Genealogy Projects tagged with karjalankannas on the Geni Family Tree

« Back to Projects Dashboard

  • Paikkakunta Muolaa

    Muolaan (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Muolaan ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin ). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin . Rekisteröydy myös Karjalankan...

  • Karjalankannas

    Karjalankannas (ven. Карельский перешеек, Karelski perešejek, ruots. Karelska näset) sijaitsee Suomenlahden perukoilla ja Laatokan eteläpuolella ja alue yhdistää maantieteellisesti Venäjän Suomeen. Karjalankannas kuului aiemmin Suomeen ja vasta Moskovan välirauhansopimuksesta (1944) alkaen Venäjään. Kannaksen alueeseen luetaan tässä projektissa: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kan...

  • Kylä Kaukila, Äyräpää

    Kaukila sijaitsi Äyräpään kunnan lounaisosassa. Ennen Äyräpään kunnan muodostamista vuonna 1925 Kaukila kuului Muolaan kuntaan. Kaukila oli myös rautatiepysäkki Viipuri–Valkjärvi-radalla. Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan.

  • Kylä Mälkölä, Äyräpää

    Mälkölä oli Suomelle kuuluessaan osa Äyräpään kuntaa. Se sijaitsi Äyräpään eteläosassa Muolaan vastaisella rajalla. Mälkölän naapurikyliä olivat pohjoisessa Pölläkkälä ja Kaukila sekä Muolaan puolella Moiniemi. Mälkölän kylä jakaantui kahteen osaan: varsinaiseen Mälkölään ja Salmenkaitajoen varrella sijainneeseen Salo-Mälkölään. Ennen Äyräpään kunnan muodostamista vuonna 1925 Mälkölä kuului Muo...

  • Paikkakunta Käkisalmi

    Käkisalmen (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Käkisalmen kaupungin ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin . Rekisteröydy myö...

  • Paikkakunta Viipuri

    Viipurin kaupungin (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Viipurin kaupungin ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin. Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin . Rekisterö...

  • Paikkakunta Valkjärvi

    Valkjärven (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Valkjärven ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin. Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin . Rekisteröydy myös Karjala...

  • Paikkakunta Säkkijärvi

    Säkkijärven (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Säkkijärven ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot ...

  • Paikkakunta Uusikirkko Vl.

    Uudenkirkon (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Uudenkirkon ja lähialueen sukututkimusprojekti sisältäen luettelon nimisukujen kanta-isistä. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin . Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot ...

  • Paikkakunta Rautu

    Raudun (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Raudun ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin . Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin . Rekisteröydy myös Karjalankannak...

  • Locality Hiitola, Finland (Ceded Karelia)

    Hiitola locality project Genealogy project for Hiitola and the neighbouring areas. In addition to this locality project, please register also to the larger entity, Finland and Karelia Project , that builds family tree in the whole Finland and Karelia. Please register also to the relevant village projects (list below). Joining projects: in the project page, click "Actions" > "Join project". ...

  • Paikkakunta Käkisalmen maalaiskunta

    Käkisalmen maalaiskunnan (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Käkisalmen maalaiskunannan ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projek...

  • Kylä Jaarila, Muolaa

    Kallaisten ja Lehtokylän eteläpuolella oli Ylämaan eteläosan käsittänyt Jaarilan kylä. Jaarilan kautta kulki kylätie Lehtokylästä Pihlaistenkylään ja tästä tiestä erkani Jaarilassa tie Vuotjärven rantakyliin Karhulaan ja Hanttulaan. Jaarila on Ylämaan korkeinta aluetta, jonka korkeimmilta mäiltä näkee aina Muolaan länsiosaan Muolaanjärvelle saakka. Jaarilan kylässä sijaitsi vuonna 1939 40 taloa...

  • Kylä Karhula, Muolaa

    Karhulan Suomelle kuuluessa se sijaitsi Muolaan kunnan eteläosassa Kivennavan vastaisella rajalla. Karhulan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Hanttula ja pohjoisessa Jaarila sekä Kivennavan puolella idässä Pihlaistenkylä ja etelässä Rantakylä. Kylän itäosan läpi virtasi Vuotjärven laskujoki Vuotjoki. Vuonna 1936 Karhulan pinta-ala oli 6,02 neliökilometriä, josta oli peltoa 112 hehta...

  • Kylä Soittola, Muolaa

    Soittola sijaitsi Vuotjärven pohjoisrannalla Kivennavan vastaisella rajalla. Soittolan naapurikyliä Muolaan alueella olivat Hanttula idässä, Vesikkala pohjoisessa, Ilola ja Harvola lännessä sekä Kivennavan puolella Rantakylä ja Pamppala etelässä. Kylän länsipuolelta kulki Kantatie 63 Viipurista Kivennavalle, josta Väärämäen kohdalla erkani Soittolan halki kulkeva maantie Muolaan kirkonkylään ...

  • Kylä Sormula, Muolaa

    Sormula sijaitsi Muolaan eteläosassa noin seitsemän kilometriä kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään. Sen naapurikyliä olivat lännessä Parkkila ja Lavola, etelässä Ilola ja idässä Harvola. Vuonna 1936 Sormulan pinta-ala oli 20,68 neliökilometriä, josta oli peltoa 434 hehtaaria, niittyä 35 hehtaaria ja metsää 1 566 hehtaaria. Sormulan kylän etelä- ja keskiosat olivat pääasiassa metsää ja suota ...

  • Kylä Peikola, Muolaa

    Peikola oli kylä Muolaan kunnan itäosassa. Peikolan kylän yhteyteen luettiin yleensä myös Passilan kylä. Kylä sijaitsi Kirkkojärven itäpuolella noin kilometrin verran Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Peikolan naapurikyliä olivat pohjoisessa Peippola, idässä Punnus ja Sokiala, etelässä Telkkälä sekä lännessä Kirkkojärven toisella puolella kirkonkylä Kirkkoranta, Turulila ja Kannila. N...

