Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Helena Margareta Adamsdotter Widbom (1768 - 1817)
    Sysmä syntyneet 20.12.1768: ( Wäihkölä , H:rr Föraren Adam Ludvig Taube & Fru Anna S. Taube , Helena Margaretha ) = Sysmä, Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1754-1769 (I Ca:2), jakso 99; Kansallisar...
  • Valpuri Ristontytär Vehkajärvi (1824 - 1897)
    Korpilahti kastetut: 23.4.1824 24.4.1824 Salmela Inh. Christ. Philips. Eva Olofs. 41 Walborg (HisKi) Korpilahti vesipuoli - lastenkirja, 1841-1854 (AP I Ab:7) > 141: sivu 278: Rutalax Jussila Palo...
  • Eeva Stiina Aatamintytär Tuominen (1852 - d.)
    Luhangan seurakunnan arkisto - Lastenkirja 1858-1874, jakso 122, sivu 232: Luhango nro 4 Säteri Lemba, Leppäjoki torp; Kansallisarkisto: / Viitattu 10.10.2019 - tytär Eva Stina 29.12.1852 Luhanka , R...
  • Karl Kurki (1860 - d.)
    Jämsä - rippikirja, 1900-1909 (AP_III) > 270: sivu 1067: Patala, Patala, Ylä Mella, Mktupa Hakala, Mkt. Rajala, Mkt. Rauhala; SSHY: / Viitattu 6.10.2019

Tervetuloa rakentamaan Luhankaa eläväksi Genissä – näin pääset mukaan

Voit aloittaa liittymällä projektiin yhteistyökumppaniksi, kohdasta Toiminnot > Liity yhteistyökumppaniksi. Tämän jälkeen voit hyväksyä myös uusia yhteistyökumppaneita, liittymispyynnöt lähettyvät kaikille yhteistyökumppaneille, kun joku on pyynnön hyväksynyt, se riittää. Voit liittää ylläpitämiäsi Geniprofiileita Luhangasta projektiin, kts. mukana olevien profiilien listaus. Kun lisäät profiilin projektiin, tarkista että syntymäpaikkatiedot ovat oikeassa kohdassa, tämä helpottaa jatkossa projektiin liitettyjen profiilien tarkastelua ja lajittelua. Paikkatiedon tallennus profiiliin Muita Genin käyttöön liittyviä ohjeita löydät täältä.

Luhangan kylästä itsenäiseksi kunnaksi


Luhangan juuret ovat vuonna 1442 perustetussa Sysmän suurpitäjässä, johon se kuului Luhangan – tai Luhangon – kylänä. Luhangan historiaan liittyy oleellisesti Skotlannista lähtöisin oleva Reid tai Reeth-suku. 1610-luvulla David Reid sai 2.8.1613 Jaakko de la Gardien kirjeen perusteella Luhangasta talon – käytännössä suunnilleen koko Luhangan kylän. Luhangassa kuitenkin asui vasta David Reidin poika ratsumestari Reeth (Luhangan kirja s. 24)
Oli itse asiassa on erään Reeth-sukuun kuuluvan ansiota, että Luhangan entisestä kylästä tehtiin Sysmän emäseurakuntaan kuuluva kappeli vuonna 1766. Sysmän seurakunnasta Luhanka erosi kuitenkin vasta 1864, ja vihdoin 1867 myös omaksi kunnakseen. Syystäkin tämän mahtisuvun jäseniä kutsuttiin ”Luhangon herroiksi." Perustamisvaihessa Luhankaan iitettiin alueita Hartolasta (Tammijärvi) ja Sysmästä

Luhangan kylien maat olivat vielä 1640-luvun alkupuolella kokonaisuudessaan vero- ja kruununtiloina.

Isojako toimitettiin Luhangassa 1790-luvulla ja 1810-20-luvuilla. Pitäjässä oli tuolloin kaksi erittäin suurta tilaa: 1600-luvulla perustettu Luhangan säteriratsutila (laajimmillaan kornetti Reethin aikana, jonka jälkeen omistus siirtyi kersantti C.G. Reethin, luutnantti Beckerin ja inspehtori Svanströmin omistukseen) ja toisena 1700-luvulla perustettu Klemettilän ratsutila.

