Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Pullila, Antrea

view all

Profiles

  • Helena Tuomaantytär Varis (1808 - 1813)
    Antrean seurakunnan arkisto - I C:4 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1795-1824, jakso 120, sivu 236-237: 1808; Kansallisarkisto: / Viitattu 11.1.2025 Antrean seurakunnan arkisto - Kuolleiden ja ha...
  • Eeva Tuomaantytär Varis (1806 - 1813)
    Antrean seurakunnan arkisto - I C:4 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1795-1824, jakso 120, sivu 236-237: 1808; Kansallisarkisto: / Viitattu 11.1.2025 Antrean seurakunnan arkisto - Kuolleiden ja ha...
  • Maria Tuomaantytär Varis (1785 - 1786)
    Antrean seurakunnan arkisto - I C:3 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1768-1794, jakso 151: 1785; Kansallisarkisto: / Viitattu 9.1.2025
  • Yrjö Paavonpoika Vepsä (1850 - 1855)
    Antrean seurakunnan arkisto - Kuolleiden ja haudattujen luettelot 1850-1865, jakso 32: 1855 April-Julii; Kansallisarkisto: / Viitattu 9.1.2025
  • Uuno Kouvonen (1902 - d.)
    Antrea kastetut Syntynyt / Kastettu 26.2.1902 16.3.1902 Kylä / Talo Pullila no. 2 Isä Kansakouluopettaja Juho Kouvonen Äiti vo. Eriikka Lyyra 26 Lapsi Uuno Alkup. komm. KKSIVU: 1002 Antrean s...

Kylä oli keskittynyt tien lähituntumaan suuren Pullilanselän koillispuolelle. Viipurista päin lähestyttäessä avautuivat ensimmäisenä eteen Pajamäen viljelysaukeat. Viiden kilometrin pituinen ja parhaimmillaan parin kilometrin levyinen Pullilanjärvi muodosti luonnollisen länsirajan Kavantsaareen päin. Itäpuolella naapurina oli Noskua ja pohjoisessa Hannila. Lopulta Viipurinlahteen laskeutuva Pullilanjärven Mustasaaresta kehkeytyi isonjaon aikana kylärajojen risteyspaikka.

Pullilan peltoaukeisiin toi vaihtelua Hutrinmäki, Eljaksenmäeksi sanottu Rantamäki, Kivikk’ahonmäki, Uudentuvan viereinen Joronkallio ja sen pellon päässä Kissamäki. Mäenlaskupaikoiksi on mainittu Kososenmäki, Hietsillanmäki, Varkainmäki, Laikkovuoret ja Tynnyrimäki.

Maanviljelyn ohella huomiota kiinnitettiin karjanhoitoon ja puutarhojen viljelyyn, mikä tuolloin ei ollut tavallista. Tuotannon hyödyntämisen mahdollistivat nopeat kauppayhteyden Viipuriin.

Yksi Antrean merkittävimmistä tiloista oli Pullisten hallitsema Pajamäki, jolla harjoitettu maatalous ja karjanhoito vaikutti myönteisesti koko pitäjään. Opetus- ja kokeilutoiminta oli pysyvää ja Pajamäki oli vakiintunut koulutustila.

Kylän peltomaiden eteläpäässä, Haappellossa, lähellä Pullilanjärveä sijaitsi Juho Pullisen mailla kivilouhimo. Alun perin louhintaa oli harjoittanut venäläinen yhtiö, mutta jo ennen ensimmäistä maailmansotaa Jaakko Virtanen(vanhempi) oli keksinyt vedenharmaan graniitin arvon.

Pullilan lapset saivat aluksi oppia Kavantsaaren kartanon emännän Jenny Thesleffin koulussa, mutta jo syksyllä 1895 kylän oma koulu alkoi toimia.

Pullilan talot ja omistajat
Pajamäki, Pentti Erikinpoika Pullinen
Sopenaho, Juho Pullinen
Hutri, Katri Hutri
Hutri, Eeva Hutri
Kirjava-aho, Ville Paukku
Rantamäki, Martta Pullinen
Sepänmäki, Juho Viljakainen
Soilahti, Antti Suni
Vanhala, Juho Heikinpoika Pullinen
Laurila, Juho ja Matti Suikkari
Piri, Elina Partanen
Peltola, Tuomas ja Mikko Partanen
Matuskoi, Juho Heikinpoika Pullinen
Kotimäki, Elias Seitonen
Uusitupa, Juho ja Antti Pullinen
Yrjölä, Tuomas ja Antti Pullinen
Kivikkaho, Antti Partanen
Pöyry, Matti Kaukanen
Rötkö, Antti Vepsä
Hietsilta, Tauno Pelkonen
Mäkelä, Heikki Partanen
Tyynelä, Uuno Kouvonen
Heikinaho, Aato Pullinen
Asuntotila, Jaakko Virtanen
Honkasuo, Matti Linna
Kivirinne, Emil Viskari
Pärttylä, Juho Viskari
Annukkala, Juho Antinpoika Pullinen ja Vilppi Antinpoika Pullinen
Päivärinta, Juho Pullinen
Vaapukkamäki, Tuomas Jantunen
Kansakoulu, työnjohtaja Pekka Henttonen, tilanhoitaja Sulo Nieminen ja työmies Arvi Montonen

Lähteet: Kotiseutumme Antrea/1995
Antrea/Seppo Simonen, Antrea antrealaisen näkemänä/Juho Kurki 1951