  • Kylä Telkkälä, Muolaa

    Suomelle kuuluessaan Telkkälä sijaitsi Muolaan itäosassa Valkjärven kunnan rajalla noin kolme kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Telkkälän naapurikyliä olivat etelässä Lehtokylä, lännessä Kirkkojärven toisella puolella Kirkkoranta, Hattula ja Retukylä, pohjoisessa Passila ja Punnus, idässä Himala, Myhkyrilä ja Heimala sekä Valkjärven puolella Pentsilä. Punnuksen ja Passilan ...

  • Kylä Selola, Muolaa

    Ylämaa oli Muolaan Lehtokylän koulupiirin alueella sijainneiden Lehtokylän, Jaarilan, Kallaisten, Heimalan, Selolan, Pihkalan ja Sakkalilan kylien yhteisnimitys. Ylämaa käsitti Muolaan kaakkoisosan Valkjärven ja Kivennavan rajalta. Ylämaan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Karhula, Hanttula ja Telkkälä, Valkjärven puolella idässä Hiiselkä ja Tarpila sekä Kivennavan puolella etelässä...

  • Kylä Myhkyrilä, Muolaa

    Saustala oli yhteisnimitys Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylille Punnusjärven etelärannalla Muolaan kunnan itäosassa. Saustala sijaitsi Valkjärven rajalla noin seitsemän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Saustalan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Himala ja Telkkälä sekä Valkjärven puolella etelässä Pentsilä ja idässä Kuuppola. Saustalan kylistä Saavola ...

  • Kylä Vuosalmi, Äyräpää

    Vuosalmi oli pinta-alaltaan Äyräpään kunnan suurin kylä ja se käsitti Vuoksen muusta Äyräpäästä erottaman kunnan koillisosan. Vuosalmi rajoittui pohjoisessa Vuoksenrannan kuntaan, idässä Vuokselan kuntaan, etelässä Äyräpään kirkonkylään Pölläkkälään ja lännessä Paakkolan kylään. Laajan kylän pinta-ala oli 57,3 km² ja sillä oli pituutta 15 kilometriä. Vuonna 1939 kylässä oli noin 1 000 asukasta....

  • Kylä Ylä-Kuusaa, Muolaa

    Suomelle kuuluessaan Ylä-Kuusaa sijaitsi Muolaan pohjoisosassa noin yhdeksän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen. Ylä-Kuusaa oli Muolaan kolmanneksi suurin kylä.Ylä-Kuusaan keskellä oli pieni Määttälän kylä, jonka asutus liittyi Ylä-Kuusaan kyläkeskustaan. Ylä-Kuusaan naapurikyliä olivat lännessä Kangaspelto ja Sudenoja sekä Heinjoen kunnan puolella Koprala, etelässä Paak...

  • Kylä Hattula, Muolaa

    Hattulan kylä sijaitsee Kirkkojärven länsirannalla aivan Muolaan kirkonkylän Kirkkorannan eteläpuolella, jonne oli matkaa noin kolme kilometriä. Hattulan naapurikyliä olivat idässä Kirkkojärven toisella puolella Telkkälä, etelässä Retukylä, lännessä Kurkela, Heikkilä, Leirilä ja Pällilä sekä pohjoisessa kirkonkylä Kirkkoranta. Hattulan kylän halki kulki Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta Le...

  • Kylä Heimala, Muolaa

    Ylämaa oli Muolaan Lehtokylän koulupiirin alueella sijainneiden Lehtokylän, Jaarilan, Kallaisten, Heimalan, Selolan, Pihkalan ja Sakkalilan kylien yhteisnimitys. Ylämaa käsitti Muolaan kaakkoisosan Valkjärven ja Kivennavan rajalta. Ylämaan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Karhula, Hanttula ja Telkkälä, Valkjärven puolella idässä Hiiselkä ja Tarpila sekä Kivennavan puolella etelässä...

  • Kylä Passila, Muolaa

    Peikola oli kylä Muolaan kunnan itäosassa. Peikolan kylän yhteyteen luettiin yleensä myös Passilan kylä. Kylä sijaitsi Kirkkojärven itäpuolella noin kilometrin verran Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Peikolan naapurikyliä olivat pohjoisessa Peippola, idässä Punnus ja Sokiala, etelässä Telkkälä sekä lännessä Kirkkojärven toisella puolella kirkonkylä Kirkkoranta, Turulila ja Kannila. N...

  • Kylä Himala, Muolaa

    Himala on kylä Muolaan kunnan itäosassa. Kylä sijaitsi Punnusjärven länsirannalla noin viisi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Himalan naapurikyliä olivat pohjoisessa Punnus, idässä Saustala sekä etelässä ja lännessä Telkkälä. Nykyisin kylä on asumaton eikä sillä ole venäläistä asutusnimeä. Vuonna 1936 Himalan kylän pinta-ala oli 5,63 neliökilometriä, josta oli peltoa 194...

  • Kylä Vihola, Muolaa

    Vihola sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan keskiosassa Muolaanjärven itärannalla noin 10 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Viholan naapurikyliä olivat pohjoisessa Oinala, idässä Kyyrölä ja Parkkila, etelässä Lavola sekä lännessä Muolaanjärven toisella puolella Taaperniemi ja Keskikylään kuuluneet Norkkola, Jääskelä, Pyykkölä ja Orola. Viholaan kuului myös erillin...

  • Paikkakunta Heinjoki

    Heinjoen (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Heinjoen ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liit...

  • Kylä Ilola, Muolaa

    Suomelle kuuluessaan Ilola sijaitsi Muolaan eteläosassa Kivennavan ja Kanneljärven vastaisella rajalla noin 13 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta lounaaseen. Sen naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Perkjärvi, pohjoisessa Sormula, koillisessa Harvola ja Soittola, Kivennavan puolella idässä Pamppala ja kaakossa Kaukolempiälä sekä Kanneljärven puolella etelässä Häme. Ilola...

