Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Juho Petteri Petterinpoika Jääskeläinen (1878 - d.)
    Viitasaari syntyneet 1871-1882 (AP I C:8) Sivu 184-185 1878 Feb-Mar ; SSHY / Viitattu 31.01.2023 Viitasaari rippikirja 1890-1899 (MKO135-148) Sivu 643 Kolima 1 Purala ; SSHY / Viitattu 31.01.2023 Vii...
  • Paavo Juhonpoika Jääskeläinen (1871 - 1950)
    Pielavesi syntyneet 1866-1875 (MKO58-63 I Ca:13) Sivu 79 ; SSHY / Viitattu 31.01.2023 Pielavesi - lastenkirja, 1866-1881 (MKO701-738 I Ab:15-18) > Sivu 501 240: sivu ???: Koutajärvi no3,Koutajärvi no4...
  • Pieta Maria Aapelintytär Räisänen (1876 - d.)
    Syntymä : Pielavesi syntyneet 1876-1879 (MKO64-68 I Ca:14) Sivu 4 1876 Helmikuu ; SSHY / Viitattu 30.01.2023 Myöhemmin Pietan syntymäkuukausi virheellisesti merkitty joulukuuksi. Pielavesi lastenkirja...
  • Heikki Paananen (1841 - d.)
    Syntynyt Pielavedellä 3.5.1841 kastettu 5.6.1841Kylä Koutajerfvi talo 2 isä Trp Johan Paanain äiti Lisa Jäskeläin ikä 30 v. lapsi Henric Viitattu 13.11.2021 Syntyneiden luettelon mukaan syntynyt 3.5....
  • Matti Juhonpoika Jääskeläinen (1838 - d.)
    Syntyi Pielavedellä: 6.1.1838 10.1.1838 Kantajerfvi Hyöty b.s. Joh. Jäskeläin Joh. Panain 24 Maths Pielaveden seurakunnan arkisto - Lastenkirjat 1835-1845 (I Ab:8, Rautalampi), jakso 103, sivu 534-535...

Keskeneräinen!

Aja, souda, kävele, aina kutsuu Keitele. Näin toivotetaan tulijat tervetulleiksi keskustaajaman laitamilla. Alue on kuulunut aikanaan Rautalammin kirkkopitäjää. Vuoden 1683 tienoilla Pielaveden kappeliseurakunta, johon Keitele myös kuului, erotettiin Rautalammesta. Niihin aikoihin Keiteleen alueen taloluku oli 14. Keiteleen seurakunta Pielavedestä 4.12.1871 erotettu seurakunta, joka sai oman kirkon 1876 ja kirkkoherransa 1893. Suomen senaatti antoi 4.12.1871 keisarisuurruhtinaan nimissä armollisen käskykirjeen, jonka mukaan kylistä Sulkavanjärvi, Tossavanlahti, Viinikkala, Vuonamonlahti, Äyräpää, Koutajärvi, Kukertaja, Leppäselkä ja Hamula muodostetaan kirkkoherrakunta, jonka nimenä on Keitele. Wolmar Westlingin piirustusten mukaan rakennettu Keiteleen kirkko vihittiin käyttöön 17.12.1876. Kirkko on puinen, poikkilaivalla varustettu tornillinen pitkäkirkko. Vuonna 1893 Keitele sai oman kirkkoherran, joka oli Oskar Vilhelm Snellman Rautiosta.

www.keiteleenseurakunta.fi/kuvat/keitele-1021-6cf53593392100ae45499b711bf912c2.jpg?v=1509376235

Evankelis-luterilaisen kirkon lisäksi Keiteleellä sijaitsee ortodoksinen Keiteleen Arsenin kirkko. Talvisodan johdosta Konevitsan luostarin munkit siirtyivät Keiteleelle Hamulan kylän Hiekkaan, jossa edelleen on luostarinveljesten hautausmaa. Luostari lakkautettiin 1956 ja munkit siirtyivät Heinävedelle Valamon luostariin. Keiteleellä asuu tällä hetkellä runsaat 2300 asukasta. Kunnalla on jo vuosien ajan ollut maakunnan korkein työpaikkaomavaraisuus ja teollisuusyritystensä ansiosta se työllistää myös runsaasti naapurikuntien ihmisiä. Kunnan halki kulkee kantatie 77 eli niin kutsuttu ’Sininen tie’, joka on myös teollisuustuotteiden pääasiallinen kuljetusväylä maailmalle. Nähtävyyksiä Keiteleellä ovat mm. Aholan talomuseo, Saukonlähde, joka on Pyhäsalmen suunnalla, historiallisen Karjala-Oulu-kauppatien varrella oleva luonnonsuojelualue sekä Vanhan Pappilan rannassa Nilakan rantaviivalla sijaitseva rajakivi. Siihen on hakattu vuosilukuja historiallisten tapahtumien muistoksi. Rajakivi on suojeltu muinaisjäännös.