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/e9/50/66/ea/534448469b6c299e/luhanka_pitajankartta_1847_large.jpg
Ote Luhangan pitäjäkartastasta v. 1847. Lähde Vanhakartta.fi

Alkuperäiset Luhangan suurkylät ovat Judinsalo, Luhanka ja Tammijärvi. Luhangan kylän vanhimmat talot (mainittu jo 1534 maakirjassa) ovat: Ryttylä, Tommola, Salmela, Sipilä ja Rekola.

1500-luvulla Luhanka vaikuttaa olleen Tammijärven kyläkuntaa varakkaampi. Vuosisadan lopulla elintaso laski Sysmässä, Päijänteen itärannan keskuspitäjässä. Vuosina 1567 ja 1568 oli Luhangan kylän taloista autioina puolet Nuijasodan kostotoimien seurauksena. Luhangan pääkylät Luhanka ja Tammijärvi olivat 1640-luvulta lähtien kokonaan rälssimaata, vain Judinsalon talo (myöhemmin nimellä Vanha-Jutila) säilyi kruununtilana 1700-luvun lopulle.

Heti 1600-luvun alussa lukuisia taloja autioitui todella vaikeiden katovuosien seurauksena . Torppia perustettiin 1600-luvulta lähtien, mutta ne yleistyvät vasta 1700-luvulla. (Lähteenä käytetty Luhangan kirjaa, toim Keijo K. Kulha, 1965)

Suurkylä Judinsalo

Katso Judinsalon kyläprojekti

Suurkylä Luhanka (Vanhakylä, Gamla by)

Luhangan säteri

Reeth

  • Hakanen,
  • Huuskola,
  • Joutsenlahti,
  • Kesämäki,
  • Koivumäki,
  • Käyräjärvi
  • Lempää,
  • Nisula

Rekola, kylä (Rekolankylä)

Rekola, kantatila

  • Ylä-Riihijärvi,
  • Markkula,
  • Ahola,
  • Ala-Riihijärvi,
  • Rekola,
  • Sikojärvi,
  • Kurkela,
  • Jaakkola,
  • Hietala,
  • Oneinen / Ånes),
  • Haapanen,
  • Anttila,
  • Ryttylä,
  • Salmela,
  • Sipilä

Klemettilä, kylä

Klemettilä (1700-luv. ratsutila)

  • Vanhonen,
  • Tommola, ylisen Hollolan kompp:n saarnamiehen hevostalo
  • Vanha-Koivisto,
  • Uusi-Koivisto,

Klemettilän torppia:

Kotilahti / Kotilax, Virkajärvi, Pajujärvi (Koivisto), Sikolahti (Koivisto)

Torppia Luhangassa

Vastamäki, Riihiniemi, Leppäjoki, Jokijoin, Tienhaara, Cailos, Haapaniemi, Ryysylä, Taikinajärvi, Juhinmäki, Lahdenjärvi, Lempää, Karvisto, Jokela, Haukijärvi (Ånes) Pytynpohja, Vanhanen, Rautajoki, Lehmola

Tammijärvi, suurkylä

Ruotsula'

  • Ruotsula 1, Eskil Dominikuksen talo 1560-luvulta, ratsutalo
  • Ruotsula 2

Matti Kukkonen

  • Ruotsula 3,
  • Markkula 1,
  • Markkula 2,
  • Lasse Henrikinpojan talo, per.1560-luku

Lasse Henrikinpoika

  • Tomuhousu,
  • Liukkonen, tarkastuskirjurin hevostalo
  • Kärmelahti (Kärmelax)

Henrik Liukoin (Silkman)
Eeva Joonaantytär Sankari, Liukkonen Alfred Filip Danielson, Selinda Maria Mölsé
Eino Alfred Alfredinpoika Kalmari
Ilona Ester Sandberg

  • Mönkölä / Möngölä

Antti Antinpoika Mönkölä,

  • Mäentalo,
  • Mäkelä 1,
  • Mäkelä 2

Tammijärven torppia

Toivola, Varpais (Ruotsula)

Luhangan naapuriseurakunnat

Hartola - Gustav Adolfs, Jämsä, Korpilahti, Kuhmoinen, Sysmä

Tutkijan apuna

Hiski
SSHY - Luhanka
Luhangan seurakunta Digihakemistossa
Suoraan Kansallisarkiston sivuilla
Hautakivikuvia FB-ryhmä Suomen kirkkoja ja hautausmaita
Luhanka, kts. Sysmä Suomen Asutuksen yleisluettelossa
Suuri adressi 1899, Mikkelin lääni, Luhanka
Mikkelin läänin henkikirjat, Heinolan kihlakunta, Luhanka
SmartCopy - lisäosa, joka kannattaa ladata selaimeesi. Huomauttaa mm. selvistä epäjohdonmukaisuuksista sukupuussa. Suositeltava.