  • Kylä Sakkalila, Muolaa

    Ylämaa oli Muolaan Lehtokylän koulupiirin alueella sijainneiden Lehtokylän, Jaarilan, Kallaisten, Heimalan, Selolan, Pihkalan ja Sakkalilan kylien yhteisnimitys. Ylämaa käsitti Muolaan kaakkoisosan Valkjärven ja Kivennavan rajalta. Ylämaan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Karhula, Hanttula ja Telkkälä, Valkjärven puolella idässä Hiiselkä ja Tarpila sekä Kivennavan puolella etelässä...

  • Kylä Pällilä, Muolaa

    Suomeen kuuluessaan Pällilä sijaitsi Muolaan keskiosassa aivan kirkonkylän Kirkkorannan eteläpuolella, jonne oli matkaa noin kaksi kilometriä. Pällilän naapurikyliä olivat lännessä Kyyrölä, etelässä Leirilä, idässä Hattula ja pohjoisessa Kirkkoranta ja Turulila. Pällilän pohjoisosan kautta kulki maantie Kyyrölästä Muolaan kirkonkylään. Pällilän hovin kohdalla tästä maantiestä erkani kylätie e...

  • Kylä Oinala, Muolaa

    Oinalan kylä sijaitsi Muolaanjärven itärannalla noin 10 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Oinalan naapurikyliä olivat pohjoisessa Tervola, idässä Kyyrölä, etelässä Vihola ja lännessä Muolaanjärven toisella puolella Taaperniemi. Oinalan kylän pinta-ala oli vuonna 1936 14,12 neliökilometriä, josta oli peltoa 259 hehtaaria, niittyä 11 hehtaaria ja metsää 1 143 hehtaaria. K...

  • Kylä Punnus, Muolaa

    Suomelle kuuluessaan Punnus sijaitsi Muolaan koillisosassa Äyräpään ja Valkjärven kuntien rajoilla noin kuusi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Punnus oli Muolaan suurin kylä. Punnuksen keskellä, osittain Peikolan rajalla oli pieni Sokialan kylä, jonka asutus liittyi Punnuksen kyläkeskustaan. Punnuksen naapurikyliä Muolaan puolella olivat lännessä Ylä-Kuusaa, Peippola, Peik...

  • Kylä Hötsölä, Kanneljärvi

    Projekti on tarkoitettu kaikkien Hötsölän kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Hötsölä kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen. Yleistä Hötsölän kylän nimestä on esitetty kaksi arvelua, joiden mukaan se johtuu joko 1600- tai 1700-luvulla kylän paikalla asuneista Hötsi-nimisistä miehistä tai kylään kuuluvasta pehmeästä ja...

  • Paikkakunta Suursaari

    Suursaaren (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Suursaaren ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > ...

  • Paikkakunta Äyräpää

    Äyräpään (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Äyräpään ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liit...

  • Kylä Hanttula, Muolaa

    Hanttula sijaitsee Vuotjärven pohjoisrannalla Kivennavan vastaisella rajalla. Hanttulan naapurikyliä Muolaan alueella olivat Lehtokylä pohjoisessa, Karhula idässä ja Soittola lännessä sekä Kivennavan puolella Rantakylä etelässä. Nykyisin Hanttulalla ei ole omaa venäläistä asutusnimeä, vaan se kuuluu Karhulan kylään (ven. Волочаевка, Volotštaevka). 1500-luvulla Kivennavan pitäjän nimi oli Hant...

  • Paikkakunta Kanneljärvi

    Kanneljärven (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Kanneljärven ja lähialueen sukututkimusprojekti. Kanneljärvi erotettiin Uudestakirkosta omaksi kunnakseen vuonna 1925. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin (. Projekteihin liittyminen: kullakin projek...

  • Kylä Määttälä, Muolaa

    Määttälän kylä sijaitsi Muolaan pohjoisosassa noin yhdeksän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen. Kylä sijaitsi Ylä-Kuusaan keskellä, jonka asutus liittyi Ylä-Kuusaan kyläkeskustaan. Ylä-Kuusaan naapurikyliä olivat lännessä Kangaspelto ja Sudenoja sekä Heinjoen kunnan puolella Koprala, etelässä Paakeli, Ala-Kuusaa ja Peippola, idässä Punnus ja pohjoisessa Äyräpään kunnan...

  • Kylä Retukylä, Muolaa

    Hattulan koulupiiriin kuuluivat Hattulan eteläpuolella sijainneet Retukylän ja Lattulan pikkukylät. Kylä sijaitsi Kirkkojärven länsirannalla aivan Muolaan kirkonkylän Kirkkorannan eteläpuolella, jonne oli matkaa noin kolme kilometriä. Hattulan naapurikyliä olivat idässä Kirkkojärven toisella puolella Telkkälä, etelässä Retukylä, lännessä Kurkela, Heikkilä, Leirilä ja Pällilä sekä pohjoisessa ki...

  • Kylä Perkjärvi, Muolaa

    Suomelle kuuluessaan Perkjärvi sijaitsi Muolaan eteläosassa Kanneljärven kunnan rajalla noin 13 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta lounaaseen. Punnuksen naapurikyliä Muolaan puolella olivat lännessä Perkjärven asemakylä, pohjoisessa Taaperniemi sekä Keskikylän muodostaneet Orola, Pyykkölä, Norkkola ja Jääskelä, idässä Lavola ja Ilola sekä etelässä Kanneljärven puolella Harju ja Häm...