Naapurikunnat

Seurakunnan historian aikana naapurikuntia ovat/ovat olleet Viitasaari, Pihtipudas, Pielavesi, Rautalampi, Karttula, Tervo ja Vesanto. Naapurikuntien paikkakuntaprojektit löytyvät kohdasta Aiheeseen liittyvät projektit.

Kylät

Äyräpää, Hamula, Koutajärvi, Kukertaja, Leppäselkä, Sulkavanjärvi, Tossavanlahti, Viinikkala, Vuonamo(nlahti)

Tarkentavat ja laajemmat projektit

Keiteleen paikkakuntaprojekti on osa alueellista Savo projektia ja Suomi ja Karjala -pääprojektia. Tarkentavat ja laajemmat projektit löytyvät kohdasta Aiheeseen liittyvät projektit.

Projektin toimintaperiaatteista

Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektin yhteistyöntekijöiksi. Voit lisätä projektiin Keiteleellä syntyneitä, eläneitä, kuolleita tai sinne haudattuja edesmenneitä henkilöitä sekä valokuvia ja dokumentteja. Jäsenenä saat myös tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Voit hyväksyä uusia yhteistyökumppaneita projektiin. Liittymispyynnöt tulevat kaikille projektin jäsenille, ja kuka tahansa heistä voi hyväksyä pyynnön.

Projektiin liittyminen: Valitse Geniin kirjautuneena tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin.

Profiilien lisääminen projektiin: Valitse profiilisivulla Toiminnot > Lisää projektiin.

Projektisivun lähteet

  • Suomen Sukututkimusseura/HisKi: Keitele
  • Wikipedia: Keitele
  • Perinnealbumi, vanhat valokuvat kertovat, Pohjois-Savo, KIMY-Kustannus Oy, Savon Sanomien Kirjapaino Oy, Kuopio 1979
  • Kuva http://www.keiteleenseurakunta.fi/

Aja, souda, kävele, aina kutsuu Keitele. Näin toivotetaan tulijat tervetulleiksi Keiteleen kunnan keskustaajaman laitamilla.
Alue on kuulunut aikanaan Rautalammin kirkkopitäjää. Vuoden 1683 tienoilla Pielaveden kappeliseurakunta, johon Keitele myös kuului, erotettiin Rautalammesta. Niihin aikoihin Keiteleen alueen taloluku oli 14.
Keiteleen seurakunta erotettiin Pielavedestä 4.12.1871 ja se sai oman kirkon 1876 ja kirkkoherran 1893. Suomen senaatti antoi 4.12.1871 keisarisuurruhtinaan nimissä armollisen käskykirjeen, jonka mukaan kylistä Sulkavanjärvi, Tossavanlahti, Viinikkala, Vuonamonlahti, Äyräpää, Koutajärvi, Kukertaja, Leppäselkä ja Hamula muodostetaan kirkkoherrakunta, jonka nimenä on Keitele.
Wolmar Westlingin piirustusten mukaan rakennettu Keiteleen kirkko vihittiin käyttöön 17.12.1876. Kirkko on puinen, poikkilaivalla varustettu tornillinen pitkäkirkko. Vuonna 1893 Keitele sai oman kirkkoherran, joka oli Oskar Vilhelm Snellman Rautiosta.

Evankelis-luterilaisen kirkon lisäksi Keiteleellä sijaitsee ortodoksinen Keiteleen Arsenin kirkko.
Talvisodan johdosta Konevitsan luostarin munkit siirtyivät Keiteleelle Hamulan kylän Hiekkaan, jossa edelleen on luostarinveljesten hautausmaa. Luostari lakkautettiin 1956 ja munkit siirtyivät Heinävedelle Valamon luostariin.

Keiteleellä asuu tällä hetkellä runsaat 2300 asukasta. Kunnalla on jo vuosien ajan ollut maakunnan korkein työpaikkaomavaraisuus ja teollisuusyritystensä ansiosta se työllistää myös runsaasti naapurikuntien ihmisiä. Kunnan halki kulkee kantatie 77 eli niin kutsuttu ’Sininen tie’, joka on myös teollisuustuotteiden pääasiallinen kuljetusväylä maailmalle.

