Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Mårten Mårtensson Peili (1679 - 1729)
    Pusula syntyneet Syntynyt / Kastettu 17.10.1679 0.0.1679 Kylä / Talo Ickala Isä Thomas Jacobsson Äiti Lapsi Måten ? Pusulan seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luette...
  • Erik Johansson Ahlstedt (1793 - 1840)
    Pusula syntyneet Syntynyt / Kastettu 15.12.1793 16.12.1793 Kylä / Talo Ickala Isä Bd. Joh. Erss. Usi Pelli Äiti Brita Johansd:r Lapsi Ericus 15.12.1793 16.12.1793 Ickala Bd. Joh. Ers...
  • Johan Ericsson Uusi-Pelli (1765 - 1842)
    Pusula syntyneet Syntynyt / Kastettu 18.8.1765 20.8.1765 Kylä / Talo Ickala Isä Erick Jacobsson Äiti Brita Jacobsd:r Lapsi Johannes Pusulan seurakunnan arkisto - Rippikirja 1745-1757,...
  • Lyyli Sylvia Heikintytär Kemppi (1915 - 2010)
    Kummit Heikki Forell , Katri Forell , Ville Forell , Miina Forell , Ville Hämppi , Ida Hämppi Muolaan seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1895-1915 (I C:11), jakso 735, sivu 144...
  • Viljami Hyytiäinen (1911 - 1986)
    Heinjoen seurakunnan arkisto - I C:4 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1901-1912, jakso 120, sivu 120: 1911 maalis, huhti; Kansallisarkisto: / Viitattu 3.5.2022 Heinjoen seurakunnan arkisto - I Ab...

Tämä projekti on keskeneräinen!

Kylä Ikkala, Pusula

Ikkalan historiaa

Muinaisina aikoina metsäinen Pusulan seutu oli ollut lähinnä hämäläisten ja varsinaissuomalaisten eränkäyntialuetta, jolle alkoi siirtyä myös vakituisempaa asutusta. Ruotsinvallan alkuajoista lähtien sitä pyrittiin uudisasuttamaan myös kruunun toimesta. Pusulassakin alkoi kaskiviljelyn aika, joka jatkui paikoittain jopa 1900-luvun alkuun. Näin syntyi kylä myös Ikkalaan.

Tie numero 1224, jota pitkin saavutaan Ikkalaan Vihdistä päin, on kenties jo keskiajalta peräisin oleva tärkeä yhdystie. Ikkalan kautta on päästy niin Lopelle kuin Somerolle. Somerolla tie yhtyi Hämeen härkätiehen ja Lopella ns. Meritiehen. Mm. vuonna 1600 Ikkalan, Viialan ja Uusikylän talonpojat tekivät valituksen Kaarle-herttuan sotaväen läpimarssin aiheuttamista ruoka-, vaate- ja muista menetyksistä.

Ikkalan kylä, joka aikoinaan rakentui muinaisen jokilaakson rinteeseen nauhamaiseksi tienvarsiasutukseksi, muodostaa edelleen hyvin säilyneen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kylämiljöön. Aivan keskustassa suurten vaahteroiden ja korkeiden sireeniaitojen takana ovat Kokin, Pellin ja Näkin vanhat talot. Itse tilat olivat olemassa jo 1500-luvulla. Yhtä vanha on Uusikylässä Ylitalon tila, jota saman suvun jäsenet ovat asuneet yhtäjaksoisesti yli 500 vuotta. Sama suku on hallinnut satoja vuosia myös vähän kauempana kylästä sijaitsevaa Pyöliä. Kokki toimi kestikievarina 1600–1700 -luvuilla. Ylitalo ja Pelli olivat rustholleja, jotka varustivat ratsumiehen ruotuväkiarmeijaan. Muita kylän vanhoja tiloja ovat Viiala, Siutila, Metsola ja Tiensuu.

Sotien jälkeen Ikkalan kylä asutti paljon Karjalan evakkoja. Tultaessa 1950-luvulle Ikkalaan saapuivat ensimmäiset kesämökkiläiset. Kunnan ja muutamien alueen yrittäjien yhdessä rakennuttamia rivitaloja alkoi nousta kylän keskustaan 1970-luvulla ja niihin sijoittui yritysten työntekijöitä. Ikkalan asujaimistossa on paljon alkuperäisiä ikkalalaisia ja myös paluumuuttajia. Monista vapaa-ajan asujista on tullut vakituisia asukkaita ja Ikkalaan on muutettu myös pääkaupunkiseudulta muun muassa maaseudun rauhan ja Ikkalan kauniiden maisemien houkuttelemina.

Ikkala on perinteinen maa- ja metsätalousvaltainen kylä. Pellot ovat edelleen viljelykäytössä. Maa- ja metsätalousyrittäjillä on nykyisin tyypillisesti myös jokin liitännäiselinkeino tai työsuhteeseen perustuvaa ansiolähde. Kotieläintalous on Ikkalassa vähäistä. Lähinnä on kyse harrastehevosten ylläpidosta ja rotukoirien jalostuksesta.

Ensimmäisen oman teollisuuslaitoksen, Pellin höyrykonesahan, kylä sai jo vuonna 1912. Se meni konkurssiin, kun laivalastillinen sahan toimittamaa puutavaraa katosi laivoineen jäljettömiin. Aikoinaan kylää palveli silloisen ajan hengen mukaisesti kaksi osuuskauppaa, SOK:n Jyvä ja OTK:n Tuki. Oli myös säästöpankki, posti, meijeri, teurastamo, puhelinkeskus ja kolme kioskia. Muita Ikkalassa toimineita yrityksiä ovat olleet Nurmi Hydraulics Oy, Ikkalan saha, Leino-Kaluste Oy ja Kataisen taimitarha.

Nykyisin Ikkala on

Ikkala on kylä ja taajama Lohjalla. Ikkalan postinumeroalueella 03810 asuu 595 asukasta. Lisäksi Ikkalassa on paljon kesäasukkaita. Kesämökkejä Ikkalassa on 187 (31.12.2017). Ikkalan työpaikkaomavaraisuus on nykyisin pieni. Ikkalasta käydään töissä muun muassa Karkkilassa, Lohjalla, Vihdissä, Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla.

Ikkala sijaitsee Karkkilan rajan tuntumassa. Ikkalan postinumeroalueeseen kuuluvat Ikkala, Koivula, Suopelto, Viitaankulma, Alhonpää, Paikkari, Tausta, Palanne, Viiala, Härkämäki, Syrjälä, Pyöli ja Ratinkulma. Vihtiin päin mentäessä Ikkalan kylä ulottuu Taustan risteykseen. Pusulan suunnassa rajana voi pitää tien vasemmalla puolella sijaitsevaa suurta kiveä, Pirunkiveä, jonka luona kummitteli. Näin ainakin muinoin kerrottiin.

Tämä kylä-tason Geni-projekti aloitettiin 16.2.2020 kokoamaan Ikkalan Geni-profiilit ja kylän historiaa.

Pusulan paikkakuntaprojekti

Ikkala kuuluu Lohjan kaupunkiin ja Uudenmaan maakuntaan

Uudenmaan projekti

Tämä on alaprojekti ylätasolle Suomi ja Karjala jonka sivuilta löydät ohjeet sekä linkkejä muihin projekteihin.

Lue huolellisesti suomalaiset sukututkimuksen käytännesäännöt

Lähteitä