdeksi ja 1770-luvulla kolmeksi tilaksi. Vuonna 1825 Keisarissa oli enää kaksi taloa, Keisari ja Peltola. 1870-luvulta 1910-luvun loppuun myös nämä talot olivat yhdistettyinä.
Keisari-tilasta syntyi vuosina 1961-1985 kaksi uutta tilaa Suurpalonmetsä ja Keisarinna *.

  • Lisa Tobiasdotter, s.10.4.1828 (henkikirjat 1895, 1900)
  • Juho (Johannes Andersson) Peltola (Keisari), s.11.10.1865 (henkikirjat 1905, 1910, 1915, 1916)

6 Mattila

Mattilan 1/6 (¼) manttaalin tila n:o 6 jaettiin 1760-luvulla, jolloin syntyi Aholan talo. Aholasta syntyi vuosina 1931-1960 yksi uusi tila Ahonpää *.

Mattila

Ahola

7 Hemmilä (Hemming)

Hemmilän 1/6 (¼) manttaalin tila n:o 7 jaettiin 1770-luvulla, ja näin sai alkunsa Ali-Hemmilä. Hemmilästä syntyi vuosina 1961-1985 yksi uusi tila Aittokorpi.
Ali-Hemmilästä syntyi vuosina 1931-1960 kaksi uutta tilaa Sillanpää ja Palonpelto.
Huomautus: Ali-Hemmilään kuului vuoden 1954 jälkeen vain 0,3 ha maata *.

Ali-Hemmilä

Hemmilä

8 Takala

Takalan 1/6 (¼) manttaalin tila n:o 8 jaettiin 1760-luvulla. Vuonna 1790 Takala liitettiin samassa kylässä olevaan Saharin taloon, kun taas uusi tila Ylä-Takala säilyi itsenäisenä. 1800-luvun alussa Ylä-Takala jaettiin, mutta osat yhdistettiin uudestaan vuonna 1825. Takala puolestaan irtautui Saharista vuoden 1830 paikkeilla, kun yksi Saharin pojista muutti Takalaan ja ryhtyi talon isännäksi *.

Ylä-Takala

Ala-Takala

Takala

  • Johan Johansson (henkikirjat 1895, 1900, 1905)
  • Johan Adamsson, s.1845 (henkikirjat 1910)
  • Serafia Takala, Johan Johanssonin leski (henkikirjat 1915, 1916)

9 Kauppila

Kauppilan ¼ manttaalin rälssitila n:o 9 jaettiin 1760-luvulla. Kimonkylässä vuonna 1798 suoritetun isojakotoimituksen yhteydessä Kauppila sai Pekkolan ja Rantalan rälssitilojen kanssa yhteiset tilukset. Kipparin tila liitettiin tällöin Kauppilaan. Vuonna 1817 näiden kolmen rälssitilan tilukset jaettiin ja Kippari erotettiin jälleen Kauppilasta. Sen jälkeen Kauppila säilyi jakamattomana *.

10 Pekkola

Pekkolan ½ manttaalin rälssitilalla n:o 10 asui jo 1730-luvulla kaksi isäntää perheineen, Vilppu Yrjönpoika Pekkola ja Matti Niilonpoika Kippari. Vuonna 1750 tila oli virallisestikin jaettu Pekkolan ja Kipparin tiloiksi. Vuosien 1798 ja 1817 välillä Kippari oli tilapäisesti yhdistettynä Kauppilan tilaan.
Pekkolasta syntyi vuosina 1931-1960 kaksi uutta tilaa Kalliorinne ja Virmaoja. Pekkolasta syntyi vuosina 1961-1985 yksi uusi tila Karhu-Pekkola. Kipparista syntyi kaksi uutta tilaan vuosina 1901-1930 Santabekki ja Ristola.
Huomautuksia: a) Santabekistä, Pelto-Rantalasta ja eräistä muista pienehköistä tiloista muodostui uusi perintötila, n:o 29 Rantala (noin 90 ha). b) Rantalasta lohkaistiin vuonna 1973 mm. Uusiaho, ja tämän jälkeen Ristolaan kuului vain 2 hehtaaria maata *.

Pekkola

(11) Kippari (Skippari)

Ristola

Santapekki

12 Ollila

Ollilan ¼ manttaalin tila n:o 11 jaettiin 1780-luvulla. Uusi talo sai nimekseen Katajala *.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta teoksessa Ollila oli tila n:o 11.

Katajala

Ollila

  • Juho (Johannes Mattsson) Ollila, s.23.5.1858 (henkikirjat 1895, 1900)
  • Viktor Lassila, s.1867 (henkikirjat 1905, 1910, 1915, 1916)

13 Rantala

Rantalan ¼ manttaalin rälssitila n:o 12 pysyi jakamattomana.
Rantasta ayntyi vuosina 1901-1910 neljä uutta tilaa Suuripalo, Ahonpää, Harjaniitty ja Ojala.
Huomautus: Suurpalosta lohkaistiin vuonna 1926 Metsälä *.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta teoksessa Rantala oli tila n:o 12.

  • Anders Andersson, s.19.12.1852, lampuoti (henkikirjat 1895, 1900)
  • Jonas Borup, omistaja (henkikirjat 1900, 1905, 1910, 1915, 1916)
  • Anders Andersson, s.19.12.1852, lampuoti

14 Ryynälä

Ryynälän 1/6 (¼) manttaalin tila n:o 13 jaettiin 1760-luvulla, jolloin Ylä-Ryynälä sai alkunsa *.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta teoksessa Ryynälä oli tila n:o 13.