Nähtävyyksiä Keiteleellä ovat mm. Aholan talomuseo, Saukonlähde, joka on Pyhäsalmen suunnalla, historiallisen Karjala-Oulu-kauppatien varrella oleva luonnonsuojelualue sekä Vanhan Pappilan rannassa Nilakan rantaviivalla sijaitseva rajakivi. Siihen on hakattu vuosilukuja historiallisten tapahtumien muistoksi. Rajakivi on suojeltu muinaisjäännös.

Tähän projektiin on tarkoitus yhteistyössä koota tietoja Keitele-lähtöisistä suvuista. Mm. DNA-sukututkimusta harrastavat voivat käyttää tätä tietokantaa etsiessään etäserkkujaan. Kaikki kiinnostuneet voivat liittyä projektiin ja sen myötä pystyvät liittämään Geni-profiileja mukaan. Jos löydät virheitä ja olet varma tietojesi oikeelliisuudesta voit korjata se suoraan puuhun. Kohteliasta on tällöin laittaa tieto myös profiilin ylläpitäjille.

Projektiin jo liitetyistä profiileista saat tietoa tämän sivun oikeassa ylälaidasta löytyvästä linkistä.

Yhteisen puun rakentamista helpottaa, jos nimet kirjataan mahdollisimman yhtenäisesti ja Geni tunnistaa päällekäisyydet. Katso yleinen nimistandardi täältähttps://www.geni.com/projects/Finland-and-Karelia-General-naming-standard/46000.

•PERIAATE: Puu koostuu yli 100 v. vanhoista tiedoista (runko) ja uudemmista tiedoista. Elävät ihmiset eivät näy Internetissä ohjelman ulkopuolelle, ellei itse sitä halua - mutta runko näkyy. Puuhun voi lisätä itse "laajennetun lähipiirinsä" ihmisiä. Jos sinulla on kokemusta sukututkimuksesta, olet myös tervetullut rungon rakentamiseen. Käytetään naisista isän sukunimeä selkeyden vuoksi. Tämä on ollut myös vallitseva käytäntö 1900-luvulle saakka. Sukunimi kirjoitetaan Syntyään sukunimi -kenttään.

•YKSITYISYYDENSUOJA: Muistathan yksityisyyden kunnioittamisen. Myös tekijänoikeuksia tulee kunnioittaa esimerkiksi viittauskäytännöllä. Perehdy Suomen sukututkimusseuran sukututkimuksen käytännesääntöihin. On hyvä huomata suostumuksen kysyminen elossa olevilta henkilöiltä. http://www.suvut.fi/Sukututkimuksen_kaytannesaannot.pdf.

Naapurikunnat

Seurakunnan historian aikana naapurikuntia ovat/ovat olleet Viitasaari, Pihtipudas, Pielavesi, Rautalampi, Karttula, Tervo ja Vesanto. Naapurikuntien paikkakuntaprojektit löytyvät kohdasta Aiheeseen liittyvät projektit.

Kylät

Äyräpää, Hamula, Koutajärvi, Kukertaja, Leppäselkä, Sulkavanjärvi, Tossavanlahti, Viinikkala, Vuonamo(nlahti)

Tarkentavat ja laajemmat projektit

Keiteleen paikkakuntaprojekti on osa alueellista Savo projektia ja Suomi ja Karjala -pääprojektia. Tarkentavat ja laajemmat projektit löytyvät kohdasta Aiheeseen liittyvät projektit.

Projektin toimintaperiaatteista

Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektin yhteistyöntekijöiksi. Voit lisätä projektiin Keiteleellä syntyneitä, eläneitä, kuolleita tai sinne haudattuja edesmenneitä henkilöitä sekä valokuvia ja dokumentteja. Jäsenenä saat myös tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Voit hyväksyä uusia yhteistyökumppaneita projektiin. Liittymispyynnöt tulevat kaikille projektin jäsenille, ja kuka tahansa heistä voi hyväksyä pyynnön.

Projektiin liittyminen: Valitse Geniin kirjautuneena tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin.

Profiilien lisääminen projektiin: Valitse profiilisivulla Toiminnot > Lisää projektiin.

Projektisivun lähteet

  • Suomen Sukututkimusseura/HisKi: Keitele
  • Wikipedia: Keitele
  • Perinnealbumi, vanhat valokuvat kertovat, Pohjois-Savo, KIMY-Kustannus Oy, Savon Sanomien Kirjapaino Oy, Kuopio 1979