Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all 1518

Profiles

  • Henrik Abel Laukkanen (1846 - d.)
    -Pielaveden seurakunnan arkisto - Lastenkirjat 1835-1845 (I Ab:9, Rautalampi, Kuopion osa, pappila), jakso 63, sivu 783-784: Äyräpää no 5 Laurila el. Pikonmäki; Kansallisarkisto: / Viitattu 15.4.2020 ...
  • Ville Juho Juhonpoika Laukkanen (1840 - 1901)
    Pielaveden seurakunnan arkisto - Lastenkirjat 1835-1845 (I Ab:9, Rautalampi, Kuopion osa, pappila), jakso 63, sivu 783-784: Äyräpää no 5 Laurila el. Pikonmäki; Kansallisarkisto: / Viitattu 21.3.2020 ...
  • Martti Ilmari Koljonen (1920 - 1942)
    Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokanta== Sotilasarvo: tykkimies Joukko-osasto: Kenttätykistörykmentti 7, II patteristo, 2. patteri (2./KTR 7) Siviilisääty: naimaton Lapsia: 0 Kansalaisuus: S...
  • Juho Mikkonen (1858 - 1919)
  • Aino Hämynen (1918 - d.)

Keskeneräinen!

Aja, souda, kävele, aina kutsuu Keitele. Näin toivotetaan tulijat tervetulleiksi keskustaajaman laitamilla. Alue on kuulunut aikanaan Rautalammin kirkkopitäjää. Vuoden 1683 tienoilla Pielaveden kappeliseurakunta, johon Keitele myös kuului, erotettiin Rautalammesta. Niihin aikoihin Keiteleen alueen taloluku oli 14. Keiteleen seurakunta Pielavedestä 4.12.1871 erotettu seurakunta, joka sai oman kirkon 1876 ja kirkkoherransa 1893. Suomen senaatti antoi 4.12.1871 keisarisuurruhtinaan nimissä armollisen käskykirjeen, jonka mukaan kylistä Sulkavanjärvi, Tossavanlahti, Viinikkala, Vuonamonlahti, Äyräpää, Koutajärvi, Kukertaja, Leppäselkä ja Hamula muodostetaan kirkkoherrakunta, jonka nimenä on Keitele. Wolmar Westlingin piirustusten mukaan rakennettu Keiteleen kirkko vihittiin käyttöön 17.12.1876. Kirkko on puinen, poikkilaivalla varustettu tornillinen pitkäkirkko. Vuonna 1893 Keitele sai oman kirkkoherran, joka oli Oskar Vilhelm Snellman Rautiosta.

www.keiteleenseurakunta.fi/kuvat/keitele-1021-6cf53593392100ae45499b711bf912c2.jpg?v=1509376235

Evankelis-luterilaisen kirkon lisäksi Keiteleellä sijaitsee ortodoksinen Keiteleen Arsenin kirkko. Talvisodan johdosta Konevitsan luostarin munkit siirtyivät Keiteleelle Hamulan kylän Hiekkaan, jossa edelleen on luostarinveljesten hautausmaa. Luostari lakkautettiin 1956 ja munkit siirtyivät Heinävedelle Valamon luostariin. Keiteleellä asuu tällä hetkellä runsaat 2300 asukasta. Kunnalla on jo vuosien ajan ollut maakunnan korkein työpaikkaomavaraisuus ja teollisuusyritystensä ansiosta se työllistää myös runsaasti naapurikuntien ihmisiä. Kunnan halki kulkee kantatie 77 eli niin kutsuttu ’Sininen tie’, joka on myös teollisuustuotteiden pääasiallinen kuljetusväylä maailmalle. Nähtävyyksiä Keiteleellä ovat mm. Aholan talomuseo, Saukonlähde, joka on Pyhäsalmen suunnalla, historiallisen Karjala-Oulu-kauppatien varrella oleva luonnonsuojelualue sekä Vanhan Pappilan rannassa Nilakan rantaviivalla sijaitseva rajakivi. Siihen on hakattu vuosilukuja historiallisten tapahtumien muistoksi. Rajakivi on suojeltu muinaisjäännös.

Naapurikunnat

Seurakunnan historian aikana naapurikuntia ovat/ovat olleet Viitasaari, Pihtipudas, Pielavesi, Rautalampi, Karttula, Tervo ja Vesanto. Naapurikuntien paikkakuntaprojektit löytyvät kohdasta Aiheeseen liittyvät projektit.

Kylät

Äyräpää, Hamula, Koutajärvi, Kukertaja, Leppäselkä, Sulkavanjärvi, Tossavanlahti, Viinikkala, Vuonamo(nlahti)

Tarkentavat ja laajemmat projektit

Keiteleen paikkakuntaprojekti on osa alueellista Savo projektia ja Suomi ja Karjala -pääprojektia. Tarkentavat ja laajemmat projektit löytyvät kohdasta Aiheeseen liittyvät projektit.

Projektin toimintaperiaatteista

Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektin yhteistyöntekijöiksi. Voit lisätä projektiin Keiteleellä syntyneitä, eläneitä, kuolleita tai sinne haudattuja edesmenneitä henkilöitä sekä valokuvia ja dokumentteja. Jäsenenä saat myös tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Voit hyväksyä uusia yhteistyökumppaneita projektiin. Liittymispyynnöt tulevat kaikille projektin jäsenille, ja kuka tahansa heistä voi hyväksyä pyynnön.

