Tervetuloa Tammijärven kyläpuuhun

Tähän Tammijärven Geni-projektiin on tarkoitus koota Tammijärven kylässä eri aikoina eläneet henkilöt. Kaikki Tammijärven asukkaiden sukututkimuksesta kiinnostuneet ovat tervetulleita projektiimme, joka täydentyy ja kehittyy ajan ja uusien yhteistyökumppaneiden myötä. Kannattaa liittyä myös Luhangan pitäjäprojektiin ja laajempaan Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueprojektiin, löydät niistä tukea ja ohjeita, miten osallistua Geni-projektiin.

Tammijärven tietoja löytyy vuodesta 1727 alkaen Hartolan kirkonkirjoista - kylä tosin laskettiin tuolloin Joutsaan kuuluvaksi - ja vasta vuodesta 1772 lähtien Luhangan kirjoista. Tammijärvi oli Hartolan kylänä vuoteen 1763 saakka.

Tämä on Tammijärvi

Tammijärven kylä sijaitsee Luhangan nykyisen kirkonkylän koillispuolella Tammijärvi-nimisen järven eteläpuolella. Tammijärvi liittyy taas sen pohjoispuolella olevaan Hauhanjärveen. Tammijärvi laskee vetensä Tammijokea pitkin ja Tammikosken kautta Päijänteeseen, sen lahdekkeeseen, jota kutsutaan Tammiseläksi. Mainittakoon että Tammiselän pohjukassa Tammijoen ja Tammikosken ympärillä sijaitsevaa pikkukylää kutsutaan nimellä Tammilahti. Yleensä Tammilahden kylällä tarkoitetaan kuitenkin Joutsan puolella Tammijärven itäpuolella sijaitsevaa Tammilahden kylää.

Luhanka ja Tammijärvi kuuluivat uuden ajan alussa, vuoden1539 jälkeen, Suur-Sysmän vesineljänneskuntaan. Varhaisimman asutuksensa Tammijärven kylä sai ilmeisesti Sysmästä, mm. Rapalasta ja Liikolan kylästä, joilla oli takamaita Tammijärvenmaalla.

Tammijärven kylän asutus on muodostunut Tammijärven lounaisrannan ja Luhanka–Joutsa-maantien väliin. Maantien varrella sijaitsee muun muassa Mäentalon tilakeskus, Mäentalon palkollisten mäkitupalaisalue Peltola sekä Tammisuoja-niminen seurojentalo. Mäentalon pihapiiriin muodostavat pääosin 1800-luvulla rakennetut päärakennus, luonnonkivinavetta, karjakeittiö ja luhtiaitta. Mäentaloa ympäröivät pellot ja Tammijärven Ruunalahteen ulottuvat perinteiset laidun- ja hakamaat. Mäkitupalaiset ja muonamiehet rakensivat asunnoikseen hirsitupia pienine talousrakennuksineen. Tämä Peltolan mäkitupalaisalue on saanut alkunsa 1700-luvulla. Nykyisin se toimii museona.

Ruohtula on vanha kantatalo, joka on ollut samalla suvulla 1600-luvulta alkaen 1960-luvulle. Pihapiiri muodostaa Tammijärven kylään näkyvän ja arvokkaan maatilakokonaisuuden. Tilalla toimi kauppa vuosina 1860–1970. Myös Luhangan ensimmäinen pankki toimi Ruohtulan tiloissa 1920-luvulle saakka. Ruohtulan pihapiiriin kuuluvat 1800-luvun päärakennus, mansardikattoinen asuinrakennus vuodelta 1912 ja kaupparakennus 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Talous- ja piharakennuksiin kuuluvat talli, riviaitta-liiteri 1890-luvulta, aittarakennus ja puuliiteri 1900-luvun alusta, sementtitiilinen maitohuone, sauna ja vanhan navetan lohkokivirauniot. Tien toisella puolella ovat riihi ja puimala.

Kärmelahti on vanha rakuunarykmentin kirjurin talo. Tilan isäntänä oli 1636 -1650 Pietari Johanneksenpoika. Sen asukkaina on ollut myöhemmin paikkakunnan vaikuttajaperhe Alfred ja Selinda Danielsson. Danielssonit osallistuivat mm. Luhangan maanviljelyksen, kulttuurin, kunnalliselämän ja valtiopäiväasioiden kehittämiseen. Kärmelahden pihapiirissä sijaitsee useita 1800-luvun lopun rakennuksia. Kartanomaiseen tyyliin rakennettu päärakennus on peräisin 1850–1860 -luvuilta.