Ryynälä

  • Matti (Matts Johansson) Ryynälä, s.6.3.1849 (henkikirjat 1895, 1900, 1905)
  • Väinö Yrjölä, s.1887 (henkikirjat 1910, 1915, 1916)

Ylä-Ryynälä

  • Johan Tobiasson, s.12.2.1832 (henkikirjat 1895, 1900)
  • Juho (Johan Johansson) Ryynälä, s.1.7.1865, edellisen poika (henkikirjat 1905, 1910, 1915, 1916)

15 Sahari (Sågars)

Saharin 1/6 manttaalin tila n:o 14 jaettiin 1790-luvun lopussa, ja näin syntyi Yrjölän talonpoikaistila. Kun Sahari vuonna 1820 jaettiin jälleen, muodostettiin Ritala *.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta teoksessa Sahari oli tila n:o 14.

Sahari

Mäkelä

Ritala

Yrjölä

16 Eskola

Eskolan 1/6 manttaalin lippumiehenpuustelli n:o 15 pysyi jakamattomana. Puustelli oli seuraavien upseerien halussa melko pitkään: lippumies Johan Adolf Palmgrenin (1728-1739), kersantti Gustaf Blylodin (1749-1781) ja vänrikki Gustav Henrik Jacklin (1791-1796) *.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta teoksessa Eskola oli tila n:o 15.

  • Kustaa (Gustaf Henriksson) Sirén, s.5.6.1838, arrendaattori (henkikirjat 1895, 1900, 1905, 1910, 1915)
  • Hjalmar Siren, s.1887, edellisen poika (henkikirjat 1916)

17 Knaappila

Knaapilan 1/6 manttaalin vääpelinpuustelli n:o 16 säilyi jakamattomana. Sen omistivat mm. vänrikki Karl Gustav von Schöneman (1723-1734), vääpeli Petter Torell (1734-1750), adjutantti Henrik Johan Kuhlefelt (1768-1781) ja luutnantti Karl Mallén (1781-1801).
Knaapilasta syntyi vuosina 1931-1960 kaksi uutta tilaa Latoaho ja Suurpalo *.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä – yksi kunta teoksessa Knaapila oli tila n:o 16.

  • Eva Lindberg, s.1825 (henkikirjat 1895)
  • Johan Lindberg, s.1855, edellisen poika (henkikirjat 1900)
  • Matts Seppälä, s.1850 (henkikirjat 1905, 1910, 1915, 1916)

18 Pyöli (Böhle)

Hasu (Böhle) 1/3 manttaalin tila n:o 17 muodostettiin kruunun uudistilaksi 1780-luvun lopussa. Tila pysyi jakamattomana.
Böhlen (Hasun) tilasta syntyi vuosina 1931-1960 yksi uusi tila Pitkäranta.
Huomautus: Pitkärannasta lohkaistiin vuonna 1980 Pitkäpelto *.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä – yksi kunta teoksessa Hasu (Böhle) oli tila n:o 17.

18 Jussila

Jussilan 1/8 manttaalin kruununuudistila n:o 18 sai alkunsa 1800-luvun alussa sen jälkeen kun Kimonkylän metsissä oli toimitettu isojako. Jussilan uudet asukkaat olivat lähtöisin Harrilan tilalta. Viimeistään vuonna 1825 Jussilasta oli erotettu Kyttälän tila. Jussilan omisti vielä vuonna 1865 erään Harrilaan kuuluvan talon isäntä. Jussila oli mainitun tilan kanssa yhdysviljelyksessä *.

  • Anders Johansson Harrila (henkikirjat 1895)

Kyttälä

Kalliola

  • Viktor Kalliolas, 1877 (henkikirjat 1915, 1916)

Peltonen

  • Antti Peltonen, s.1870 (henkikirjat 1915, 1916)

Simola

  • Juho Simola, s.1877 (henkikirjat 1915, 1916)

Jussila

  • Anders Henriksson (henkikirjat 1915, 1916)

19 Kukkila

Kukkilan 1/8 manttaalin kruununuudistila n:o 19 syntyi isojaon jälkeen. Se sai asukkaansa Pietalan tilalta. Kukkila mainitaan jaetuksi vuonna 1825, jolloin Niittylän tila oli jo muodostettu *.

Kukkila

Niittylä

20 Suurila

Suurilan 1/8 manttaalin tila n:o 20 syntyi samaan aikaan kuin tila n:o 18 ja sai asukkaansa Saharin tilalta. Vuonna 1825 talon omisti Juho Matnpoika Sahari ja vuonna 1865 Juho Juhonpoika Takala.
Suurilasta syntyi vuosina 1961-1985 yksi uusi tila Suurpelto *.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta -teoksessa tila n:o 18 oli Jussila.

21 Hietala

Hietala 1/8 manttaalin tila n:o 21 syntyi samanaikaisesti tilan n:o 18 kanssa ja sai asukkaansa Keisarin tilalta. Vuonna 1865 Hietalan omisti Kalle Erkinpoika Ollila *.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta -teoksessa tila n:o 18 oli Jussila.

Hietala

Rauhala

  • Väinö Harrila (henkikirjat 1915, 1916)

22 Ojala

Ojala (Äijälän) 1/8 manttaalin til n:o 22 syntyi jo 1790-luvun lopussa. Tämänkin tilan omisti vuonna 1865 Kalle Ollila *.

23 Tuomala

Tuomala 1/8 manttaalin tila n:o 23 syntyi samaan aikaan kuin n:o 18 sai asukkaansa Knuutilasta. Tila mainitaan jaetuksi jo vuonna 1809. Toisen puolen omisti 1825 Heikki Knuutila, mutta se yhdistettiin takaisin emätilaan 1800-luvun lopussa *.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta -teoksessa tila n:o 18 oli Jussila.