Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
Follow

Kylä Porlammi, Lapinjärvi

Project Tags

Top Surnames

Eskola, Holst, Korppi, Kuha and 16 others
view all

Profiles

  • Esteri Tuomaantytär (1724 - 1753)
    Muuttaa Artjärveltä Lapinjärvelle 1737 ja Lapinjärveltä takaisin Artjärvelle 1741. Lapinjärvi sisäänmuuttaneet: 24.9.1737 22.1.1738 Lil Porlom Pessula, Pig. Ester Thomasd:r, Artsiö Männist / alkup - ...
  • Maria Mattsdotter (1833 - 1901)
    Lapinjärvi vihityt 1804-1855 (MKO107-110) (Kuva 75) Vigde 1855 april-october ; SSHY - Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys ry. / Viitattu 13.04.2024 Lapinjärven seurakunnan arkisto. I VÄESTÖREKISTERIARKI...
  • Karin Ingeborg Johandotter Vappula (1899 - d.)
    Lapinjärvi syntyneet 1890-1908 (MKO69-78) Sivu 320 (Kuva 161) Födde 1899 november ; SSHY - Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys ry. / Viitattu 13.04.2024 Lapinjärvi rippikirja 1890-1899 (MKO216-240) Siv...
  • Elin Emilia Johandotter Strandas (1895 - d.)
    Lapinjärvi syntyneet 1890-1908 (MKO69-78) Sivu 174 (Kuva 88) Födde 1895, 1896 ; SSHY - Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys ry. / Viitattu 13.04.2024 Lapinjärvi rippikirja 1890-1899 (MKO216-240) Sivu 24...
  • Johan Albert Johansson Strandas (1894 - d.)
    Lapinjärvi syntyneet 1890-1908 (MKO69-78) Sivu 114 (Kuva 58) Födde 1894 januari ; SSHY - Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys ry. / Viitattu 13.04.2024 Lapinjärvi rippikirja 1890-1899 (MKO216-240) Sivu ...

Kylän kotisivut

Porlammi WikiWand: https://www.wikiwand.com/fi/Porlammi

Pääprojekti: Paikkakunta Lapinjärvi - Lappträsk

Porlammi (ruots. Porlom) kuuluu Lapinjärven kuntaan ja Uudenmaan maakuntaan. Nykyinen kyläkeskus sijaitsee Lapinjärven luoteisnurkassa, Koskenkylänjoen alkupään itärannalla. Alkuperäinen keskus oli joen länsipuolella, Seuratalon ja museon ympärillä.

Tämä kylä-tason Geni-projekti aloitettiin 13.9.2017 kokoamaan Porlammin Geni-profiilit

Tämä on alaprojekti ylätasolle Suomi ja Karjala jonka sivulta löydät ohjeet sekä linkkejä muihin projekteihin.

Lue huolellisesti suomalaiset sukututkimuksen käytännesäännöt

Lapinjärven muut kyläprojektit löytyvät Paikkakunta Lapinjärvi - Lappträsk -paikkakuntaprojektista kohdasta kyläprojektit.

__________________

Porlammi (ruots. Porlom)
Nimi on alkuaan suomea, Porolampi, sen Koskenkylänjoen varrella olevan pienen järven eli laajentuman vanhempi nimi, jota sanotaan nykyään Valkeapäänlammeksi. Alkuosa poro on ehkä eläimennimi, mutta luultavammin kyseessä on toinen poro-sana, jonka merkitys on lieju, kura. Kylännimi kirjoitetaan Porolampij 1445, Porlamby 1540, Porlam 1547, Porlom 1557. Nimen ruotsalainen muoto liittyy Itä-Uudenmaan -om päätteisiin nimiin. Lähde: Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta. 1995, Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy. Kuvaja, Christer ym. ISBN: 952-90-6913-8. Sivu 83.

Porlammin " huopit "
Porlammin keskustan perinteinen nimi on Suurikylä, jossa on ollut koulu, seuraintalo, kauppa, meijeri jne. Tätä kylän osaa on sanottu myös Suurkylänhuopiksi, ja täten huoppi-sanaa käyttäen on muodostettu Porlammille erikoisesti ominaiset kylän osien nimet. Täällä on näet myös Pahalaishuoppi, jonka nimi johtuu Pahalan talosta. Seppäläishuoppi (Seppälän talosta) ja Suomalaishuoppi, jonne suomenkielisen asutuksen sanotaan keskittyneen 1800-luvun alussa kylän ollessa vielä melko ruotsinkielinen. Porlammin huopit olivat erillisiä jakokuntia, joilla oli mm yhteiset myllyt ja pajat, ja sen vuoksi huoppi on alkanut merkitä Porlammilla samaa kuin kyläryhmä. Huoppi-sanaa, joka johtuu ruots. sanasta hop(stycke), on käytetty alkujaan merkitsemään yhteisnautinnassa olevia maita. Lähde: Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta. 1995, Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy. Kuvaja, Christer ym. ISBN: 952-90-6913-8. Sivut 84-85.