Projektiin liittyminen: Valitse Geniin kirjautuneena tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin.

Profiilien lisääminen projektiin: Valitse profiilisivulla Toiminnot > Lisää projektiin.

Projektisivun lähteet

  • Suomen Sukututkimusseura/HisKi: Keitele
  • Wikipedia: Keitele
  • Perinnealbumi, vanhat valokuvat kertovat, Pohjois-Savo, KIMY-Kustannus Oy, Savon Sanomien Kirjapaino Oy, Kuopio 1979
  • Kuva http://www.keiteleenseurakunta.fi/

Aja, souda, kävele, aina kutsuu Keitele. Näin toivotetaan tulijat tervetulleiksi Keiteleen kunnan keskustaajaman laitamilla. Alue on kuulunut aikanaan Rautalammin kirkkopitäjää. Vuoden 1683 tienoilla Pielaveden kappeliseurakunta, johon Keitele myös kuului, erotettiin Rautalammesta. Niihin aikoihin Keiteleen alueen taloluku oli 14. Keiteleen seurakunta erotettiin Pielavedestä 4.12.1871 ja se sai oman kirkon 1876 ja kirkkoherran 1893. Suomen senaatti antoi 4.12.1871 keisarisuurruhtinaan nimissä armollisen käskykirjeen, jonka mukaan kylistä Sulkavanjärvi, Tossavanlahti, Viinikkala, Vuonamonlahti, Äyräpää, Koutajärvi, Kukertaja, Leppäselkä ja Hamula muodostetaan kirkkoherrakunta, jonka nimenä on Keitele. Wolmar Westlingin piirustusten mukaan rakennettu Keiteleen kirkko vihittiin käyttöön 17.12.1876. Kirkko on puinen, poikkilaivalla varustettu tornillinen pitkäkirkko. Vuonna 1893 Keitele sai oman kirkkoherran, joka oli Oskar Vilhelm Snellman Rautiosta.

www.keiteleenseurakunta.fi/kuvat/keitele-1021-6cf53593392100ae45499b711bf912c2.jpg?v=1509376235

Evankelis-luterilaisen kirkon lisäksi Keiteleellä sijaitsee ortodoksinen Keiteleen Arsenin kirkko. Talvisodan johdosta Konevitsan luostarin munkit siirtyivät Keiteleelle Hamulan kylän Hiekkaan, jossa edelleen on luostarinveljesten hautausmaa. Luostari lakkautettiin 1956 ja munkit siirtyivät Heinävedelle Valamon luostariin.

Keiteleellä asuu tällä hetkellä runsaat 2300 asukasta. Kunnalla on jo vuosien ajan ollut maakunnan korkein työpaikkaomavaraisuus ja teollisuusyritystensä ansiosta se työllistää myös runsaasti naapurikuntien ihmisiä. Kunnan halki kulkee kantatie 77 eli niin kutsuttu ’Sininen tie’, joka on myös teollisuustuotteiden pääasiallinen kuljetusväylä maailmalle.

Nähtävyyksiä Keiteleellä ovat mm. Aholan talomuseo, Saukonlähde, joka on Pyhäsalmen suunnalla, historiallisen Karjala-Oulu-kauppatien varrella oleva luonnonsuojelualue sekä Vanhan Pappilan rannassa Nilakan rantaviivalla sijaitseva rajakivi. Siihen on hakattu vuosilukuja historiallisten tapahtumien muistoksi. Rajakivi on suojeltu muinaisjäännös.

Naapurikunnat

Seurakunnan historian aikana naapurikuntia ovat/ovat olleet Viitasaari, Pihtipudas, Pielavesi, Rautalampi, Karttula, Tervo ja Vesanto. Naapurikuntien paikkakuntaprojektit löytyvät kohdasta Aiheeseen liittyvät projektit.

Kylät

Äyräpää, Hamula, Koutajärvi, Kukertaja, Leppäselkä, Sulkavanjärvi, Tossavanlahti, Viinikkala, Vuonamo(nlahti)

Tarkentavat ja laajemmat projektit

Keiteleen paikkakuntaprojekti on osa alueellista Savo projektia ja Suomi ja Karjala -pääprojektia. Tarkentavat ja laajemmat projektit löytyvät kohdasta Aiheeseen liittyvät projektit.

Projektin toimintaperiaatteista

Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektin yhteistyöntekijöiksi. Voit lisätä projektiin Keiteleellä syntyneitä, eläneitä, kuolleita tai sinne haudattuja edesmenneitä henkilöitä sekä valokuvia ja dokumentteja. Jäsenenä saat myös tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Voit hyväksyä uusia yhteistyökumppaneita projektiin. Liittymispyynnöt tulevat kaikille projektin jäsenille, ja kuka tahansa heistä voi hyväksyä pyynnön.

Projektiin liittyminen: Valitse Geniin kirjautuneena tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin.

Profiilien lisääminen projektiin: Valitse profiilisivulla Toiminnot > Lisää projektiin.

Projektisivun lähteet

  • Suomen Sukututkimusseura/HisKi: Keitele
  • Wikipedia: Keitele
  • Perinnealbumi, vanhat valokuvat kertovat, Pohjois-Savo, KIMY-Kustannus Oy, Savon Sanomien Kirjapaino Oy, Kuopio 1979
  • Kuva http://www.keiteleenseurakunta.fi/