Sysmän 1720-luvun taloluettelon mukaan Tammijärven tilat Tomuhousu ja
Liukkonen muodostivat yhdessä ½ manttaalin tila, jossa oli vain yksi talous. Tomuhousu ja Liukkonen olivat Ylisen Hollolan komppanian tarkastuskirjurin hevostaloja ja ruodun 36 osakkaita, viite; s. 709 SPH I-II. Tomuhousua ei enää mainittu Isonvihan jälkeen tilana, ainoastaan Liukkonen jäi jäljelle.

Ruohtulan päärakennus

Möngölä Tammijärvellä oli 1600- ja 1700-luvuilla kolme taloa, Ruotsula N:o 1, Liukoin eli Tomuhousu (nykyinen Kärmelahti) N:o 2 sekä Möngölä N:o 3. Möngölä oli Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan Perttu Tuomaanpojan hallussa vuodesta 1634 lähtien. Se oli kooltaan 1/3 manttaalin tila. Talossa näyttää asuneeni myös hänen veljensä Olavi Tuomaanpoika (syntynyt noin 1634, kuollut 1704). Vuodesta 1663 asui talossa kersantti Kasper (Sergeant Caspar), Mönkölän suvun kantaisä, joka uskollisesti palveltuaan oli saanut tilan vanhuuden päivikseen. Iäkäs kersantti ja hänen vaimonsa Dorde ja tyttärensä Dorde asettuivat taloon. Jo seuraavana vuonna Olavi Tuomaanpoika ja tytär Dorde olivat naimisissa. He isännöivät tilaa vuodesta 1668 kersantti Kasperin kuoltua. Anoppi Dorde eli pitkään, mutta Dorde-tytär kuoli varhain, joten vuodesta 1678 emännöi taloa Olavi Tuomaanpojan toinen vaimo Maria. Tuona aikana toimeenpantiin iso reduktio 1683, jolloin talo palautui kruunulle, ja Mönkölästä tuli Ylisen Hollolan komppanian tarkastuskirjurin hevostalo ja Ruodun N:o 36 osakas yhdessä Ruohtulan kanssa. Samana vuonna päätettiin metsämaiden jakamisesta talojen kesken.Tilan koko oli laajentunut 1684 1/2 manttaalin veroiseksi. Tilan nimi Möngölä näyttää vakiintuneen ja esiintyy 1704 ensi kerran Suomen asutuksen yleisluettelossa.

Kirj. Teuvo Masalin

Mönkölässä mainittu kersantti on sotilasrullista ja Sysmän Tammijärven henkikirjasta 1664 ilmenevä Bertil Mattson. Sotilasrullassa 1650 ks. myös alla, Bertil Matsson näkyy kersanttina Hämeen ja Uudenmaan läänin jalkaväessä eversti Hans Riddaren rykmentissä, kapteeni Hans Ericssonin komppaniassa. Mitään Caspar tai Casper - merkintää, joka näkyy SAY:ssa hänen nimensä perässä ei em. asiakirjoissa näy. Vaimo Dårde mainitaan em. henkikirjassa, mutta vasemmalla sarakkeessa myös maininta, että jo leski ja Bertil Mattson merkitty jo kuolleeksi eli merkintä +. Tytär Dården isän nimi on Bertil Mattson, mikä näkyykin vasempaan sarakkeeseen tehdyillä merkinnöillä. Olen tehnyt korjaukset kyseisiin profiiileihin. Mitään Kasper tai Casper -merkintää ei henkikirjoissa näy.

Sotilasrulla 1650 : https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053620_00300

Henkikirjja 1664 Sysmä http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=112&kuid=12086369&...

Henkikirja sysmä 1667 http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=64&kuid=13262212&a...

Myöhemmin Olavi Tuomaanpojan pojanpojat jakoivat tilan, jolloin vuodesta 1727 luettelossa olivat Mönkölä 1/4 manttaalia (nykyiset Kirkonmies ja Mäentalo) sekä Ala-Mäkelä 1/4 manttaalia (Ala-Mäkelä ja Ylä-Mäkelä, nykyinen Mäkelä). Mönkölän osatilojen isännät lunastivat maansa vero- ja perintötiloiksi kruunulta vuonna 1796.