  • Kylä Hotokka, Muolaa

    Hotokka sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan pohjoisosassa Muolaanjärven pohjoisrannalla noin 17 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta luoteeseen. Hotokan naapurikyliä olivat idässä Muolaankylä ja lännessä Ylä-Hotokka, joiden lisäksi kylän pohjoispuolella Kuusaan ja Määttälän metsäpalstoja, jotka erottivat Hotokon Heinjoen kunnan rajasta. Hotokan halki kulki kantatie 63 Viip...

  • Kylä Pölläkkälä, Äyräpää

    Pölläkkälän taajaväkinen yhdyskunta oli merkittävä sahateollisuuskeskus: Hackmanin Pölläkkälän saha aloitti toimintansa vuonna 1891 ja A. Ahlström Osakeyhtiön Suursaaren saha vuonna 1895. Pölläkkälän taajaväkisessä yhdyskunnassa oli muun muassa Keski-Vuoksen yhteiskoulu (perustettu 1924), kahdeksanpaikkainen sairaala sekä lukuisia kauppa- ja erikoisliikkeitä. Pölläkkälässä toimi vuonna 1921 per...

  • Kylä Harvola, Muolaa

    Harvolan kylä sijaitsi Yskjärven etelärannalla noin viisi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään. Harvolan naapurikyliä olivat idässä Vesikkala, etelässä Soittola ja Ilola ja lännessä Sormula. Nykyisin kylä on asumaton, eikä sillä ole asutusnimeä. Harvolan kylän alue käsitti pohjois-etelä suunnassa pitkämäisen alueen, joka oli noin seitsemän kilometriä pitkä, mutta leveimmill...

  • Kylä Kanneljärvi kirkonkylä, Kanneljärvi

    Projekti on tarkoitettu kaikkien Kanneljärven kirkonkylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Kylä kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen. Yleistä Kylän nimen osalta viitataan kunnan nimeä koskeviin alkuperäisiin arveluihin. Kirkonkylänä se oli pitäjän keskus, jossa sijaitsivat tärkeimmät kunnalliset virastot ja elimet. Pint...

  • Kylä Harju, Kanneljärvi

    Projekti on tarkoitettu kaikkien Harjun ja Lounatjoen kylissä asuneiden henkilöiden profiileille. Harju ja Lounatjoki kuuluivat vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen. Yleistä Kylän nimen alkuperästä on löydettävissä ainakin kaksi tavanomaista viitettä: joko se on muodostunut siellä asuneista Harju-nimisistä henkilöistä tai kylälle o...

  • Kylä Sykiälä, Kanneljärvi

    Projekti on tarkoitettu kaikkien Sykiälässä ja Uudellasahalla asuneiden henkilöiden profiileille. Sykiälä ja pienempi kyläkeskittymä Uusisaha kuuluivat vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen. Yleistä Kylämaisemaa hallitsi 85 metrin korkeuteen meren pinnasta kohonnut harjanteenomainen mäki, jonka päälle ja ympäristöön pääosa asutukses...

  • Kylä Liikola, Kanneljärvi

    Projekti on tarkoitettu kaikkien Liikolan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Liikola kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen. Yleistä Kylän nimen alkuperästä on viitattu paikkakunnalla 1700-luvulla asuneeseen Liikoinen-nimiseen asukkaaseen. Kylän toisen nimen, Turkkilan, on taas arveltu johtuneen kesäkuumallakin valkea...

  • Kylä Kuuterselkä, Kanneljärvi

    Projekti on tarkoitettu kaikkien Kuuterselän asuneiden henkilöiden profiileille. Kuuterselkä kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen. Yleistä Kylän nimen alkuperä on vain arvailujen varassa. Sen oletetaan liittyneen lähiseuduilla oliviin "selkiin". Mahdollisesti idästä päin laskettuna on kylän harjanne ollut kuudes selkä ja sii...

  • Kylä Hämeenkylä, Kanneljärvi

    Projekti on tarkoitettu kaikkien Hämeenkylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Hämeenkylä kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen. Yleistä Hämeenkylää kutsuttiin aiemmin Hämeksi. Kylän nimen alkuperästä on esitetty kaksi tavanomaista arvelua: joko se johtuu Hämäläinen-nimisistä asukkaista tai alueella on ollut Häme-niminen ...

  • Paikkakunta Vahviala

    Vahvialan (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Vahvialan ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Li...

  • Kylä Kirkkoranta, Muolaa

    Kirkkoranta sijaitsee Muolaan itäosassa. Sen naapurikyliä olivat pohjoisessa ja lännessä Turulila, idässä Kirkkojärven toisella puolella Peikola ja Telkkälä sekä etelässä Hattula ja Pällilä. Kylästä johti maantiet Pällilän kautta Kyyrölään kantatie 63, Lehtokylään sekä Kuusaan kautta kantatie 62 ja Äyräpään kirkonkylään Pölläkkälään. Vuonna 1936 Kirkkorannan pinta-ala oli kolme neliökilometriä,...

  • Paikkakunta Kyyrölä

    Kyyrölän (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Kyyrölän ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liit...

  • Kylä Tervola, Muolaa

    Kylä sijaitsi Muolaanjärven itärannalla noin 11 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Tervolan naapurikyliä olivat pohjoisessa Kangaspelto, idässä Sudenoja ja Kyyrölä sekä etelässä Oinala. Nykyisin kylä on asumaton eikä sillä ole venäläistä asutusnimeä. Tervolan kylän pinta-ala oli vuonna 1936 4,81 neliökilometriä, josta oli peltoa 76 hehtaaria, niittyä 0,4 hehtaaria ja met...

  • Kylä Sudenoja, Muolaa

    Sudenoja sijaitsi Muolaan kunnan keskiosassa. Kylästä oli matkaa Kyyrölän kirkonkylään noin neljä kilometriä ja Muolaan kirkonkylään noin kahdeksan kilometriä. Sudenojan naapurikyliä olivat pohjoisessa Kangaspelto ja Ylä-Kuusaa, idässä Paakeli, etelässä Kyyrölä ja lännessä Tervola. Sudenojan halki kulki Viipurista Kivennavalle johtanut kantatie 63, josta kylän keskustassa erkani maantie Valkjär...