__________

Kantatilat ja niiden haltijat

Kunkin talon alle lisätty ensin Suomen asutuksen yleisluettelon (SAY) mukaisesti talonhaltijat. Mikäli niistä löytyy Geni-profiilit, liitetään ne mukaan. Lopussa henkikirjojen mukaiset talonhaltijat.
Pyritään merkkaamaan kantatilojen jakamiset ja uudelleennimeämiset myös.

Kantatilojen jakamisten lähteenä on käytetty teosta: Lapinjärven historia: kaksi kieltä - yksi kunta. 1995, Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy. Kuvaja, Christer ym. ISBN: 952-90-6913-8. Sivut 181-183 & 397-399. Katso luku "Asutuskehitys vuosina 1721-1865 (1900)", sivut 159-202.
Viittaus teokseen * -merkillä.
Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta -teoksessa mainitaan vain sellaiset uudet tilat, joiden koko oli vähintään 20 hehtaarin vaiheilla.
Tilojen numerointi ja järjestys Maanmittaushallituksen uudistusarkiston Uusjakokartasta vuodelta 1926.

Kantatilojen isännät suomenkielisine nimineen Maanmittaushallituksen uudistusarkiston Porlammin isojakoa käsittelevässä dokumentaatiossa

1 Pahala

Pahalan 1/3 manttaalin tila n:o 1 jaettiin 1770-luvun lopussa, ja tällöin muodostui Pallaksela. Pallakselasta syntyi vuosina 1931-1960 yksi uusi tila Pallas.*.

Loviisan Sanomat, 13.05.1921, nro 35, s. 4
Kansalliskirjaston Digitoiduista aineistoista kertoo O.E.Pallaksen vaihtaneen sukunimensä Pahalasta Pallakseksi 7.5.1921

1 Pahala

2 Pallaksela

2 Vappula

Wappulan 1/3 manttaalin suuruinen tila n:o 2 jaettiin 1760-luvulla kolmeen osaan. Vuoden 1820 paikkeilla kaksi taloa yhdistettiin, ja toisen nimeksi tuli Uusitupa. Wappulasta syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Paikkaniitty. Uusitupa -tilasta syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Karppa *.

Wappula 2 - yhdistyi Wappula 3:n kanssa Uusituvaksi

2-4 Paikkaniitty

2-6 Maantiepelto

2-7 Ukumasuo

2-9 Vähäkoski

2-10 Karppa

2-12, 2-13, 2-20 Varjola (Rajasuo)

2-14 Wappula 3, myöhemmin Uusitupa

2-15 Valkiasuo

2-16 Keskisuo

2-17 Sirala

2-18 Ahola

2-19 Pitkäsilta

3 Äijälä

Äijälän 1/3 manttaalin tila n:o 3 jaettiin 1760-luvulla kolmeen osaan, mutta yhdistettiin uudestaan 1770-luvulla. 1880-luvulla se jaettiin jälleen: kolmeen osaan. Toinen kahdesta tilasta oli nimeltään Manssila. Kolmas tila yhdistettiin 1860-luvulla joko Äijälään tai Manssilaan *.

  • Envald Olsson (SAY 1543-1559)
  • Morten Envaldsson (SAY 1543-1559, SAY 1560-1579, SAY 1580-1599)
  • Jören Mårtensson (SAY 1580-1599, SAY 1600-1619, SAY 1620-1634)
  • Peer Jörensson (SAY 1620-1634, SAY 1634-1653, SAY 1654-1673, SAY 1674-1693, SAY 1694-1713)
  • Jören Isaksson (SAY 1694-1713)
  • Isak Jörensson (SAY 1694-1713)
  • Samuel Eriksson k.11.12.1743 (rippikirja 1732-1741)
  • Nils Samuelsson s.1.2.1722, k.2.12.1788 (rippikirjat 1754-1761, 1773-1778, 1779-1784)

Äijälä 1

1 Äijälä 2, myöhemmin Manssila

4 Purola

5 Kivelä

6 Kivipelto

7 Äijälä 3

4 Pessala

Pessalan 1/3 manttaalin tila n:o 4 jaettiin 1760-luvulla. Tila oli jaettuna 1880-luvulle asti. Pessalasta syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Tapiola. Huomautus: Tapiolasta erotettiin 1916 Leutola. Tapiolaan kuului 1981 vain 0,5 ha maata *.

3 Joentausta

5 Leutola

6 Tapiola

7 Musansuo

8 Mäenpää

9 Pessala 2

5 Seppälä

Seppälän 1/3 manttaalin tila n:o 5 jaettiin 1770-luvulla. 1790-luvulla erotettiin kolmas tila. Uusien tilojen nimet: Yli-Seppälä, Ali-Seppälä ja Koski-Seppälä. Huomautus: Yli-Seppälä ja Koski-Seppälä yhdistettiin vuonna 1930 ja uudeksi nimeksi tuli Seppälä *.

