Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä: Jormua, Kajaani

view all

Profiles

  • Jaakko Leinonen (1907 - d.)
    Kajaani maaseurakunta > syntyneet, 1902-1921 > 48: AP I C:8 Kajaani maaseurakunta > rippikirja, 1911-1920 > Sivu 401 399: Le Leinonen AP I Aab:6
  • Hemmi Oskar Leinonen (1901 - d.)
    Kajaani maaseurakunta > syntyneet, 1892-1901 > Sivu 354 87: MKO66-67 Kajaani maaseurakunta > rippikirja, 1911-1920 > Sivu 401 399: Le Leinonen AP I Aab:6
  • Edvard Rennenpoika Leinonen (1899 - d.)
    Kajaani maaseurakunta > syntyneet, 1892-1901 > Sivu 338 71: 1899 helmikuu - heinäkuu MKO66-67 Kajaani maaseurakunta > lastenkirja, 1891-1900 > Sivu 367 , 368 144: L MKO388-393 Kajaani maaseurak...
  • Frans Rennenpoika Leinonen (1897 - d.)
    Kajaani maaseurakunta > syntyneet, 1892-1901 > Sivu 299, 300 51: MKO66-67 Kajaani maaseurakunta > lastenkirja, 1891-1900 > Sivu 367 , 368 144: L MKO388-393 Kajaani maaseurakunta > rippikirja, 191...
  • Olga Kustaava Rennentytär Leinonen (1894 - d.)
    Kajaani maaseurakunta > syntyneet, 1892-1901 > Sivu 233,234 19: MKO66-67 Kajaani maaseurakunta > lastenkirja, 1891-1900 > Sivu 367 , 368 144: L MKO388-393 Kajaani maaseurakunta > rippikirja, 1911...

Projekti aloitettu 21.8.2018
Projektin kansikuva: Kari Roivainen 2018

Voit liittyä projektiin -> toiminnot -> liity projektiin. Voit lisätä projektiin Jormualla syntyneitä, asuneita tai kuolleita henkilöitä, henkilön profiilissa -> toiminnot -> lisää projektiin.

Allaolevat tilat ovat isojaon jälkeisessä järjestyksessä, Kajaanin maaseurakunnan rippikirja v.1901 - 1910.
SSHY - Kajaani tietokannassa

Jormua

Jormua on Kajaaniin kuuluva kylä Oulujärven itärannalla Pohjajoen laskukohdassa seitsemän kilometriä pitkän Jormuanlahden rantamaisemissa. Kylällä on läpimittaa noin 15 kilometriä. Se jakaantuu kolmeen pääosaan, jotka ovat lahden pohjoispuolinen Saviniemi, länsipuoliset Hannusranta ja Torvelan seutu sekä Pohjajoki. Maarekisterin mukaan Jormuaan kuuluvat myös eteläisempi Kuluntalahden kaupunginosa ja läntinen Salmijärvi. Jormuan pohjoisena naapurina on Paltamoon kuuluva Kontiomäki, lännessä Paltaniemi, idässä Sotkamon Pohjavaara. Etelässä vastassa ovat Kajaanin lähitaajamat. Kylän asukasluku on noin 750 ja kesäasutusta on varsin runsaasti.

Historiaa

Jormuan asutus on Kainuun varhaisimpia edullisesta sijainnin takia. Jo 1570-luvun veroluetteloissa Jormuanlahdella esiintyi viisi sukua: Loikkanen, Miettunen, Pekastinen, Sorjonen ja Tuppurainen. Rappasotanakin tunnettu Pitkä viha (1570-1595) jätti jälkensä seudun kaskiviljelytyyppiseen uudisasutukseen. Kuitenkin 1620-luvulla Jormuanlahden ja Kuluntalahden alueella tavataan 14 veronmaksajaa. Sukunimet Häikiä ja Toppinen jäivät eloon paikannimissä Häikiönmäki ja Toppila. Tilojen nimet ovat vuosisatojen saatossa muuttuneet. Seuraavassa esimerkkinä neljä 1650-luvulla mainittua isäntää sekä tilan nimen muutos nykypäivään mennessä. Tilan myöhempi nimi jälkimmäisenä. Pekka Sivonen (Jormuanniemi-Torvela-Leinola), Juho Virkkunen (Jormuanniemi-Virkkula-Jormua), Matti Milla (Salmijärvi-Hurskala-Juntula, Piipponen), Olavi Toppinen (Salmijärvi-Toppila) .

Jormua kuului Paltamon emäseurakuntaan aina vuoteen 1879 asti, jolloin siitä tuli osa Kajaanin maalaiskuntaa. Kirkonkirjoissa tämä näkyy jormualaisille muuttona Paltamosta, vaikka vain kunnan rajat muuttuivat. Maalaiskunnan lakattua vuonna 1977 Jormuasta tuli osa Kajaanin kaupunkia.

Jormua nykyaikana

Kylällä toimii kuusiluokkainen peruskoulu, jossa on muun muassa pienimuotoinen tieteellinen kirjasto. Paikallinen jalkapalloseura FC Tarmo pyörittää kylällä tanssilavaa. Kesäaikaan on valtatien 5 varrella kioskitoimintaa. Jormuan asema on lakkautettu, mutta toisinaan entisen aseman luona pysähtyy museojunia. Asemarakennus on purettu ja rakennettu toisaalle yksityiskäyttöön.

Elinkeinotoiminta on pienviljelyksen vähentyessä ja liikenteen lisääntyessä hiipunut, mutta se ei ole vaikuttanut väkilukuun, koska Kajaanista on kylälle muuttoliikettä. Aiemmin kylällä on toiminut talkkilouhos. Leveäraiteinen tukkien siirtorata on kulkenut ylempää Kuhmon reitiltä Oulujärveen Jormuan kohdalla ohi Kajaanin koskien. Lähde: Wikipedia