  • Kylä Koirala, Muolaa

    Koirala sijaitsee Muolaan itäosassa aivan kirkonkylän Kirkkorannan pohjoispuolella, jonne oli matkaa noin kaksi kilometriä. Koiralan naapurikyliä olivat lännessä Paakeli, pohjoisessa Ala-Kuusaa ja Peippola, idässä Kannila sekä etelässä Turulila ja Kyyrölä. Vuonna 1936 Koiralan pinta-ala oli 8,85 neliökilometriä, josta oli peltoa 258,02 hehtaaria, niittyä 13,01 hehtaaria ja metsää 612,69 hehtaar...

  • Kylä Parkkila, Muolaa

    Suomelle kuuluessaan Parkkila kuului Kyyrölän kuntaan vuoteen 1934 asti ja tämän jälkeen Muolaan kuntaan. Parkkila sijaitsi Muolaan kunnan keskiosassa Yskjärven länsipuolella ja se oli eteläisin entisen Kyyrölän kunnan kylistä. Kylästä oli matkaa Kyyrölän kirkonkylään noin neljä kilometriä ja Muolaan kirkonkylään noin seitsemän kilometriä. Parkkilan naapurikyliä olivat pohjoisessa Kyyrölä, id...

  • Kylä Kangaspelto, Muolaa

    Kangaspelto sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan pohjoisosassa ja se oli pohjoisin lakkautetun Kyyrölän kylistä. Kylästä oli matkaa Kyyrölän kirkonkylään noin kahdeksan kilometriä ja Muolaan kirkonkylään noin 11 kilometriä. Kangaspellon naapurikyliä olivat idässä Ylä-Kuusaa, etelässä Sudenoja, Kyyrölä ja Tervola sekä lännessä Muolaankylä. Lisäksi kylän pohjoiskärki ulottui Heinjoen Kopr...

  • Kylä Heikkilä, Muolaa

    Nurmii oli yhteisnimitys Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylille Muolaan kunnan eteläosassa. Nurmii sijaitsi Yskjärven itärannalla noin viisi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään. Nurmiin naapurikyliä olivat pohjoisessa Pällilä, idässä Hattula, Retukylä ja Lattula sekä etelässä Vesikkala. Nykyisin Nurmiin alueen kylillä ei ole omaa asutusnimeä ja ne ovat pääasiassa asuma...

  • Paikkakunta Vuoksenranta

    Vuoksenrannan (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Vuoksenrannan ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toimin...

  • Paikkakunta Lavansaari

    Lavansaaren (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Lavansaaren ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot ...

  • Kylä Lehtokylä, Muolaa

    Ylämaa oli Muolaan Lehtokylän koulupiirin alueella sijainneiden Lehtokylän, Jaarilan, Kallaisten, Heimalan, Selolan, Pihkalan ja Sakkalilan kylien yhteisnimitys. Ylämaa käsitti Muolaan kaakkoisosan Valkjärven ja Kivennavan rajalta. Matkaa Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta Lehtokylän koululle oli noin yhdeksän kilometriä. Ylämaan alueen kylistä suurin oli Lehtokylä, jossa sijaitsi kansakoul...

  • Kylä Taaperniemi, Muolaa

    Taaperniemi sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan länsiosassa Muolaanjärven rannalla noin 12 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Taaperniemen naapurikyliä olivat etelässä Perkjärvi ja Keskikylään kuuluva Norkkola, idässä Muolaanjärven toisella puolella Oinala ja Vihola sekä lännessä valtion omistama Pällilän kruununpuisto. Taaperniemeen kuului myös erillinen metsäpal...

  • Kylä Hännilä, Hiitola

    Sivusto on rakenteilla. Historia Maisema Kulkuyhteydet Elinkeinot Asukkaat Talot Rautatieasema rakennettiin Hännilän kylän luoteisosaan lähelle Raivattalan ja Haukkavaaran kylien rajoja. Muut kylät Hännilän ympärillä olivat Ivankoski, Alakokkola, Kirkonkylä ja Hiitolankylä. Kylän vesirajoina olivat Hiitolankylän puolella Hiitolanjärven Pantsarlahti sekä Alakokkolan, Ivankosken...

  • Kylä Muolaankylä, Muolaa

    Muolaankylä sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan pohjoisosassa Muolaanjärven pohjoisrannalla noin 13 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta luoteeseen. Muolaankylän naapurikyliä olivat idässä Kangaspelto ja lännessä Hotokka, joiden lisäksi kylän pohjoispuolella oli Kuusaan ja Määttälän metsäpalstoja, jotka erottivat Muolaankylä Heinjoen kunnan Kopralan kylästä. Muolaankylän h...

  • Ikaalisten kirkkoherrakunta

    Ikaalisten kirkkoherrakunta 1641-1852. Ikaalinen itsenäistyi Hämeenkyröstä vuonna 1641 omaksi kirkkoherrakunnakseen, Ikaalisten Kyröksi. Tätä ennen Ikaalinen oli ollut Hämeenkyrön kappelina jo yli sadan vuoden ajan. Näin muodostuneeseen Ikaalisten pitäjään kuuluivat myös nykyiset Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Parkano ja Honkajoki. Itsenäiseen Ikaalisten kirkkoherrakuntaan kuului tuollo...

  • Kylä Lavola, Muolaa

    Lavolan kokonaispinta-ala vuonna 1936 toimitetun maanmittauksen mukaan on 388,69 hehtaaria, josta peltoa noin 96,45 ha, niittyä 0,34 ha ja metsää 291,86 ha. Kylä sijaitsee aivan Muolaanjärven eteläkärjessä ja rajoittuu siten Lavolanlahteen. Naapurikyliä ovat länsipuolella Perkjärvi, itäpuolella Parkkila, etelässä Ilola Suulajärven rannalla ja pohjoispuolella Vihola. Viipurin kaupunkiin on matka...