5-14 Yli-Seppälä, myöhemmin Seppälä (välillä olemassa ollut Keski-Seppälä (5-2) on yhdistetty tähän 1927)

Koski-Seppälä

5 Paavola

6 Pitkäniitty

8 Alho

9 Tikanniitty

10 Suomela

11 Ali-Seppälä

5-12 Katajisto

Visiittimäentie 39

5-13 Mäntylä

Visiittimäentie 35

6 Rosi

Krosin (Rosin) 1/4 manttaalin tila n:o 6 jaettiin noin vuonna 1820. Molemmat tilat yhdistettiin 1800-luvun lopulla. Krosista (Rosi) syntyi vuosina 1901-1930 kaksi uutta tilaa Haanmäki ja Koivualho *.

Rosi 2

7 Marttila

Marttilan 1/3 manttaalin suuruinen tila n:o 7 jaettiin 1790-luvulla, ja uuden tilan nimeksi tuli Ala-Marttila. Ala-Marttilasta syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Peltomäki *.

10 Aavikko

12 Peltomäki

13 Ala-Marttila

8 Raskala

Pauluksen (Raskalan) 1/3 manttaalin tilalla n:o 8 asui 1730-luvulla kaksi perhettä, ja vuonna 1750 se mainitaan virallisesti jaetuksi. Uuden tilan nimi Suonpää. Huomautus: eräistä Raskalan ja Paikkaniityn osista muodostui vuonna 1956 uusi tila numero 40 Leppäsuo *.

  • Thomas Clemetsson (SAY 1634-1653, SAY 1654-1673, SAY 1674-1693, SAY 1694-1713)
  • Matts Andersson (SAY 1694-1713)
  • Anders Simonsson, s. ennen 1675 (SAY 1694-1713, rippikirja 1732-1753)

Raskala 1

8 Suonpää (Raskala 2) - Jaettu Raskala 1:stä 1800-luvun lpulla

Raskala 3 - Alkuperäinen Raskala 2, joka oli yhdistetty Raskala 2:n kanssa jo 1823

4 Aho

6 Visamaa

7 Kallio

9 Seikkala

Seikkalan 1/3 manttaalin tila n:o 9 jaettiin 1760-luvulla, ja syntyi Rantamäki. Toisen tiloista omisti vuonna 1791 vääpeli Karl Fredrik Brandberg, ja hänen jälkeensäkin se pysyi säätyläisen hallussa. Seikkalasta syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Ylä-Seikkala. Rantamäestä syntyi vuosina 1931-1960 yksi uusi tila Saarikallio *.

  • Simon Envaldsson (SAY 1543-1559, SAY 1560-1579)
  • Jacob Simonsson (SAY 1560-1579, SAY 1580-1599, SAY 1600-1619, SAY 1620-1634)
  • Sigfred Jörensson (SAY 1620-1634, SAY 1634-1653, SAY 1654-1673, SAY 1674-1693, SAY 1694-1713)
  • Anders Jöransson (SAY 1694-1713)
  • Mats Andersson Seikala (SAY 1694-1713, rippikirjat 1732-1753, 1754-1761)

2 Rantamäki

15 Seikkala

Ilola

  • muurari Otto Ilonen, s.1854 (henkikirja 1916)

Töyrylä

  • mylläri Manu Koskinen (henkikirja 1916)

3 Käkikoski

4 Mosa

5 Tiskari

8 Seikkala 1

9 Seikkala 2

10 Ylä Seikkala

12 Kotiniemi

14 Koivumäki

16 Murtomaa

17 Tuiskula

18 Vesa

10 Tikkala

Tikkalan 1/3 manttaalin tila n:o 10 jaettiin 1760-luvulla, ja syntyi tilat Yli-Tikkala ja Ali-Tikkala. Yli-Tikkalasta syntyi vuosina 1931-1960 kaksi uutta tilaa Tikkala ja Nuijametsä *.

  • Eskell Envaldsson (SAY 1543-1559, 1560-1579, 1580-1599)
  • Påfwall Eskelsson (SAY 1580-1599, 1600-1619, 1620-1634)
  • Lars Påhlsson (SAY 1620-1634, 1634-1653, 1654-1673, 1674-1693, 1694-1713)
  • Erich Larsson (SAY 1694-1713)
  • Samuel Ersson (SAY 1694-1713)
  • Erik Eriksson, s.1690 (rippikirjat 1732-1753, 1754-1761)

