Vuonna 1873 perustettu ja nyt entinen Karttulan kunta sijaitsee Pohjois-Savossa noin 40 kilometriä Kuopiosta länteen. Naapurikuntia olivat Kuopion maalaiskunta, Suonenjoki, Rautalampi, Vesanto, Tervo, Keitele, Pielavesi ja Maaninka. Vuonna 2011 Karttula liitettiin Kuopioon, kuten myös naapurikunnista Maaninka.

Rovasti Eero Hyvärinen on 1900-luvun alussa kirjoittanut Karttulan seurakunta 150-vuotismuisto –kirjassaan seuraavaa: ”Karttulan pitäjäs on 62 8/4 o – 63 1/5 o pohjoisen leveysasteen ja Helsingin tähtitornista laskettuna 1 ½ ° – 2 ½ ° itäisen pituusasteen välillä, miltei samalla asteviivalla kuin Utsjoen kirkko pohjoisessa ja Kotkan kaupunki etelässä sekä Kuopio idässä ja Vaasa lännessä. Matkaa Karttulasta Suomen itärajalle Ilomantsissa ja Vaasaan lännessä, enemmän asuttujen seutujen tienoolle (Pudasjärvelle) pohjoisessa ja Kotkaan etelässä on saman verran, linnuntietä noin 270 km. Täten voi sanoa Karttulaa syystä tiheämmin asutun Suomen sydämeksi. Suurin osa Karttulaa kuuluu Savonmaahan, kapea ala Länsi-Karttulaa Hämeenmaahan. Pitäjäs rajoittuu pohjoisessa Pielaveden, idässä Maaningan ja Kuopion, etelässä Suonenjoen ja lännessä Rautalammin ja Vesannon pitäjiin. Maapinta-alaa on 777,8 neliökilometriä, väestöä asuu neliökilometrin alalla keskimäärin 12 henkeä. Pitäjän pituus on luoteesta kaakkoon, Vesannon rajasta Kutunjärven rantaan Suonenjoen rajalle linnuntietä noin 60 km, mutta teitä pitkin 70 km ja levein leveys koillisesta lounaaseen, Kuopion rajasta Lamperin tiellä Haapamäen Aholan taakse Rautalammin rajaan samoin linnuntietä noin 30 km. Kirkko on jotenkin keskellä pitäjästä Karttulanlahden itärannalla Pörönmäen liepeillä.”

”Varmuudella voidaan sanoa, että Karttulan tienoot viisisataa vuotta sitten olivat vielä aivan autioita erämaita, eteläsuomalaisesta kielestä Lappia. Ainoastaan lappalaiset paimentelivat siellä täällä porolaumojaan, metsästelivät synkissä korvissa ja kalastelivat järvien rannoilla sekä jokien suissa. Muistoina heidän asumusajaltaan ovat paikkain nimet ja löydetyt kiviaseet.”

”Vähitellen alkoi sitten osaksi Savon ja osaksi Hämeen eteläosista varsinkin kesäisin tulla näille tienoille kalastusta, metsästystä ja tervanpolttoa varten miesjoukkoja n.s. erämiehiä, jotka ensimältä kantoivat veroa itseään heikommilta lappalaisilta. Lappalaiset siirtyivät vähitellen yhä pohjoisempaan ja erämiehet pitivät järvet ja maat ominaan. Mutta vielä niin myöhään kuin 1562 mainitaan Rautalammilla asumassa joku lappalaisperhe.

"Jo pakanuuden aikana karjalaisten ja hämäläisten vanha heimoraja arvellaan kulkeneen Kymijokea pitkin suoraan ylös sisemmän Suomen asumattomiin erämaihin suunnilleen niitä seutuja, mistä nykyinen Savon ja Hämeen maakuntaraja kulkee. Ensi kerran mainitaan Savon nimi vuonna 1323. Silloin Ruotsi ja Novgorod, kauan sodittuansa, Pähkinäsaaren rauhassa jakoivat keskenään Karjalan siten, että Ruotsi sai Karjalan kolme läntistä kihlakuntaa, Äyräpään, Jääsken ja Savon. Savo käsitti siihen aikaan nykyisen Suur-Savon sekä nykyisten Mikkelin ja Juvan pitäjien tienoolla olevat harvat asutukset. Valtaraja alkaen Siestarjoesta kulki nykyisen Savonlinnan lähitse Varkauteen; siitä Osma- ja Suontienjärviä sekä Savon ja Hämeen vanhalla heimorajalla olevia selkiä pitkin Pyhäjoen latvoille ynnä pitkin jokea sen suulla olevaan Hanhikiveen. Täten Karttulan erämaatienoot olivat silloisella rajalla, nähtävästi jääden Venäjän puolelle, mutta tietystikin vielä nimettöminä. Näiden pohjoisseutujen erämaiden omistajina pitivät kuitenkin itseänsä savolaiset Mikkelin, Juvan ja myöhemmin syntyneiden Joroisten ja Pieksämäen pitäjistä.”