  • Paikkakunta Terijoki

    Terijoen (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti [ ] Terijoen ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Terijoen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot ...

  • Kylä Kallainen, Muolaa

    Kallainen oli pieni idyllinen maalaiskylä Lehtokylän koulupiirin itäpuolella, noin kahden kilometrin etäisyydellä Valkjärvelle johtavasta maantiestä. Kylä oli erillään muista kylistä siten, että se ei sijoittunut minkään läpikulkutien varrelle, vaan sinne piti aina "mennä". Kylaän kuului 17 taloa, ja asukasluku oli noin 95 henkilöä. Sijainti oli maastollisesti koulupiirin korkeimpia, 115-120 me...

  • Kylä Paakkola, Äyräpää

    Paakkola oli Suomelle kuuluessaan osa Äyräpään kuntaa. Se sijaitsi Äyräpään pohjoisosassa Vuoksen etelärannalla Heinjoen ja Vuoksenrannan kuntien vastaisella rajalla. Paakkolan naapurikyliä Äyräpään alueella olivat idässä Vuosalmi, etelässä Pölläkkälä, Kaukila ja Rahkola. Ennen Äyräpään kunnan muodostamista vuonna 1925 Paakkola kuului Muolaan kuntaan. Suomelle kuuluessaan Paakkolan kylä käsit...

  • Kylä Peippola, Muolaa

    Peippola oli kylä Muolaan kunnan pohjoisosassa. Kylä sijaitsi Kannilanjoen itäpuolella noin seitsemän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen. Sen naapurikyliä olivat lännessä Kannilanjoen toisella puolella Ala-Kuusaa, pohjoisessa Ylä-Kuusaa, idässä Punnus ja etelässä Peikola, Kannila ja Koirala. Peippolan ja Ylä-Kuusaan rajalla kulki maantie Ylä-Kuusaasta Kantatie 62. Maan...

  • Kylä Saavola, Muolaa

    Saustala oli yhteisnimitys Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylille. Saustala sijaitsi Valkjärven rajalla noin seitsemän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Saustalan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Himala ja Telkkälä sekä Valkjärven puolella etelässä Pentsilä ja idässä Kuuppola. Saustalan kylistä Saavola käsitti Punnusjärven ranta-alueen, Myhkyrilä Telkk...

  • Kylä Vesikkala, Muolaa

    Kylä sijaitsi Yskjärven kaakkoispuolella noin kuusi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään. Vesikkalan naapurikyliä olivat idässä Lehtokylä, etelässä Soittola, lännessä Harvola ja pohjoisessa Heikkilä ja Kurkela. Nykyisin kylä on asumaton, eikä sillä ole asutusnimeä. Vesikkalan kylän itä- ja eteläosat olivat pääasiassa metsää ja suota. Kylän asutus oli keskittynyt kylän pohjo...

  • Kylä Oravala, Muolaa

    Saustala oli yhteisnimitys Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylille Punnusjärven etelärannalla Muolaan kunnan itäosassa. Saustala sijaitsi Valkjärven rajalla noin seitsemän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Saustalan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Himala ja Telkkälä sekä Valkjärven puolella etelässä Pentsilä ja idässä Kuuppola. Saustalan kylistä Saavola ...

  • Kylä Kannila, Muolaa

    Kannilan kylä sijaitsi Kirkkojärven pohjoispäässä noin kolme kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen. Kannilan naapurikyliä olivat pohjoisessa Ala-Kuusaa ja Peippola, idässä ja etelässä Peikola sekä lännessä Koirala. Nykyisin kylä on asumaton eikä sillä ole venäläistä asutusnimeä. Vuonna 1936 Kannilan kylän pinta-ala oli 3,43 neliökilometriä, josta oli peltoa 127 hehtaaria,...

  • Bengt Jakob Ignatiuksen jälkeläiset

    Sukuun kuuluva! Tätä projektia ei enää lukuisten väärinkäytösten vuoksi seurata. Sukutapahtumia päivitetään ainoastaan suvun suljetuille fb- sivuille. Ylläpito. 'Ignatius -suku on lähtöisin Viipurin läheltä Ignattalan kylästä, jossa vuoden 1543 maakirjan mukaan asui Per Maununpoika Ignatt. Suvun ensimmäinen kirkonmies oli Mathias Ignatius (s. n. 1610 Viipurissa ja k. 1680 Juvalla). Hän ...

  • Kylä Sokiala, Muolaa

    Punnuksen keskellä, osittain Peikolan rajalla oli pieni Sokialan kylä, jonka asutus liittyi Punnuksen kyläkeskustaan. Suomelle kuuluessaan Punnus sijaitsi Muolaan koillisosassa Äyräpään ja Valkjärven kuntien rajoilla noin kuusi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Punnus oli Muolaan suurin kylä. Punnuksen naapurikyliä Muolaan puolella olivat lännessä Ylä-Kuusaa, Peippola, Pe...

  • Kylä Kurkela, Muolaa

    Nurmii oli yhteisnimitys Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylille Muolaan kunnan eteläosassa. Nurmii sijaitsi Yskjärven itärannalla noin viisi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään. Nurmiin naapurikyliä olivat pohjoisessa Pällilä, idässä Hattula, Retukylä ja Lattula sekä etelässä Vesikkala. Nykyisin Nurmiin alueen kylillä ei ole omaa asutusnimeä ja ne ovat pääasiassa asuma...

