Follow
Tämä projekti on tarkoitettu kaikkien Vuokselan Hirvisaaren kylässä asuneiden henkilöiden profiileille.
Hirvisaari oli entisen Vuokselan kunnan pohjoisin kylä Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Hirvisaari oli nimensä mukaisesti alkujaan saari, mutta Vuoksen laskun myötä, vuonna 1857, Hirvisaari kasvoi kiinni mantereeseen luoteisosastaan. Tuolloin myös Sikosaari kasvoi kiinni Hirvisaaren eteläpäähän. Tämän jälkeen Hirvisaari rajoittui lännessä Vuoksen pohjoiseen laskuhaaraan, pohjoisessa Vuoksen leventymään, Torhonjärveen, sekä etelässä ja lännessä Vuoksen lahdeksi muuttuneeseen Sammutselkään. Aivan Hirvisaaren pohjoisin osa kuului Räisälään. Hirvisaaresta oli maayhteys vain luoteeseen Vuoksenrannan kunnan alueelle. Hirvisaaren eteläpäästä oli kuitenkin pääsi kuitenkin Liuhaniemen lautalla muualle Vuokselaan.
Virallisesti Hirvisaari ei ollut oma kylänsä, vaan osa Uuttakylää. Hirvisaari muodosti kuitenkin muusta Uudestakylästä erillisen itsenäisen kyläyhteisönsä, joten se käytännössä katsottiin useimmiten omaksi kyläkseen.
Vuokselan kylä oli pinta-alaltaan laaja haja-asutuskylä, jossa oli ennen talvisotaa noin 70 taloa. Kylässä oli myös oma kansakoulu (perustettu 1918). Liuhaniemen lautalta johti kylän halki Vuoksenrantaan kulkeva tie. Hirvisaaren kaakkoispuolella Hirvisaaren ja Kuninkaanristin kylien välisessä Vuoksen salmessa on Pähkinäsaaren rauhan rajan rajakivi, Uunikivi.
Talvisodassa Hirvisaarta ei vallattu, mutta vuoden 1940 rauhansopimuksen mukaan se oli kuitenkin luovutettava ja väestö evakuoitiin muualle Suomeen. Jatkosodassa alue vallattiin takaisin vuonna 1941 ja väestö pääsi palaamaan koteihinsa, mutta 1944 oli alue taas luovutettava ja väestö evakuoitava. Nykyisin kylä on lähes asumaton, vain aivan itäisimmässä osassa, Pulkkilassa (nyk. ven. Друшное, Družnoje), on jonkin verran asutusta.
Projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään jatkuvasti
Projekti perustettu 11.11.2019 / Mirja Mappes