”Mikkelin pitäjäästä Savossa erotettiin v. 1442 Juvan pitäjäs ja Juvan pitäjäästä v. 1549 Tavinsalmi eli Kuopio. Sysmän pitäjäästä Hämeessä erotettiin v. 1561 Rautalampi. Mutta vielä sen ajan asiakirjoissa kutsutaan näitä seutuja erämaan nimellä.”

”1549 Juvan kirkkoherran ja seurakunnan pyynnöstä rakennetaan kirkko tuonne kaukaiseen uuteen pitäjään, jota kutsuttiin aluksi Tavinsalmeksi. Kirkko valmistui v. 1552 ja sijaitsi Kuopionniemellä. Tähän pitäjääseen kuului nykyistä Karttulaa sen Savon puoleinen osa. Karttulan vakinaisempi asutus on tullut pääasiallisesti Savosta päin. Karttulan kirkonkirjojen pito alkoi v. 1782."

Karttula erosi vuonna 1765 rukoushuonekunnaksi Kuopion vanhasta suurpitäjästä, kappeliseurakunnaksi vuonna 1769, ollen edelleen emäseurakunnan kirkkoherran alainen. Erotettu eri seurakunnaksi vuonna 1862. Kirkon palon ja uuden kirkon paikan (Syväniemi) valinnan johdosta Karttula jakaantui 1925 kolmeen osaan: Tervoon, Karttulaan ja kirkosta eronneeseen Karttulan vapaaseurakuntaan. V:n 1808-09 sodan aikana pakeni vt. kappalaisen Carl Löfgrenin vaimo Helena Gustava Colliander Pielavedelle. Tällöin myös kaikki kirkon paperit siirrettiin muualle, suurin osa rouvan mukaan pakoretkelle. Kirjoista on muutamia sinä aikana hävinnyt. Kirkko paloi pitkänäperjantaina 2/4 1920 perustuksiaan myöden. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935)]

Seurakunnan rajat ovat vaihdelleet usein. Osa kylistä löytyy milloin Karttulan, milloin Pielaveden ja milloin Rautalammen kirkonkirjoista.

Karttulassa on ollut myös teollisuutta. Ensimmäinen teollisuuslaitos Savikosken vesisaha perustettiin 1841. Syvänniemen höyrysahan rakentaminen aloitettiin 1863. Tominnassa ollessaan nämä sahat työllistivät yhteensä lähes sata henkilöä. Vuonna 1889 höyrysaha päätettiin muuttaa rullatehtaaksi, kun lankarullien vienti lähti vetämään. Rullatehdas paloi vuonna 1906, mutta rakennettiin uudelleen ja käynnistettiin 1907. Silloin se työllisti n 200 työntekijää. Tällä olivat myös vielä 1980-luvulla toimineen Saastamoinen Oy:n juuret. Rullatuotanto lopetettin 1932.

Karttulassa oli myös Sourun ruukki, jonka perustivat venäläiset aatelismiehet kenraalimajuri Peter Feodorov Semjannikov ja everstiluutnantti Vasili Appolovits Poletika. Ruukki aloitti toimintansa 1868. Nämä samaiset liikemiehet omistivat myös Nevan konepajan, joka valmisti mm. sotalaivoja, joten Sourun ruukin takkiraudasta jalostettiin tuotteita Venäjän suurvallan tarpeisiin. Karttulan alueella oli runsaasti järvimalmia tuotannon raaka-aineeksi.Myös Sourun ruukki siirtyi 1913 Oy H. Saastamoinen Ltd:n omistukseen erinäisten tapahtumien jälkeen. Saastamoisen omistuksessa ruukkia ei enää käynnistetty, vaan siellä harjoitettiin hiilenpolttoa. Ruukki purettiin savupiippua lukuunottamatta 1941.