  • Kylä Turulila, Muolaa

    Kylä sijaitsi Kirkkojärven länsirannalla aivan Muolaan kirkonkylän Kirkkorannan pohjoispuolella, jonne oli matkaa vain noin kilometri.Turulilan naapurikyliä olivat lännessä ja pohjoisessa Koirala, idässä Kirkkojärven toisella puolella Peikola, etelässä Kirkkoranta ja Pällilä. Nykyisin Turulilan alueella ei juurikaan ole asutusta, eikä sillä ei ole venäläistä asutusnimeä. Turulila sijaitsi Muo...

  • Kylä Orola, Muolaa

    Keskikylä oli yhteisnimitys Jääskelän, Norkkolan, Orolan ja Pyykkölän pikkukylille, jotka muodostivat yhtenäisen kyläalueen Muolaan kunnan keskiosassa. Keskikylän naapurikyliä olivat pohjoisessa Taaperniemi, idässä Lavola ja Vihola sekä etelässä ja lännessä Perkjärvi. Kyläkeskus sijaitsi Muolaanjärven eteläpään kaakkoisrannalla noin 12 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Ke...

  • Kylä Paakeli, Muolaa

    Ala-Kuusaan koulupiirin kuului pieni Paakelin kylä, jonka pinta-ala oli noin yksi neliökilometri, josta oli peltoa 50 hehtaaria, niittyä kolme hehtaaria ja metsää 52 hehtaaria. Suomelle kuuluessaan Ala-Kuusaa sijaitsi Muolaan pohjoisosassa noin kahdeksan kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen. Ala-Kuusaan naapurikyliä olivat lännessä ja pohjoisessa Ylä-Kuusaa, idässä Peippol...

  • Kylä Perkjärven asemakylä, Muolaa

    Kylä sijaitsee Perkoisenjärven itäpuolella Pietari–Viipuri-radan varrella olevan Perkjärven rautatieaseman ympärillä. Suomelle kuuluessaan Perkjärven asemakylä sijaitsi Muolaan lounaisosassa Kanneljärven ja Uudenkirkon kuntien rajojen läheisyydessä, joista sen erotti Valtion omistama Pällilän kruununpuisto. Matkaa Muolaan kirkonkylään Kirkkorantaan oli noin 16 kilometriä. Idässä Perkjärven as...

  • Kylä Pihkala, Muolaa

    Ylämaa oli Muolaan Lehtokylän koulupiirin alueella sijainneiden Lehtokylän, Jaarilan, Kallaisten, Heimalan, Selolan, Pihkalan ja Sakkalilan kylien yhteisnimitys. Ylämaa käsitti Muolaan kaakkoisosan Valkjärven ja Kivennavan rajalta. Ylämaan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Karhula, Hanttula ja Telkkälä, Valkjärven puolella idässä Hiiselkä ja Tarpila sekä Kivennavan puolella etelässä...

  • Kylä Pyykkölä, Muolaa

    Keskikylä oli yhteisnimitys Jääskelän, Norkkolan, Orolan ja Pyykkölän pikkukylille, jotka muodostivat yhtenäisen kyläalueen Muolaan kunnan keskiosassa. Keskikylän naapurikyliä olivat pohjoisessa Taaperniemi, idässä Lavola ja Vihola sekä etelässä ja lännessä Perkjärvi. Kyläkeskus sijaitsi Muolaanjärven eteläpään kaakkoisrannalla noin 12 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Ke...

  • Kylä Rahkola, Äyräpää

    Rahkola sijaitsi Äyräpään länsiosassa, kooltaan suuremman Kaukilan kylän välittömässä läheisyydessä ja usein Rahkola luettiinkin osaksi Kaukilaa tai kylistä käytettiin yhteisnimeä, Kaukila-Rahkola. Rahkola rajoittui pohjoisessa Paakkolan kylään, idässä ja etelässä Kaukilan kylään sekä lännessä Heinjoen kuntaan. Nykyisin Rahkolan alue on autio. Rahkola oli aikoinaan erotettu Kaukilan kylästä o...

  • Kylä Jääskelä, Muolaa

    Keskikylä oli yhteisnimitys Jääskelän, Norkkolan, Orolan ja Pyykkölän pikkukylille, jotka muodostivat yhtenäisen kyläalueen[ Muolaan kunnan keskiosassa. Keskikylän naapurikyliä olivat pohjoisessa Taaperniemi, idässä Lavola ja Vihola sekä etelässä ja lännessä Perkjärvi. Kyläkeskus sijaitsi Muolaanjärven eteläpään kaakkoisrannalla noin 12 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. K...

  • Kylä Lattula, Muolaa

    Lattulan pikkukylä sijaitsi Hattulan kylän eteläpuolella ja kuului Hattulan koulupiiriin. Kylä sijaitsi Kirkkojärven länsirannalla aivan Muolaan kirkonkylän Kirkkorannan eteläpuolella, jonne oli matkaa noin kolme kilometriä. Hattulan naapurikyliä olivat idässä Kirkkojärven toisella puolella Telkkälä, etelässä Retukylä, lännessä Kurkela, Heikkilä, Leirilä ja Pällilä sekä pohjoisessa kirkonkylä...

  • Kylä Leipäsuo, Muolaa

    Leipäsuo on rautatieasema ja kylä Viipuri–Pietari-radan varrella Karjalankannaksella. Kylän alue muodostuu laajasta lähes 16 000 hehtaarin kokoisesta entisestä Pällilän Kruununpuistosta. Alue on harjujen, soiden, purojen ja jokien halkomaa. Aseman etäisyys Viipurista on 29 km. Leipäsuo oli Muolaan nuorin kylä. Alun perin postitoimipaikan ja aseman nimi oli Galitzina, sitten Äyräpää ja lopulta...