Asutus Möngölän alueella on vanhaa, sillä Kärjärven ja Tammijärven väliseltä kannakselta löytyy keskiaikainen kylätontti: https://www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000006597. Mäentalon tilakokonaisuutta on kuvattu aiemmin. Kirkonmiehen vanhoista rakennuksista on jäljellä vanha vilja-aitta. Muut rakennukset on korvattu uudemmilla. Ala-Mäkelän asuin- ja ulkorakennukset luovutettiin Tammijärven nuorisoseuralle seurantaloksi 1906. Rakennukset siirrettiin Kulmalan tontille, missä ne toimivat seuran tyyssijana vuoteen 1919, jolloin ne tuhoutuivat tulipalossa. Ylä-Mäkelän, nykyisen Mäkelän pihapiirissä on säilynyt Abraham Kandelinin rakentama vuonna 1862 valmistunut luonnonkivinavetta sekä 1864 valmistunut päärakennus. Aitta pihapiirissä on vuodelta 1905.

Tammijärven taloja ja asukkaita

Ruotsula (kantatila)

• Ruotsula 1, Eskil Dominikuksen talo 1560-luvulta, ratsutalo, Eskil Dominicus isäntänä 1564 -1583
• Ruotsula 2: Matti Kukkonen
• Ruotsula 3,
• Markkula 1,
• Markkula 2,
• Lasse Henrikinpojan talo, per.1560-luku: Lasse Henrikinpoika
• Tomuhousu (nimi viittaa mylläriin, muinaissuomalainen nimi), Pietari Pietarinpoika Tomuhousu ?, Pietari Pietarinpoika Tomuhousu 1680-1694, Jaakoppi Pietarinpoika Tomuhousu, Liukkonen, 1707-1712
• Liukkonen, tarkastuskirjurin hevostalo,
• Kärmelahti (Kärmelax): Henrik Liukoin (Silkman), Eeva Joonaantytär Sankari, Liukkonen, Alfred Filip Danielson, Selinda Maria Danielsson, Eino Alfred Alfredinpoika Kalmari, Ilona Ester Sandberg
• Mönkölä / Möngölä: Antti Antinpoika Mönkölä,
• Mäentalo,
• Mäkelä 1,
• Mäkelä 2

Tammijärven taloja ja torppia rippikirja 1890-1899 mukaan

• Ruotsula -> Ruohtula Joonas Tervala-Ruohtula, Robert Ruohtula
• Polvela
• Simola
• Kivelän torppa
• Töllimäki
• Markkula * Markkulan torppia: Toivola l Varpainen
• Lahti * Lahden torppa: Kantola
• Tekola
• Kärmelahti * Kärmelahden torppia: Ahola l Kiili l Lepola l Norola l Seppälä l Syrjälä l Ylä-Warmajoki l Ala-Warmajoki
• Mäkelä * Mäkelän torppia: Mannila l Hirtenlahti l Jauhoniemi l Säilös l Keitaa
• Mönkölä * Mönkölän torppia: Juurioja l Salvia
• Kuusela
• Mäentalo * Mäentalon torppa: Moro

Lähteitä:

• Henkikirjja 1664 Sysmä http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=112&kuid=12086369&...
• Henkikirja sysmä 1667 http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=64&kuid=13262212&a...
• https://fi.wikipedia.org/wiki/Luhanka
• Tammijärven pohjukan asutus, Museovirasto
  
• Kulha Keijo K. (toim.): Luhangan kirja
• Vuorinen Antti (toim.): Itä-Hämeen kirja
• Mönkölä Aino (toim.): Sodan vuodet Luhangassa
• Mönkölä Aino ja Mönkölä Sanna: Sydänmaalta ja sotapoluilta
• Riekki Liisa: Luhangan kirkko 100 vuotta
• Tamminen Seppo, Nurmisen sukukirja, verkkojulkaisu
• Sysmän pitäjän historia I-II osa (Einar W. Juvelius, SPH I-II)
• Salokoski Anna: Tammijärven Mönkölä 1663-1992

Tutkijan apuna

Hiski
Hartolan rippikirjassa 1736-1747, 1748-1754, 1754-1766
SSHY - Luhanka
Luhangan seurakunta Digihakemistossa
Suoraan Kansallisarkiston sivuilla
Hautakivikuvia FB-ryhmä Suomen kirkkoja ja hautausmaita
Luhanka, kts. Sysmä Suomen Asutuksen yleisluettelossa
Suuri adressi 1899, Mikkelin lääni, Luhanka
Mikkelin läänin henkikirjat, Heinolan kihlakunta, Luhanka
Hämeen maakirjoja
Voudintilit > Hämeen voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Maakirja 1539-1539 (3668) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1993560

Aloitettu 14.8.2018