Kylät

Airaksela, Haapamäki, Hakulila, Hautolahti, Humalaniemi, Joutsensalmi, Juurikkaniemi, Käpysalo, Karttula, Keihästaival, Kemppaanmäki, Koivujärvi, Koivulahti, Koskenkylä, Kuivaniemi, Kuttasalo, Lietemäki, Lyytikkälä, Nuutila, Punnonmäki, Ritlampi, Riuttala, Salinmaa, Sammakontaus, Soinlahti, Tallus, Utrianlahti, Vaarunjärvi, Valkeistaival ja Viitataival

Naapurikunnat

Karttulan naapurikuntia ovat Hiskin mukaan olleet Kuopion maaseurakunta, Maaninka, Pielavesi, Keitele, Vesanto, Suonenjoki ja Rautalampi. Naapurikuntien paikkakuntaprojektit löytyvät kohdasta Aiheeseen liittyvät projektit.

Tarkentavat ja laajemmat projektit

Karttulan paikkakuntaprojekti on osa alueellista Savo projektia ja Suomi ja Karjala -pääprojektia. Tarkentavat ja laajemmat projektit löytyvät kohdasta Aiheeseen liittyvät projektit.

Projektin toimintaperiaatteista

Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektin yhteistyöntekijöiksi. Voit lisätä projektiin Karttulassa syntyneitä, eläneitä, kuolleita tai sinne haudattuja edesmenneitä henkilöitä sekä valokuvia ja dokumentteja. Jäsenenä saat myös tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Voit hyväksyä uusia yhteistyökumppaneita projektiin. Liittymispyynnöt tulevat kaikille projektin jäsenille, ja kuka tahansa heistä voi hyväksyä pyynnön.

Projektiin liittyminen: Valitse Geniin kirjautuneena tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin.

Profiilien lisääminen projektiin: Valitse profiilisivulla Toiminnot > Lisää projektiin.

Projektisivun lähteet • Suomen Sukututkimusseura/HisKi: Karttula • Wikipedia: Karttula • Karttulan kirja, JYY:n kotiseutukirjasarjan nro 25, Gummerus Oy:n kirjapaino, Jyväskylä 1987 • suoria lainauksia rovasti Eero Hyvärisen 1900-luvun alussa kirjoittamasta Karttulan seurakunnan 150-vuotis juhlamuisto -kirjasta

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Karttulan kunnassa syntyneiden, asuneiden, eläneiden ja kuolleiden henkilöiden profiileja. Toivotaan, että profiilit liitettäisiin samalla Savo- ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Vuonna 1873 perustettu ja nyt entinen Karttulan kunta sijaitsee Pohjois-Savossa noin 40 kilometriä Kuopiosta länteen. Naapurikuntia olivat Kuopion maalaiskunta, Suonenjoki, Rautalampi, Vesanto, Tervo, Keitele, Pielavesi ja Maaninka. Vuonna 2011 Karttula liitettiin Kuopioon, kuten myös naapurikunnista Maaninka.

Rovasti Eero Hyvärinen on 1900-luvun alussa kirjoittanut Karttulan seurakunta 150-vuotismuisto –kirjassaan seuraavaa:
”Karttulan pitäjäs on 62 8/4 o – 63 1/5 o pohjoisen leveysasteen ja Helsingin tähtitornista laskettuna 1 ½ ° – 2 ½ ° itäisen pituusasteen välillä, miltei samalla asteviivalla kuin Utsjoen kirkko pohjoisessa ja Kotkan kaupunki etelässä sekä Kuopio idässä ja Vaasa lännessä. Matkaa Karttulasta Suomen itärajalle Ilomantsissa ja Vaasaan lännessä, enemmän asuttujen seutujen tienoolle (Pudasjärvelle) pohjoisessa ja Kotkaan etelässä on saman verran, linnuntietä noin 270 km. Täten voi sanoa Karttulaa syystä tiheämmin asutun Suomen sydämeksi. Suurin osa Karttulaa kuuluu Savonmaahan, kapea ala Länsi-Karttulaa Hämeenmaahan. Pitäjäs rajoittuu pohjoisessa Pielaveden, idässä Maaningan ja Kuopion, etelässä Suonenjoen ja lännessä Rautalammin ja Vesannon pitäjiin. Maapinta-alaa on 777,8 neliökilometriä, väestöä asuu neliökilometrin alalla keskimäärin 12 henkeä. Pitäjän pituus on luoteesta kaakkoon, Vesannon rajasta Kutunjärven rantaan Suonenjoen rajalle linnuntietä noin 60 km, mutta teitä pitkin 70 km ja levein leveys koillisesta lounaaseen, Kuopion rajasta Lamperin tiellä Haapamäen Aholan taakse Rautalammin rajaan samoin linnuntietä noin 30 km. Kirkko on jotenkin keskellä pitäjästä Karttulanlahden itärannalla Pörönmäen liepeillä.”