3 Marieskog

5 Sillankorva

6 Kiirlatti

8 Nuijamäki

9 Ali-Tikkala

10 Pihlajamäki

11 Vahtermäki

12 Honkala

13 Kujala

14 Nuijamaa

15 Yli-Tikkala

11 Hämäläinen

Hämäläisen 1/3 manttaalin kersantinpuustelli n:o 11 oli mm. kersantti Anders Ahlkihlin (1728-1741), esikuntavänrikki Gustav Printzin (1759-1768), esikuntavänrikki Adolf Fredrik Buchtin (1776-1788), vänrikki Erik Magnus Aminoffin (1790-1796) ja esikuntavänrikki Stefan Fredrik Knorring (1800-1809) hallinnassa. Hämäläinen -tilasta syntyi vuosina 1931-1960 kaksi uutta tilaa Hämälä ja Hämäläisen valtionmetsä. Huomautuksia: Hämäläinen ja Hämälä yhdistettiin vuonna 1944 uudeksi tilaksi numero 36 Hämälä. Hämäläisen valtionmetsä lohkottiin vuonna 1956 Nuijametsäksi ja Vihermetsäksi *.

12 Kauppi

Suutarin (Kaupin) 1/4 manttaalin tila n:o 12 jaettiin 1790-luvulla, ja molemmat puoliskot yhdistettiin 1820-luvun lopussa. Kaupista syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Kuusela. Huomautuksia: Kauppi yhdistettiin vuonna 1976 Knuutilan ja Rauhalan sekä Varpahuhdan kanssa uudeksi tilaksi numero 41, joka kuului Kauppi-nimisenä Oy Rauma-Repola Ab:lle. Kuusela lohkottiin vuonna 1956 Roiniksi ja Rinteläksi *.

1 Bergtomten

Kauppi 2

2 Lerkanmäki

13 Sihvola

Sihvolan (Mäkelän) 1/3 manttaalin tila n:o 13 jaettiin 1770-luvun lopussa. Tilat yhdisettiin 1840-luvulla. Sihvolasta syntyi vuosina 1901-1930 kaksi uutta tilaa Metsola ja Koivuaho *.

  • Eskill Anderson (SAY 1543-1559)
  • Seffren Eskelsson (SAY 1543-1559, 1560-1579)
  • Michel Sifredsson (SAY 1660-1579, 1580-1599, 1600-1619)
  • Thomas Michelsson (SAY 1600-1619, 1620-1634, 1634-1653)
  • Thomas Rauskin/Röysky/Röysk/Råisk (SAY 1634-1653, 1654-1673, 1674-1693, 1694-1713)
  • Carin Johansdotter s.n.1680, Gustaf Jacobssonin leski (rippikirjat 1732-1741, 1755-1762)
  • Johan Jacobsson, s.12.2.1718 (rippikirjat 1754-1761, 1762-1767, 1773-1779, 1785-1790)

Sihvola 1

Sihvola 2

2 Wähäsuo

Syrjälä

  • Otto Aalto, s.1878, suutari (henkikirjat 1915)

3 Lamminalho

6 Vapunpelto

7 Hela

9 Rajasuo

14 Myyrä

Myyrän 1/3 manttaalin tilan n:o 14 omisti 1750-luvulta 1770-luvulle talouskomissaari Johan Hoffreen. Hoffreenin jälkeen Myyrä jaettiin, ja 1790-luvulla siitä erotettiin kolmas talo. Tilalla oli 1825 kaksi taloa, Yli-Myyrä ja Ali-Myyrä. Ali-Myyrästä syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Paavola *.

  • Oll (Olulf) Olsson (SAY 1543-1559, 1560-1579)
  • Jacob Olsson (SAY 1560-1579, 1560-1579, 1580-1599)
  • Lasse Jacobsson (SAY 1580-1599, 1600-1619)
  • Per Larsson (SAY 1600-1619, 1620-1634, 1634-1653, 1654-1673. 1674-1693, 1694-1713)
  • Thomas Andersson (SAY 1694-1713)
  • Sigfred Thomasson, s.1.2.1690 (SAY 1694-1713, rippikirjat 1732-1741, 1745-1752, 1755-1762)
  • Johan Hoffreen, talouskomissaari (rippikirjat 1754-1761, 1762-1767, 1768-1773)
  • Merta Caisa Stiernkreutz, s.1726, edellisen leski (rippikirjat 1773-1778)

4 Yli-Myyrä

10 Ali-Myyrä

Myyrä 3

6 Kotiranta

7 Paavola (myöhemmin Seppälän alla)

9 Hannusenmäki

7, 10/a Koivisto

15 Kuha

Kuhan 1/3 manttaalin tilalla n:o 15 asui vuonna 1739 kaksi veljestä Juho ja Tuomas Simonpoika perheineen. Vuonna 1750 tila mainitaan jaetuksi ed. mainittujen veljesten kesken. 1760-luvulla Kuhasta erotettiin kolmas tila. Toinen uusista tiloista oli nimeltään Pakkala. 1800-luvun lopussa kolmas talo yhdistettiin Kuhaan tai Pakkalaan *.

