

Projekti aloitettu 25.1.2018. Lisätkää henkilöitä projektiin profiilisivulla -> toiminnot -> liitä projektiin. Alla olevaan taloluetteloon lisätään uusi isäntä sitten, kun edellinen isäntä luopuu tilastaan tai kuolee.
Paltamon emäseurakunnasta erotettiin Hyrynsalmen kirkkoherrakunta 1786. Samalla lakkautettiin pieni ja kitulias Kajaanin kaupunkiseurakunta.
Kajaanin maalaiskunnan voidaan perustellusti sanoa kuuluneen Paltamon emäpitäjään ainakin vuoteen 1786. Tällöin Paltamon emäseurakunnasta erotettiin yhteinen Kajaanin kaupunki- ja maaseurakunta. Siihen kuuluivat Kajaanin kaupungin alueen lisäksi Jormuan, Kuluntalahden, Kivimäen, Mainuan, Lehtovaaran, Murtomäen ja Vuottolahden kylät.
Rippikirjoissa ennen vuotta 1877 Lehtovaaran kylän tiedot esiintyvät Mainuan tietojen joukossa
Maakirja 1905 jossa näkyvät Mainuan, Murtomäen ja Lehtovaaran tilojen nimien ja numeroinnin muutokset jotka tehtiin isojaon yhdeydessä vuonna 1870.
** http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22903891
Mainua on kylä Kajaanissa entisessä Kajaanin maalaiskunnassa Kainuun maakunnassa valtateiden Vt 5 ja Vt 28 risteyskohdassa, Mainuanjärven rannalla, noin 20 kilometriä etelään Kajaanin keskustasta. Kyläalueeseen kuuluvat Mainuan lisäksi myös Hatulanmäki, Leväjoki, Mainuanniemi ja Mainuanvaara. Näiden yhteenlaskettu väkiluku on 348 asukasta (2005).
Murtomäki on kylä Kajaanin kunnassa, noin 18 kilometriä etelään kaupungin keskustasta. Kylän asukasluku on 34 (31. joulukuuta 2004).
Kylä sijaitsee Otanmäen radan ja Iisalmen–Kontiomäen radan risteyskohdassa.
Murtomäen rautatieasema rautatiehallituksen pääarkkitehdin Bruno Granholmin suunnitelmien pohjalta 1904 rakennettuine rakennuksineen on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan.
Kuopion ja Kajaanin välisellä rataosuudella sijaitseva Murtomäen asema on rakennettu Oulun radan tyyppipiirustusten mukaan.
Murtomäen risteysasema sijoittuu kahden maantien väliin metsäisellä taipaleella. Asemakokonaisuuteen kuuluu asemarakennuksen lisäksi kaksi vahtitupaa, tavaramakasiini sekä talousrakennuksia. Asuinrakennukset ovat komean koivukujan erottamana aseman pohjoispuolella.
Historia
Savon rataa (1889) jatkettiin Kuopiosta Kajaaniin 1898-1904. Kajaaninjoen eteläpuolisten kylien, mm. Murtomäen perintötilojen omistajat, lupasivat rautatielle rakennusmaan ilmaiseksi. Ratatyöt alkoivat 1901 ja niillä oli suuri merkitys paikkakunnille, missä asukkaat kamppailivat ankaran kadon kourissa. Monet ratatyöläiset asettuivat asumaan Murtomäelle.
Murtomäen pysäkin rakennukset valmistuivat 1904. Rautateitse alettiin kuljettaa puutavaraa ja tervaa, rautatie edesauttoi Kainuun talonpoikia irtautumaan Oulun tervaporvareista. Kainuun laajat metsät voitiin ottaa teollisuuden käyttöön, mutta rautatie nopeutti myös pienimuotoista elintarvikekauppaa, kun lähiseutujen asukkaat pääsivät nopeasti kauppaamaan tuotteitaan Kajaanin torille.
Murtomäen pysäkiltä jatkettiin 25 kilometrin pituinen haararata 1953 Vuolijoelle Otanmäen kaivokselle, mistä malmi kuljetettiin Raaheen jalostettavaksi. Otanmäessä aloitti toimintansa Talgo-Transtechin metallitehtaat 1999 ja siellä valmistettiin kaksikerroksisia Inter-City junavaunuja sekä pääkaupungin uutta raitiovaunukalustoa. Lähde: Museovirasto