”Varmuudella voidaan sanoa, että Karttulan tienoot viisisataa vuotta sitten olivat vielä aivan autioita erämaita, eteläsuomalaisesta kielestä Lappia. Ainoastaan lappalaiset paimentelivat siellä täällä porolaumojaan, metsästelivät synkissä korvissa ja kalastelivat järvien rannoilla sekä jokien suissa. Muistoina heidän asumusajaltaan ovat paikkain nimet ja löydetyt kiviaseet.”

”Vähitellen alkoi sitten osaksi Savon ja osaksi Hämeen eteläosista varsinkin kesäisin tulla näille tienoille kalastusta, metsästystä ja tervanpolttoa varten miesjoukkoja n.s. erämiehiä, jotka ensimältä kantoivat veroa itseään heikommilta lappalaisilta. Lappalaiset siirtyivät vähitellen yhä pohjoisempaan ja erämiehet pitivät järvet ja maat ominaan. Mutta vielä niin myöhään kuin 1562 mainitaan Rautalammilla asumassa joku lappalaisperhe.

"Jo pakanuuden aikana karjalaisten ja hämäläisten vanha heimoraja arvellaan kulkeneen Kymijokea pitkin suoraan ylös sisemmän Suomen asumattomiin erämaihin suunnilleen niitä seutuja, mistä nykyinen Savon ja Hämeen maakuntaraja kulkee. Ensi kerran mainitaan Savon nimi vuonna 1323. Silloin Ruotsi ja Novgorod, kauan sodittuansa, Pähkinäsaaren rauhassa jakoivat keskenään Karjalan siten, että Ruotsi sai Karjalan kolme läntistä kihlakuntaa, Äyräpään, Jääsken ja Savon. Savo käsitti siihen aikaan nykyisen Suur-Savon sekä nykyisten Mikkelin ja Juvan pitäjien tienoolla olevat harvat asutukset. Valtaraja alkaen Siestarjoesta kulki nykyisen Savonlinnan lähitse Varkauteen; siitä Osma- ja Suontienjärviä sekä Savon ja Hämeen vanhalla heimorajalla olevia selkiä pitkin Pyhäjoen latvoille ynnä pitkin jokea sen suulla olevaan Hanhikiveen. Täten Karttulan erämaatienoot olivat silloisella rajalla, nähtävästi jääden Venäjän puolelle, mutta tietystikin vielä nimettöminä. Näiden pohjoisseutujen erämaiden omistajina pitivät kuitenkin itseänsä savolaiset Mikkelin, Juvan ja myöhemmin syntyneiden Joroisten ja Pieksämäen pitäjistä.”

”Mikkelin pitäjäästä Savossa erotettiin v. 1442 Juvan pitäjäs ja Juvan pitäjäästä v. 1549 Tavinsalmi eli Kuopio. Sysmän pitäjäästä Hämeessä erotettiin v. 1561 Rautalampi. Mutta vielä sen ajan asiakirjoissa kutsutaan näitä seutuja erämaan nimellä.”

”1549 Juvan kirkkoherran ja seurakunnan pyynnöstä rakennetaan kirkko tuonne kaukaiseen uuteen pitäjään, jota kutsuttiin aluksi Tavinsalmeksi. Kirkko valmistui v. 1552 ja sijaitsi Kuopionniemellä. Tähän pitäjääseen kuului nykyistä Karttulaa sen Savon puoleinen osa.
Karttulan vakinaisempi asutus on tullut pääasiallisesti Savosta päin. Karttulan kirkonkirjojen pito alkoi v. 1782."

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1288498?page=1

Karttula erosi vuonna 1765 rukoushuonekunnaksi Kuopion vanhasta suurpitäjästä, kappeliseurakunnaksi vuonna 1769, ollen edelleen emäseurakunnan kirkkoherran alainen. Erotettu eri seurakunnaksi vuonna 1862. Kirkon palon ja uuden kirkon paikan (Syväniemi) valinnan johdosta Karttula jakaantui 1925 kolmeen osaan: Tervoon, Karttulaan ja kirkosta eronneeseen Karttulan vapaaseurakuntaan.
V:n 1808-09 sodan aikana pakeni vt. kappalaisen Carl Löfgrenin vaimo Helena Gustava Colliander Pielavedelle. Tällöin myös kaikki kirkon paperit siirrettiin muualle, suurin osa rouvan mukaan pakoretkelle. Kirjoista on muutamia sinä aikana hävinnyt. Kirkko paloi pitkänäperjantaina 2/4 1920 perustuksiaan myöden. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935)]

Seurakunnan rajat ovat vaihdelleet usein. Osa kylistä löytyy milloin Karttulan, milloin Pielaveden ja milloin Rautalammen kirkonkirjoista.