Kuha

1 Pakkala

Kuha 3

5 Kaivola

11 Peippola

16 Hannuheikkilä

Hannunheikkilän 1/3 manttaalin kersantinpuustelli n:o 16 pysyi jakamattomana. Puustellin haltijoina olivat mm. kornetti Herman Adam Jägerhorn 1725-1740, vääpeli Henrik Nohrström 1760-1792 ja kornetti Karl Henrik Nohrstöm 1792-1805. Vuonna 1865 puustellia viljeltiin Porlammin kartanon alaisuudessa. Hannunheikkilästä syntyi vuosina 1931-1960 kaksi uutta tilaa Vehka-alho ja Rajasuo *.

17 Kekki

Kekin 1/8 manttaalin tila n:o 17 jaettiin noin vuonna 1820, ja syntyi Ojala *.

Kekki

2 Ojala

3 Ilmelä

18 Valkeapää

Valkeapään 1/3 manttaalin tila n:o 18 jaettiin 1770-luvun lopussa, ja syntyi Jokela. Valkeapäästä syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Töyrylä *.
Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Valkeapään jako 1897

12 Jokela

Rantala

4 Töyrylä

7 Mäenpää

10 Valkeapää

11 Mäkelä

19 Vilo

Vilon 1/3 manttaalin tila n:o 19 oli jaettuna 1750, ja siitä erotettiin kolmas talo 1770-luvun lopussa. Toinen uusista taloista oli nimeltään Tuomisto. Noin vuonna 1830 kolmas talo yhdistettiin jompaankumpaan kahdesta muusta *.

Vilo 1

Vilo 2

Vilo 3

7 Metsärinne

8 Kotimaa

9 Kaunisto

10 Heilala

11 Lehtola

12 Kyttömaa

13 Tuomisto

20 Sistola

Sistolan 1/3 manttaalin tila n:o 20 jaettiin 1790-luvulla, ja se pysyi jaettuna vuoteen 1870. *
Sistola lohkottiin vuonna 1949 neljään osaan, jolloin Sistolan rinnalle syntyivät Metsä-Sistola, Joki-Sistola sekä Ala-Sistola.
Maanmittaushallituksen rajakartta 1949

Sistola 1

Sistola 2

Töyrylä

Ahola

  • Alfred Tammivaara, s.1873 (henkikirjat 1910 & 1915)

4 Lehtovuori

21 Tyyskä

Tyyskän 1/3 manttaalin tilalla n:o 21 asui kaksi perhettä 1730-luvulla, ja vuonna 1750 se mainitaan virallisestikin jaetuksi. 1770-luvulla Tyyskä jaettiin neljään osaan. 1780-luvulla taloja oli enää kolme. Noin vuodesta 1860 aina 1900-luvun alkuun saakka Tyyskässä oli kaksi taloa ja sen jälkeen kolme: Tyyskä, Rauhala ja Ylöstalo *.

3 Rauhala

Mäkelä

Tyyskä 3

7 Jokipelto

11 Ylöstalo

Myllypelto

8 Haga

10 Vuorensyrjä

12 Yrjölä

22 Kukko (liitetty Porlammin kartanoon)

Kukon 1/3 manttaalin tila n:o 22 jaettiin 1760-luvulla. Vuodesta 1830 vuoteen 1850 tilalla oli kolme taloa. Vuonna 1875 Kukko ja jäljellä oleva talo yhdistettiin. Huomautus: Tilat numerot 22-24 lakkasivat olemasta vuonna 1920, jolloin niiden tilukset liitettiin virallisesti Porlammin kartanoon *.
Toimi Kartanon torppana 1870-luvulta lähtien.

Iso Kukko

Vähä Kukko

Kukko 3

23 Tynnö (liitetty Porlammin kartanoon)

Tynnön 1/3 manttaalin tila n.o 23 jaettiin 1760-luvulla. 1840-luvulla puoliskot yhdistettiin uudelleen. Huomautus: Tilat numerot 22-24 lakkasivat olemasta vuonna 1920, jolloin niiden tilukset liitettiin virallisesti Porlammin kartanoon *.

Tynnö 1

Tynnö 2

24 Pitkä (Yrjölä) (liitetty Porlammin kartanoon)

Pitkän (Yrjölän) 1/3 manttaalin tila n:o 24 jaettiin 1760-luvun lopussa, ja 1770-luvulla siitä erotettiin kolmas talo. Vuonna 1800 kaikki kolme taloa yhdistettiin. Vuonna 1809 Pitkä oli jälleen jaettuna kahteen osaan. Vuonna 1875 molemmat talot yhdistettiin. Pitkä oli Porlammin kartanon alustalaistila. Huomautus: Tilat numerot 22-24 lakkasivat olemasta vuonna 1920, jolloin niiden tilukset liitettiin virallisesti Porlammin kartanoon *.

