Follow
Projekti aloitettu 19.11.2018
Kuluntalahden liikennepaikka, Alameri Mikko, kuvaaja, Suomen Rautatiemuseo. Liikennepaikka perustettu 1.1.1923 laiturivaihteeksi. Rakennuksen suunnitteli Jarl Ungern. Muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi 1973. Laiturirakennus on purettu. vaaka. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY-NC-ND 4.0
Voit liittyä projektiin -> toiminnot -> liity projektiin. Voit lisätä projektiin Kuluntalahdessa syntyneitä, asuneita tai kuolleita henkilöitä, henkilön profiilissa -> toiminnot -> lisää projektiin.
Allaolevat tilat ovat isojaon jälkeisessä järjestyksessä, Kajaanin maaseurakunnan rippikirja v.1901 - 1910
SSHY - Kajaani tietokannassa
Kuluntalahti
Kuluntalahti on kylä Kajaanissa valtatien 5 ja Iisalmen–Kontiomäen rautatien varrella, noin kahdeksan kilometrä koilliseen Kajaanin keskustasta. Kylä sijaitsee samannimisen Nuasjärven lahden pohjoispuolella. Kylän asukasluku on 439 (2004), koko Kuluntalahden alueen asukasluvun ollessa 903.
Kuluntalahdessa toimi talvisodan aikana Suomen ilmavoimien jäälle perustettu lentokenttä. Kuluntalahdessa on toiminut myös Kuluntalahden siirtorata, ja siellä on ollut myös oma rautatieasema. Kylässä sijaitsee myös Kajaanin ravirata.
Historia
Kuluntalahti-nimitykseen on kaksi uskottavaa selitystä. Professori Alpo Räisänen on viitannut Kajaanin koskien kiertoon Kuluntajärven oikotaipaleen kautta Nuaksesta Oulujärven Jormuanlahteen Kuluntajärven kautta – eli kulku-kulenta-sanapariin. Toisaalta metsänhoitaja Ilmari Kosonen on viitaten samantapaisiin paikannimiin tullut tulokseen, jonka mukaan sana juontuu jääkauden jälkeisten kansojen jättämästä kulu-sanasta, joka tarkoittanee järviruokoa.
Kiertävien kansojen jälkeen saapuivat saamelaiset, joiden jättämää nimistöä ovat muun muassa lähiseudun Nuas, Leihu, Jormua ja Koutaniemi.
Suomalaiset ovat tulleet aluksi sekä Savon suunnasta lyhyen verovapauden houkuttamana ja osin pakolla etelästä että lännestä Limingan emäpitäjästä. Myös itään Kuhmossa asuviin karjalaisiin on yhteys. Kuluntalahden alue on kiinnostanut erityisesti kalavesien ja metsänriistan takia. Pähkinäsaaren rauhassa Kainuu ja niin myös Kuluntalahti olivat Venäjän puolella. Täyssinän rauha muutti tilanteen. Kustaa Vaasan sodan 1555–1557 aikana ja sitä seuraavien rappasotien aikana alueella oli levotonta, eivätkä uudisasutukset saaneet juurikaan olla rauhassa Kulunnan alueella. Lisäksi katovuosia on ollut ”pikku jääkauden” aikana tämän tästä. Lähde: Wikipedia
- Kuluntalahti 1 Suvenniemi: Aatu Matinpoika Tikkanen
- Kuluntalahti 2 Takkaranta
- Kuluntalahti 3 Sivola: Antti Kustaanpoika Sivonen
- Kuluntalahti 4 Tuomaala: Aatami Mikonpoika Klemettinen
- Kuluntalahti 4 Tuomaala: Pekka Sirviö
- Kuluntalahti 5 Liettu: Juho Pekka Ollinpoika Korhonen
- Kuluntalahti 6 Mattila: Kalle Pekka Pekanpoika Rimpiläinen
- Kuluntalahti 7 Miettula: Matti Matinpoika Tervonen vävy: Kalle Antinpoika Karppinen
- Kuluntalahti 8 Tihilä
- Kuluntalahti 9 Ronkaala Sotilaspuustelli
- Kuluntalahti 10 Leihu: Reinhold Tapani Levoska
- Kuluntalahti 10 Leihu: Juho Matinpoika Rimpiläinen
- Kuluntalahti 11 Pahawaara: Aapeli Kallenpoika Karjalainen