Seitsonen Genealogy and Seitsonen Family History Information

Seitsoset ovat lähtöisin luovutetusta Karjalasta Antrean Seitsolan kylästä (nykyisin Михайловка Venäjällä). Seitsolan Niemelän ja Rintalan tilat ovat olleet suvun hallussa vuodesta 1553 toiseen maailmansotaan.

Seitsonen nimen on kerrottu mahdollisesti liittyvän Suomenlahden Seits(en)karin (Seiskarin) saareen (1395 Zeiscere, 1419 Seytzenkari).

Jääsken kihlakunnan historia 1 kertoo Seitsolasta ja Seitsosista seuraavaa:

Kesäkuun 30. päivänä 1606 Lindved Klaunpoika nuorempi sai Norrköpingin päätöksen mukaisilla ehdoilla koko joukon tiloja, mukaan lukien Seitsolan kylästä puoli veroa. Seitsolan kylä, jonka koko veroluku oli puolitoista, oli n.s. yksjalka- eli kantoveroja. Kuninkaan kirjeessä on mainittu vain puoli veroa, mutta maakirjoissa on Lindved Klaunpojalle ja hänen perillisilleen merkittv koko kylän alue. Vuonna 1618 oli Lindvedin samannimisen pojan, hallussa rälssiluetteloiden mukaan neljä kylän tilaa, eli kaikki Seitsolan tilat, joten kuninkaan kirjeen on täytynyt kuulua puolelletoista veroa puolen veron asemesta. Lindvel Lindvedinpoika Hästeskolla oli Seitsola yhdessä Ihantala kartanoon kuuluvien tilojen kanssa hallussaan vuoden 1650 tienoilla sattuneeseen kuolemaansa saakka. Kartanon peri hänen poikansa Mårten Lindvedinpoika Hästesko. Jully Ramsayn kirjassa "Frälsesläkter Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden", mainitaan, että Seitsola olisi kulkeutunut perinnöksi hänen isänsä naimattomalle sisarelle Kaarina Lindvedintvtär Hästeskolle, jolta Mårten olisi sen sitten saanut perinnöksi. Eräässä tuomiokirjassa kerrotaan, että hän oli Pekka Pärttylinpojan tilan oikea omistaja ja tämä oli vain yksi Seitsolan neljästä tilasta. Tätinsä kuoltua tämäkin talo joutui Mårten Hästeskolle, joka myöhemmin panttasi sen yhdessä Ihantalan kanssa kapteeni Esbjörn Hwässingille, aateloituna Rutenstiernalle. Mitään kartanoa ei Seitsolassa kuitenkaan ollut vuoteen 1683 mennessä. Ison reduktion myötä 1683 oli Mårten Hästeskon tilasta tehty kornetin puusttelli 1683 Hästesko kertoi käräjillä, ettei hänellä ollut mitään puustellia ja hän aikoi ottaa Seitsolan tähän tarkoitukseen sekä saada sille Norrköpingin päätöksen mukaisen säterivapauden muiden aatelisten tavoin. Tällöin tutkittiin Seitsolan tilaa ja havaittiin mm. ettei omistajalla siellä ollut mitään karjaa. Mårten Hästesko lupasi kuitenkin heti hankkia nautoja. Seitsolassa oli lampuotien asumien rakennusten lisäksi pieni, kahden ja puolen sylen pituinen ja levyinen tupa, joka oli varustettu kaakeliuunilla ja lasi-ikkunoilla. Kornetti Hästesko oli asunut tuvassa yhden talven, mutta nyt hän oli ollut poissa Turussa ja Tukholmassa vuoden verran asioillaan. Yllämainitun tuvan lisäksi sijaitsi tilalla vielä neljän svlen suuruinen tupa ilman savupiippua, ikkunoita ja lattiaa sekä joukko hirsiä rakenteilla ollutta taloa varten, johon oli määrä tulla tupa ja kaksi kamaria. Tälle puustellille oli Mårten Hästesko ilmeisesti saanut joksikin ajaksi vahvistuksen, sillä vasta kahta vuotta myöhemmin tehtiin 3/4 verosta puustelli, jonka veromäärä oli 25 taalaria, viisi äyriä ja 17 penninkiä. Maakirjojen mukaan Seitsola ei kuitenkaan jäänyt palkkatilaksi, vaan annettiin talonpojille viljeltäväksi.

Kolmikymmenvuotiseen sotaan Seitsolasta osallistuivat ainakin: - Pekka Heikinpoika Seitsonen, joka kuljetettiin vuonna 1627 Narvaan 44 muun Jääsken kihlakunnan miehen kanssa (mm. Yrjö Matinpoika Noskuasta, Nuuti Laurinpoika Pulli, , Martti Matinpoika Montonen, Sipi Laurinpoika Kaija, Olavi Pentinpoika Läylönen, Juhana Antinpoika Inkinen, Olavi Tahvonpoika Olkinuora, Jöns Aapraminpoika Näveri) - korpraali Yrjö Laurinpoika Seitsonen oli vuosina 1628-1630 kapteeni Göran Wrangelin komppaniassa 54 muun Jääsken kihlakunnan miehen kanssa (mm. Eerikki Pärtynpoika Miikki, Antti Pekanpoika Arminen, Esko Mikonpoika Näräkkä, ja Pärtty Matinpoika Hämäläinen) - korpraali Tuomas Seitsonen oli mukana Magdeburgiin varuskunnassa 15.6.1635 pidetyssä katselmuksessa everstiluutnantti Ritterin komppaniassa muiden Jääsken kihlakunnan miesten kanssa (mm. Niitti Vehviläinen, Tuomas Vepsä Juhanna Kesseli, Juhana Pikkarainen, Suni Vaittinen, Martti Läylönen Eerikki Miikki, Nuuti Myrä, Sipi Pätiläinen Maunu Vesivalo, Antti Utulainen ja Suni Lottanen)

Seitsolan Niemelän tilan isännät:

1. 1553-1579 Martti Hannunp. Seitsonen
2. 1579-1603 Hannu Martinp. Seitsonen
3. 1603-1630 Klemetti Hannunp. Seitsonen
4. 1630-1634 Yrjö Klemetinp. Seitsonen
5. 1634-1650 Olli Klemetinp. Seitsonen
6. 1650-1662 Yrjö Ollinp. Seitsonen
7. 1662-1693 Matti Pekanp. Seitsonen
8. 1693-1723 Paavo Matinp. Seitsonen
9. 1723-1751 Tuomas Matinp. Seitsonen
10. 1751-1795 Hannu Tuomaanp. Seitsonen
11. 1795-1796 Tuomas Hannunp. Seitsonen
12. 1796-1820 Vappu Heikintr. Seitsonen (edellisen puoliso)
13. 1820-1843 Tuomas Tuomaanp. Seitsonen
14. 1843-1883 Elias Tuomaanp. Seitsonen
15. 1883-1914 Juho Eliaanp. Seitsonen
16. 1914-1944 Eljas Juhonp. Seitsonen

Seitsolan Rintalan tilan isännät (tilat jakautuivat vuonna 1723 eli siihen saakka isännät samat kuin Niemelän):

1. 1723-1753 Matti Matinp. Seitsonen
2. 1753-1776 Matti Matinp. Seitsonen
3. 1776-1808 Antti Matinp. Seitsonen
4. 1808-1825 Heikki Antinp.Seitsonen
5. 1825-1886 Matti Heikinp. Seitsonen
6. 1886-1916 Heikki Matinp. Seitsonen
7. 1916-1944 Katri Heikintr. Seitsonen