Yrjölä 1

Yrjölä 2

Yrjölä 3

25 Tuuri

Tuurin 1/3 manttaalin suuruinen tila n:o 25 jaettiin 1810-luvun alussa. Talot yhdistettiin noin vuonna 1830, mutta jaettiin uudellen 1850-luvulla, ja uuden tilan nimeksi tuli Mäki-Tuuri. Tuurista syntyi vuosina 1901-1930 kaksi uutta tilaa Riihimäki ja Lammi. Riihimäen ja Lammin tilat muodostettiin lohkomalla sekä Tuurin että Mäki-Tuurin maista. Mäki-Tuurin nimi muutettiin 1920-luvulla Rantalaksi. *

21 Lammi (Tuuri 1)

15 Rantala (Mäki-Tuuri, Tuuri 2)

19 Tuuri 3

6 Riihimäki

10 Kotiniemi

14 Karkeala

16 Kumpula

17 Tasanko

18 Marjamäki

20 Koivualho

26 Tuomala

Tuomalan 1/3 manttaalin tila n:o 26 jaettiin 1760-luvun lopussa, uuden tilan nimeksi Pelto-Tuomala. Huomautus: Tuomala lohkottiin vuoteen 1932 mennessä niin moneksi pientilaksi, että siihen kuului mainittuna vuonna enää 1,6 ha maata. Tuomala oli siis lakannut olemasta varsinainen viljelystila *.

2 Peltto-Tuomala

Tuomala 2

3 Vähäsuo

5 Laurila

6 Ukonmaa

7 Ukonmaansuo

8 Lamminalho

9 Tikanniitty

  • Oskari Anttila ===

10 Nikkilä

11 Ukuma

12 Kivi

27 Nuuttila

Knuutilan 1/3 manttaalin tila n:o 27 jaettiin 1750-luvulla kahden veljeksen kesken. 1790-luvulla erotettiin kolmas tila. Ensin mainitun uuden talon nimi oli Rauhala. 1840-luvulla kolmas tila yhdistettiin Knuutilaan. Knuutilasta syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Kangasvieru. Rauhalasta syntyi vuosina 1901-1930 kaksi uutta tilaa Wuorela ja Mäntylä. Huomautus: Knuutilan ja Rauhalan tilat yhdistettiin ja vuonna 1941 Kaupin ja Varpahuhdan kanssa uudeksi tilaksi numero 41 Kauppi *.

Nuuttila

7 Rauhala

Knuuttila 3 (yhdistyy jompaan kumpaan ensimmäiseen 1840-luvulla)

9 Wuorela

6 Mäntylä

8 Kalliola

10 Kivitarha

11 Knuutila

28 Eskola

Leviäparran (Eskolan) 1/3 manttaalin suuruinen tila n:o 28 jaettiin 1780-luvulla, ja se pysyi jaettuna noin sata vuotta. Eskolasta syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Toukola. Eskolasta syntyi vuosina 1931-1960 yksi uusi tila Rainio *.

Toukola (Johannesberg)

Eskola

29 Wähämartti

Wähämartin 1/4 manttaalin suuruinen tila n:o 29 jaettiin 1790-luvulla, ja syntyi Siivola. Vähämartista syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Yösuo. Huomautus: Siivola ja Yösuo olivat 1930 yhdistettynä Vähämarttiin *.

29-11 Vähämartti

29-14 Siivola

yhditettiin Vähämartin (29-11) kanssa 1927

3 Mäkipelto

4 Alho

5 Pitkäniitty

6 Yösuo

8 Mäntymaa

9 Leppälä

10 Rintala

12 Salovaara

13 Mäntymäki

30 Simola

Simolan 1/4 manttaalin tila n:o 30 jaettiin 1770-luvun lopussa. Puoliskot saivat nimekseen Yli-Simola ja Ali-Simola. Yli-Simolasta syntyi vuosina 1901-1930 yksi uusi tila Varpahuhta. Ali-Simolasta syntyi vuosina 1931-1960 yksi uusi tila Simolan metsä. Huomautus: Knuutilan ja Rauhalan tilat yhdistettiin ja vuonna 1941 Kaupin ja Varpahuhdan kanssa uudeksi tilaksi numero 41 Kauppi *.

8 Yli-Simola

2 Ali-Simola

3 Kalliomäki

5 Varpahuhta

7 Yösuo

31 Korppi

Korpin 1/3 manttaalin tila n:o 31 oli jaettuna vuonna 1750. ja 1780-luvulla siitä erotettiin kolmas osa. Uudet tilat olivat Kalliola ja Peltola. Korpista syntyi vuosina 1931-1960 kolme uutta tilaa Lamminalho, Rintelä ja Takala. Kalliolasta synti vuosina 1931-1960 yksi uusi tila Pykälistö *.