Karttulassa on ollut myös teollisuutta. Ensimmäinen teollisuuslaitos Savikosken vesisaha perustettiin 1841. Syvänniemen höyrysahan rakentaminen aloitettiin 1863. Tominnassa ollessaan nämä sahat työllistivät yhteensä lähes sata henkilöä. Vuonna 1889 höyrysaha päätettiin muuttaa rullatehtaaksi, kun lankarullien vienti lähti vetämään. Rullatehdas paloi vuonna 1906, mutta rakennettiin uudelleen ja käynnistettiin 1907. Silloin se työllisti n 200 työntekijää. Tällä olivat myös vielä 1980-luvulla toimineen Saastamoinen Oy:n juuret. Rullatuotanto lopetettin 1932.

Karttulassa oli myös Sourun ruukki, jonka perustivat venäläiset aatelismiehet kenraalimajuri Peter Feodorov Semjannikov ja everstiluutnantti Vasili Appolovits Poletika. Ruukki aloitti toimintansa 1868. Nämä samaiset liikemiehet omistivat myös Nevan konepajan, joka valmisti mm. sotalaivoja, joten Sourun ruukin takkiraudasta jalostettiin tuotteita Venäjän suurvallan tarpeisiin. Karttulan alueella oli runsaasti järvimalmia tuotannon raaka-aineeksi.Myös Sourun ruukki siirtyi 1913 Oy H. Saastamoinen Ltd:n omistukseen erinäisten tapahtumien jälkeen. Saastamoisen omistuksessa ruukkia ei enää käynnistetty, vaan siellä harjoitettiin hiilenpolttoa. Ruukki purettiin savupiippua lukuunottamatta 1941.

Kylät

Airaksela, Haapamäki, Hakulila, Hautolahti, Humalaniemi, Joutsensalmi, Juurikkaniemi, Käpysalo, Karttula, Keihästaival, Kemppaanmäki, Koivujärvi, Koivulahti, Koskenkylä, Kuivaniemi, Kuttasalo, Lietemäki, Lyytikkälä, Nuutila, Punnonmäki, Ritlampi, Riuttala, Salinmaa, Sammakontaus, Soinlahti, Tallus, Utrianlahti, Vaarunjärvi, Valkeistaival ja Viitataival

Naapurikunnat

Karttulan naapurikuntia ovat Hiskin mukaan olleet Kuopion maaseurakunta, Maaninka, Pielavesi, Keitele, Vesanto, Suonenjoki ja Rautalampi. Naapurikuntien paikkakuntaprojektit löytyvät kohdasta Aiheeseen liittyvät projektit.

Tarkentavat ja laajemmat projektit

Karttulan paikkakuntaprojekti on osa alueellista Savo projektia ja Suomi ja Karjala -pääprojektia. Tarkentavat ja laajemmat projektit löytyvät kohdasta Aiheeseen liittyvät projektit.

Projektin toimintaperiaatteista

Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektin yhteistyöntekijöiksi. Voit lisätä projektiin Karttulassa syntyneitä, eläneitä, kuolleita tai sinne haudattuja edesmenneitä henkilöitä sekä valokuvia ja dokumentteja. Jäsenenä saat myös tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Voit hyväksyä uusia yhteistyökumppaneita projektiin. Liittymispyynnöt tulevat kaikille projektin jäsenille, ja kuka tahansa heistä voi hyväksyä pyynnön.

Projektiin liittyminen: Valitse Geniin kirjautuneena tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin.

Profiilien lisääminen projektiin: Valitse profiilisivulla Toiminnot > Lisää projektiin.

Projektisivun lähteet
• Suomen Sukututkimusseura/HisKi: Karttula
• Wikipedia: Karttula
• Karttulan kirja, JYY:n kotiseutukirjasarjan nro 25, Gummerus Oy:n kirjapaino, Jyväskylä 1987
• suoria lainauksia rovasti Eero Hyvärisen 1900-luvun alussa kirjoittamasta Karttulan seurakunnan 150-vuotis juhlamuisto -kirjasta