Follow
Paikkakunta projekti Säkkijärvi
Teikarsaari eli Teikari oli Säkkijärven ainoa kyläsaari. Se sijaitsee Viipurinlahdella, Säkkijärven puoleisella rannalla ovat Heinlahden ja Vilaniemen kylät, Koiviston puoleisella rannalla sijaitsee Vatnuorin kylä. Vieressä ovat myös Johanneksen(?) luotsina toimiva Tuppuransaari, Revonsaari ja Viipurin/Johanneksen Uuraansaari.
Tuppuransaari liitettiin Viipurin maalaiskunnasta Säkkijärven kuntaan 1936.
Teikarsaaressa asui vuonna 1915 113 henkeä (0,9% Säkkijärveläisistä), joista miehiä oli 53 ja naisia 60 (miesten osuus 46,9%). Teikarsaaressa on vain yksi tila, Teikari (nro 1) ja siellä oli vuonna 1915 yhteensä 18 tilanosallista (perhettä tai savua)
"Teikarsaari on kolme kilometriä pitkä ja leveimmillään vajaan kilometrin mittainen. Uuraan satamaan on matkaa noin seitsemän ja Viipuriin noin 24 kilometriä. Vilaniemi Säkkijärven rannikolla on kahden kilometrin päässä. Läntinen osa on kallioinen Selkäranta. Teikarin korkein kohta on Mäkikallio. Metsälampi on nimeltään Maaruona. Siitä laski Kotlahteen Ruonanoja. Pienempiä järviä ovat Selkäruona ja Rasilampi, jonka luona kumpusi lähde. Saarella kasvaa mänty- ja kuusimetsää, ranta-alueilla lehtimetsää ja lepikkoa.
Talvisotaan saakka asutun Teikarsaaren lisäksi kyläkuntaan kuuluivat Mellansaari, Vuolaansaari, Laukkosaari, Luppi ja Kiuskeri. Teikarin kaakkoiskulmassa sijaitsee Niemenpää ja luoteiskulmassa Pitkäniemi. Laivalaituri sijaitsi itärannalla sijaitsevassa Haukilahdessa. Saaren keskikohdalla Äysterniemen ja Listnimen välissä sijaitsee Kotlahti, jonka ranta-alue oli saanut nimen Karjanurmi.
Teikarsaari mainitaan vaihtelevissa kirjoitusasuissa 1500-luvun säilyneissä dokumenteissa. Ennen talvisotaa saaressa oli runsaat 30 taloa ja noin 120 vakituista asukasta. Teikarissa oli koulu, kauppa ja merivartioasema. Saareen pääsi säännöllisen laivaliikenteen mukana. Teikari on suomenkielisen saaristolaisasutuksen historiaa. Talojen pitäjien sukuminiin kuuluivat: Huovila, Teikari, Pukki, Hämäläinen, Hannola, Parkkari, Pöntynen, Sahala, Päkki, Arvilommi, Gummerus, Fokin, Sigg, Uski, Jukka, Risu, Luotsila.
Saarella oli peltoja noin 40 hehtaaria. Teikarilaiset harjoittivat kalastusta ja karjanhoitoa sekä metsästystä. Samoin merenkulku, sahatavaran lastaus ja Uuraan satama tarjosivat työpaikkoja. Asukkaat majoittivat kesävieraita aikana, jolloin lomalaiset eivät vielä rakentaneet kesämökkejä.
Teikarsaarella käytiin useita verisiä taisteluja talvi- ja jatkosodan aikana. Talvisodassa venäläiset aloittivat Kannaksen sotatoimiin liittyen 2. maaliskuuta 1940 hyökkäyksen Viipurinlahden ylitse. Ensimmäiset iskut kohdistuivat mm. Teikarsaareen. Jatkosodan aikana heinäkuussa 1944 venäläiset olivat ottaneet tavoitteeksensa puhdistaa Viipurinlahden saariston suomalaisten joukoista. Teikarsaari joutui jälleen voimakkaan hyökkäyksen kohteeksi ja suomalaiset joukot joutuivat vetäytymään saarelta 5. heinäkuuta mennessä, osa uiden.[1]
Alikersantti Viljo Ilmari Vyyryläinen nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi osallistuttuaan Teikarsaaren puolustustaisteluun kesällä 1944, jossa hän otti komentoonsa kaksi joukkuetta ja organisoi vastahyökkäyksen sekä oma-aloitteisesti järjesti haavoittuneiden huollon ja evakuoinnin. Myöhemmin hän organisoi uuden puolustuslinjan vihollisen yrittäessä maihinnousua." [wikipedia]
Kylästä kertoo kirja Teikarsaari ( Niemelä, Eija; Aronniemi, Viljo
Teikarsaaren Usva 2013)
Perustettu 2018
Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.
Säkkijärven kunnan kylän Teikarsaari kyläprojekti.
Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.
Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi suurempiin kokonaisuuksiin Miehikkälä , Virolahti , Uusimaa ja Kymenlaakso , Suomi ja Karjala