Korppi 2

Heikkilä

3 Peltola

4 Haapaniemi

5 Jokiranta

6 Kalliola

7 Toukola

32 Porlammin kartano

1 3/4 manttaalin suuruinen Porlammin kartano tila n:o 32. Porlammin kartanosta syntyi vuosina 1901-1930 uusia tiloja: Huovila, Olander, Koivisto, Peltola, Tikka, Orila, Ojala, Korpela, Ali-Myllylä ja Yli-Myllylä. Porlammin kartanosta syntyi vuosina 1931-1960 uusia tiloja Lippo, Rajala, Rinteelä, Kuusela, Kumpula, Huhtamäki, Päivärinne, Turola, Pekkala, Toivola, Jukola, Harju, Siltala, Varjomäki, Metsäpirtti, Koivula, Ahola, Miilumäki, Takala, Korkeumus ja Peltokallio. Porlammin kartanosta syntyi vuosina 1961-1985 yksi uusi tila Hiidenkallio. Huomautuksia: a) Monet kartanosta 1920-luvulla lohkaistuista tiloista olivat sen entisiä torppia. b) Hiidenkallion osti Kymi Oy. c) Liposta lohkaistiin vuonna 1982 Niemelänpelto, ja Lipolle itselleen jäi tällöin maata vain alle 1 ha verran. d) Päivärinteestä lohkaistiin vuonna 1972 Haapahaikula. e) Jukolasta lohkaistiin vuonna 1958 Reinola. f) Miilumäestä lohkaistiin vuonna 1958 Mattila *.

Kartanon torpat

Mylly

  • Johan Eliasson Lindholm, s.1839, mylläri (rippikirjat 1890-1899)

Heikkilä

  • Gustaf Adolf Granberg, s.1867 (rippikirjat 1890-1899)
  • Johan Davidsson Koskinen, s.1861 (henkikirjat 1895)
  • Hjalmar Heikkilä, s.1880 (henkikirjat 1905)

Kukkura

Mettälä

Orrila

  • Adam Mattsson, s.1838 (henkikirjat 1895)
  • Johan Willehad Adamsson Järvinen, s.1862, edellisen poika (henkikirjat 1905, 1910, 1915, 1919)

Tikka

  • Tomas Johansson, s.1837 (henkikirjat 1895, 1905, 1910)
  • Otto Tikander, s.1871 (henkikirjat 1919)

Pakkala

Huovila

  • Johan Benjaminsson, s.1844 (rippikirjat 1890-1899)
  • Erik Eriksson Huovila, s.1837 (henkikirjat 1895, 1905, 1910, 1915)
  • Johan Huovila, s.1873 (henkikirjat 1919)

Mäkelä

Koskensuu (Kosensuu)

Kanto Krouvi (Krog)

Nytorp l. Othmans torp

Myllylä

  • Gustaf Robert Söderström, s.1857 (henkikirjat 1895, 1905)
  • Matti Eriksson Myllylä, s.1874 (henkikirjat 1910, 1915, 1919)

Lassas

  • Victor/Wilhelm Nyström, s.1857 (henkikirjat 1895, 1900)

Nykulla 1

  • Matts Johansson Harju, s.1845 (rippikirjat 1890-1899)

Nykulla 2

  • Anders Andersson, s.1846 (rippikirjat 1890-1899)
  • Oskar Mattsson, s.1870 (henkikirjat 1895)
  • Matts Olander Nykulla, s.1845 (henkikirjat 1895, 1905)
  • Wilhelm Wilhelmsson Viljaniemi é Nykulla, s.1864 (henkikirjat 1905, 1910, 1919)

Stenbacka

  • Karl Andersson, s.1825 (henkikirjat 1895)
  • Erik Simonpoika Stenbacka, s.1872 (henkikirjat 1905)

Tallbacka

Måsa

Harju

  • Jalmari Harju, s.1879 (henkikirjat 1910)

---

  • Paavali Wilhelmsson Othman, s.1877 (henkikirjat 1905, 1910)

muuta infoa Porlammista

Anders Allardt - Lappträsk Socken s. 326:

Enligt en uppgift skola följande 9 besuttna familjer omkring 1880 varit svenskatalande och läst svenska (i Porlom):
1 på Sistola, 2 på Pahala, 1 på Hannun-Heikkilä, 1 på Seikkala, 1 på Marttila, 1 på Keckoski (Käkikoski), 1 på Tyyskä (Olander) och 1 på Valkeapää hemman.

Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta. 1995, Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy. Kuvaja, Christer ym. ISBN: 952-90-6913-8. Sivu 399.

Porlammin kylään syntyi vuonna 1956 uusi tila, nro 39 Vihermetsä, joka muodostettiin useista pienehköistä tiloista yhdistämällä.

------------------------------------------

Lähteitä

Kirjallisuus
Lapinjärven historia: kaksi kieltä - yksi kunta. 1995, Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy. Kuvaja, Christer ym. ISBN: 952-90-6913-8.