  • Kylä Leirilä, Muolaa

    Nurmii oli yhteisnimitys Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylille. Nurmii sijaitsi Yskjärven itärannalla noin viisi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään. Nurmiin naapurikyliä olivat pohjoisessa Pällilä, idässä Hattula, Retukylä ja Lattula sekä etelässä Vesikkala. Nykyisin Nurmiin alueen kylillä ei ole omaa asutusnimeä ja ne ovat pääasiassa asumattomia. Pällilän nykyasutus...

  • Kylä Norkkola, Muolaa

    Keskikylä oli yhteisnimitys Jääskelän, Norkkolan, Orolan ja Pyykkölän pikkukylille, jotka muodostivat yhtenäisen kyläalueen Muolaan kunnan keskiosassa. Keskikylän naapurikyliä olivat pohjoisessa Taaperniemi, idässä Lavola ja Vihola sekä etelässä ja lännessä Perkjärvi. Kyläkeskus sijaitsi Muolaanjärven eteläpään kaakkoisrannalla noin 12 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Ke...

  • Kylä Ylä-Hotokka, Muolaa

    Kylä sijaitsi Muolaanjärven luoteisrannalla noin 20 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen ja noin 35 kilometriä Viipurista kaakkoon. Ylä-Hotokan naapurikyliä olivat idässä Hotokka ja lännessä Leipäsuo. Lisäksi kylä rajoittui etelässä Valtion omistamaan Pällilän kruununpuistoon ja pohjoisessa kylän erotti naapurikunnan Heinjoen rajasta Määttälän kylän ulkopalsta. Ylä-Hotokan ...

  • Kylä Mustamäki asema, Kanneljärvi

    Projekti on tarkoitettu kaikkien Mustanmäen asemalla sekä Korvenkylässä asuneiden ja siellä työskennelleiden henkilöiden profiileille. Mustamäki ja Korvenkylä kuuluivat vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen Kanneljärveen. Yleistä Asutus Mustanmäen asemaseudulla oli melko nuorta. Ennen vuonna 1870 valmistuneen Riihimäen - Pietarin rautatien rakentamista paikalla oli synkkä ku...

  • Kylä Jokela, Kanneljärvi

    Projekti on tarkoitettu kaikkien Jokelan kylässä asuneiden henkilöiden profiileille. Jokela kuului vuoteen 1925 asti Uudenkirkon pitäjään ja sen jälkeen omaksi kunnakseen erotettuun Kanneljärveen. Yleistä Jokelan pieni kylä kolmen pitäjän kesken jakautuneen laajan ja kalaisan Suulajärven lounaispuolella oli historiallinen jäänne keskiajalta, jolloin Suulajärven ja Kanneljärven ympäristö oli...

  • Paikkakunta Hiitola, räätälit ja suutarit

    Sivusto on rakenteilla. Räätäli Antti Liekkari Hännilä (taksoituslautakunta) s.481

  • Kylä Raivattala, Hiitola

    Sivusto on rakenteilla. Historia Maisema Kulkuyhteydet Elinkeinot Asukkaat Talot Kylän läpi kulki, kuten mainittu, Ilmeelle vievä Sortavalan - Viipurin maantie. Noin kahden kilometrin päässä asemalta, Marjakummun mäessä, erosi tästä valtatiestä Tutinkylän ja uudenkylän maantie, jonka mainitut kylät rakensivat 1914. Tämän tien varressa olivat Haukkavaaran kylän rajalla olevat R...

  • Paikkakunta Tytärsaari

    Tytärsaaren (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Tytärsaaren ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot ...

  • Kylä Mustola, Hiitola

    Sivusto on rakenteilla. (tekstiä voi muokata) Hiitolan kylähistoria, , Iivar Kemppinen, 1972 Talot Mustola Mustola * 1. Wähikkä * 2. Lanksi * 3. Wihavain * 4. Iivonen * 5. Ruskianmäki * 6. Sepänmäki * 7. Mustavaara * 8. Koivumäki (Petkola) * 9. Ratala (Petkola) * 10. Kauramäki * 11. Saahkari * 12. Niemelä Mustola eli Petkola * 13. Jiysinmäki * 14. Homan...

  • Kylä Nehvola, Hiitola

    Sivusto on rakenteilla. Historia Maisema Kulkuyhteydet Elinkeinot Asukkaat Talot Nehvolan kylä sijaitsi Laatokan rannikon lahtien poukamissa Hiitolan asemalta noin 10 km suoraan itään. Maanteitse sinne pääsi kahta tietä asemalta: joko Kurkijoen tietä Vihtsuohon (Vihtasuo) asti, mistä käännyttiin oikealle Paksujalkaan, Tiurulaan ja Nehvolaan, mistä tie jatkui edelleen Päijälään...

  • Papit Hiitola, Karjala,

    Hiitola kuului Käkisalmen tuomiokuntaan, Hiitolan käräjäkuntaan, Hiitolan-Tiurulan nimismiespiiriin ja seurakuntana Savonlinnan hiippakunnan Jääsken rovastikuntaan. Seurakunnalla oli oma kirkkoherra jo vuonna 1616 ja kappalainen vuonna 1637. Vuosina 1634-42 Hiitola oli Käkisalmen anneksana. Seurakuntaan kuului Ilmeen rukoushuonekunta eli entinen kappeli, joka siirrettiin Rautjärveen kuuluvaksi ...

  • Kylä Marjakoski, Hiitola

    Sivusto on rakenteilla. Marjakoski ei ollut itsenäinen kylä, vaan Hömmön, Heponiemen ja Salokilpolan tavoin paikkakunta, jonka merkitys pitäjän asutusalueena kasvoi jatkuvasti. Matkaa tälle koskelle oli Hiitolan asemalta Sahakosken ja Hiitolankylän kautta noin 11 km ja Hiitola-Ilmee -maantietä noin 12-13 km. Ilmeen maantieltä lähti tie Marjakoskelle Könösen pellon vierestä, runsaan kilometr...

1-100 of 138 projects