Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Uusikylä, Vuoksela / Valkjärvi

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Milja Sylvi Vilpintytär Juvonen (1916 - d.)
    Syntymä, Vuoksen seurakunnan arkisto, syntyneiden ja kastettujen luettelo v.1916 marraskuu
  • Vilppi Juhonpoika Juvonen (1893 - 1953)
    Valkjärven seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1885-1894 (I C:10), jakso 159, sivu 310-311: 05.1893; Kansallisarkisto: / Viitattu 16.5.2019# Avioliitto, puoliso Aina Parjanen, vi...
  • Helmi Antintytär Pulkki (1905 - 1960)
    Vuokselan kylät ja asukkaat,toimittanut Veikko Juvonen 1983.
  • Varpu Eliaksentytär Sahala (1839 - 1877)
    Viipurin maaseurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1834-1843 (I Ca:9), jakso 105: 1839; Kansallisarkisto: / Viitattu 13.2.2021Avioliitto, puoliso leski Juho Kujanen Uudestakylästä, ...
  • Juho Tuomaanpoika Kujanen (1826 - 1880)
    Valkjärven seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1819-1845 (I C:3), jakso 39: 1826; Kansallisarkisto: / Viitattu 13.2.2021I avioliitto, puoliso Maria Vitikainen Uudestakylästä, vih...

Tämä projekti on tarkoitettu kaikkien Vuokselan Uudessakylässä asuneiden henkilöiden profiileille.

Uusikylä oli kylä Vuokselan kunnan länsiosassa Äyräpään rajalla Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Uuteenkylään kuuluivat virallisesti myös muusta kylästä erillään olevat Alhola ja Hirvisaari, vaikka ne yleensä luettiinkin omiksi kylikseen. Uusikylä oli toinen niistä kylistä, jotka uuteen Vuokselan kuntaan liitettiin Valkjärvestä. Uudenkylän itäpuolella sijaitsi Vuokselan kirkonkylä, Virkkilä.

Uusikylä rajoittui etelässä Vuokseen ja kylään kuului monia Vuoksen saaria. Näistä suurimmat olivat 10 hehtaarin laajuiset ja asutut Vasikkasaari ja Kurosensaari sekä useita pienempiä saaria Vuoksesta. Pienempiä saaria olivat muun muassa Kaunissaari, Lehessaari, Kymäläissaari, Hotiluoto, Hajoluoto, Kirvessaari ja Majasaari. Uusikylä kuten koko Vuoksela kuului Vuoksen lehtokeskukseen, jonka vuoksi kasvillisuus oli hyvin rehevää. Jalot lehtipuut kuten lehmus, saarni, vuorijalava ja pähkinäpensas muodostivat paikoittain jopa metsiköitä.

Kylän asutus muodosti nauhamaisen ketjun kahta puolta Virkkilästä Vuosalmelle johtavaa maantietä, joka kulki kylää halkovalla harjanteella. Kylässä oli noin 150 taloa (Ahola ja Hirvisaari mukaan luettuna taloja oli noin 260). Uudenkylän asukasluku oli ennen talvisotaa noin 1 000 ja vuonna 1944 suoritetun henkikirjoituksen mukaan 1 218.

Kylässä oli kaksi koulupiiriä (Ahola ja Hirvisaari mukaan luettuna neljä). Uudenkylän koulupiiri (per. 1892) käsitti kylän itäosan ja sen koulu sijaitsi Virkkilän rajan lähellä. Vuokselan koulupiiri (per. 1922) puolestaan käsitti länsiosan ja sen koulu sijaitsi Vuosalmelle johtavan maantien varressa kolme kilometriä Uudenkylän koulua lännempänä. Kylän keskivaiheilla oli Uudenkylän rukoushuone. Rukoushuone oli entinen Antrean kirkko ja se oli siirretty Vuokselaan vuonna 1905. Siitä oli aiottu Vuokselan seurakunnan kirkkoa, mutta riitaisuudet eri kylien välillä johtivat siihen että Vuokselan kirkko rakennettiin Virkkilään. Lisäksi kylän keskustassa sijaitsi Vuokselan osuuskaupan myymälä, joitakin yksityisliikkeitä, Vuokselan osuuskassan konttori, Uudenkylän opintokerhon kirjasto, Vuokselan Viestin urheilukenttä ja Tuomas Ryypön mylly ja saha. Uudessakylässä toimivat marttakerho, partiolippukunta ja nuorisoseura, jolla oli oma talo. Uuteenkylään perustettiin vuonna 1926 vapaa evankelis-luterilainen seurakunta, joka käytti kokoontumispaikkanaan kylän rukoushuonetta vaikkei sitä omistanutkaan.

Uudenkylän väestön pääelinkeino oli maatalous, varsinkin karjatalous. Kylän parhaat pellot sijaitsivat Vuoksen laskun myötä paljastuneella rannikolla. Pääosa peltoviljelystä meni karjatalouden tarpeisiin, mutta jonkin verran viljeltiin myös leipäviljaa ja 1930-luvulla myös sokerijuurikasta ja avomaankurkkua. Myös omenoiden kasvatus myyntiin oli yleistä. Nautakarjan kasvatuksen ohella myös hevosten kasvatus ja jalostus oli yleistä. Vuoksen varrella harjoitettiin myös kalastusta. Kotiteollisuudessa uusikyläläiset olivat erikoistuneet ajokalujen valmistamiseen.

Talvisodassa Uuttakylää ei vallattu, mutta vuoden 1940 rauhansopimuksen mukaan se oli kuitenkin luovutettava ja väestö evakuoitiin muualle Suomeen. Jatkosodassa alue vallattiin takaisin vuonna 1941 ja väestö pääsi palaamaan koteihinsa, mutta 1944 oli alue taas luovutettava ja väestö evakuoitava.

Projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään jatkuvasti

Projekti perustettu 12.11.2019 / Mirja Mappes