Lappträsk historia : två språk - en kommun. 1995. ISBN 9529069146

Huvinen, Hannu. 2005. Porlammin kirja. ISBN 952-91-9643-1. Porvoo. Oy Formato Print Ab

Allart, Anders. 1920. Lappträsk socken.

Lapinjärven veteraanikirja. 1999. Borgå. Lappträsk Krigsveteraner rf - Rintamamiesveteraanit ry. Lapinjärven osasto. ISBN 952-91-1514-8.

Lappträsk veteranbok 1999. Borgå. Lappträsk Krigsveteraner rf - Rintamamiesveteraanit ry. Lapinjärven osasto. ISBN 9529115156

Sanomalehdet
Huvinen, Hannu. 2018. Viljelijä väestö jakaantui kahteen leiriin. Loviisan Sanomat 24.04.2018.
(Artikkelin ingressi: Porlammin kylän läpi kulki sisällissodan aikana paljon punakaartilaisia).

Huvinen, Hannu. 2015. Porlammi 1930-luvulla. Loviisan Sanomat 09.01.2015.

Huvinen, Hannu. 2013. Porlammi 1930-luvulla. Loviisan Sanomat 12.11.2013.

Huvinen, Hannu. 2016. Uusjako Porlammilla. Loviisan Sanomat 22.07.2016.

Huvinen, Hannu. 2017. Pienillä tuotoksilla selvittiin. Loviisan Sanomat 17.03.2017.
(Artikkelin ingressi: Porlammilla oli vuonna 1930 vain muutama tila, joka tuotti 40 000-50 000 kiloa maitoa. Äijälässä Hjalmar Onnilalla oli sellainen).

Huvinen, Hannu. 2015. Porlammin meijerin alkuvaiheet. Loviisan Sanomat 14.08.2015.
(Artikkelin ingressi: Porlammin ensimmäinen yhtiömeijeri perustettiin vuonna 1894.)

Huvinen, Hannu 2016. Maalaismaisema historian dokumenttina Porlammilla. Loviisan Sanomat 12.08.2016.
(Artikkelin ingressi: Maaseutua ovat ravistelleet sodat ja muutokset maatalouspolitiikassa. Jäljet ovat omin silmin nähtävissä maaseutumaisemassa. Talot kukoistavat tai ränsistyvät ja maisema muuttuu).

Huvinen, Hannu. 2012. Porlammin maamiesseura 110 vuotta. Loviisan Sanomat 19.05.2012.

Huvinen, Hannu. 2017. Porlammin maamiesseura 115 vuotta. Loviisan Sanomat 14.03.2017.

Huvinen, Hannu. 2014. 1960-luku oli Porlammilla nousukautta. Loviisan Sanomat 08.01.2014.

Huvinen, Hannu. 2015. Maalaispäivät Porlammilla vuonna 1939. Loviisan Sanomat 13.01.2015.

Huvinen, Hannu. 2014. Porlammi 1980-luvulla. Loviisan Sanomat 14.03.2014.

Raportit
Tuomala, Anne-Marie. 2022. Raportti "Porlammin ratavartijat historian saatossa." Saatavissa Lapinjärven kirjasto (osoite Lukkarinpolku 5 D, 07800 Lapinjärvi). Raportissa ratavartijat alaluvuissa Alfred Hjalmar Lundgren, Jakob Hildolf Almasson Sarenius, Alfred Tammivaara ja Artturi Eerik Eerikinpoika Halme

Verkkolähteitä
Huvinen, Hannu. 2010. Porlammi 2005-2010. http://www.porlammi.fi/wp/wp-content/uploads/2012/09/Porlammi-2005-... Saatavissa Lapinjärven kirjasto (osoite Lukkarinpolku 5 D, 07800 Lapinjärvi). . Ulkoasu: 7 A4-arkkia. Luokitus: Paikallishistoria (ykl 92.8).

Huvinen. Hannu. 2018. Porlammi 2011-2018. http://www.porlammi.fi/wp/wp-content/uploads/2018/06/Porlammi-2011.pdf Saatavissa Lapinjärven kirjasto (osoite Lukkarinpolku 5 D, 07800 Lapinjärvi). Ulkoasu: 2 A4-arkkia. Luokitus: Paikallishistoria (ykl 92.8).

Porlammin kotiseutumuseon www-sivut https://www.porlammi.fi/museot/

Sukusivuja verkossa
Martélius Sukuseura r.y. Suku on lähtöisin Lapinjärven pitäjän Porlammin kylän Marttilan talosta. http://martelius.info/
English (US)   eesti   Svenska   Español (España)   Français   עברית   Norsk (bokmål)   dansk   Nederlands   Deutsch   »
To enable the proper functioning and security of the website, we collect information via cookies as specified in our Cookie Policy. Geni does not use any third-party cookies.