Aloitettu 25.5.2017.

Tervetuloa rakentamaan Luhankaa eläväksi Genissä – näin pääset mukaan

Voit aloittaa liittymällä projektiin yhteistyökumppaniksi, kohdasta Toiminnot > Liity yhteistyökumppaniksi. Tämän jälkeen voit hyväksyä myös uusia yhteistyökumppaneita, liittymispyynnöt lähettyvät kaikille yhteistyökumppaneille, kun joku on pyynnön hyväksynyt, se riittää. Voit liittää ylläpitämiäsi Geniprofiileita Luhangasta projektiin, kts. mukana olevien profiilien listaus. Kun lisäät profiilin projektiin, tarkista että syntymäpaikkatiedot ovat oikeassa kohdassa, tämä helpottaa jatkossa projektiin liitettyjen profiilien tarkastelua ja lajittelua. Paikkatiedon tallennus profiiliin Muita Genin käyttöön liittyviä ohjeita löydät täältä.

Luhangan kylästä itsenäiseksi kunnaksi


Luhangan juuret ovat vuonna 1442 perustetussa Sysmän suurpitäjässä, johon se kuului Luhangan – tai Luhangon – kylänä. Luhangan historiaan liittyy oleellisesti Skotlannista lähtöisin oleva Reid tai Reeth-suku. 1610-luvulla David Reid sai 2.8.1613 Jaakko de la Gardien kirjeen perusteella Luhangasta talon – käytännössä suunnilleen koko Luhangan kylän. Luhangassa kuitenkin asui vasta David Reidin poika ratsumestari Reeth (Luhangan kirja s. 24)
Oli itse asiassa on erään Reeth-sukuun kuuluvan ansiota, että Luhangan entisestä kylästä tehtiin Sysmän emäseurakuntaan kuuluva kappeli vuonna 1766. Sysmän seurakunnasta Luhanka erosi kuitenkin vasta 1864, ja vihdoin 1867 myös omaksi kunnakseen. Syystäkin tämän mahtisuvun jäseniä kutsuttiin ”Luhangon herroiksi." Perustamisvaihessa Luhankaan iitettiin alueita Hartolasta (Tammijärvi) ja Sysmästä

Luhangan kylien maat olivat vielä 1640-luvun alkupuolella kokonaisuudessaan vero- ja kruununtiloina.

Isojako toimitettiin Luhangassa 1790-luvulla ja 1810-20-luvuilla. Pitäjässä oli tuolloin kaksi erittäin suurta tilaa: 1600-luvulla perustettu Luhangan säteriratsutila (laajimmillaan kornetti Reethin aikana, jonka jälkeen omistus siirtyi kersantti C.G. Reethin, luutnantti Beckerin ja inspehtori Svanströmin omistukseen) ja toisena 1700-luvulla perustettu Klemettilän ratsutila.

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/e9/50/66/ea/534448469b6c299e/luhanka_pitajankartta_1847_large.jpg
Ote Luhangan pitäjäkartastasta v. 1847. Lähde Vanhakartta.fi

Alkuperäiset Luhangan suurkylät ovat Judinsalo, Luhanka ja Tammijärvi. Luhangan kylän vanhimmat talot (mainittu jo 1534 maakirjassa) ovat: Ryttylä, Tommola, Salmela, Sipilä ja Rekola.

1500-luvulla Luhanka vaikuttaa olleen Tammijärven kyläkuntaa varakkaampi. Vuosisadan lopulla elintaso laski Sysmässä, Päijänteen itärannan keskuspitäjässä. Vuosina 1567 ja 1568 oli Luhangan kylän taloista autioina puolet Nuijasodan kostotoimien seurauksena. Luhangan pääkylät Luhanka ja Tammijärvi olivat 1640-luvulta lähtien kokonaan rälssimaata, vain Judinsalon talo (myöhemmin nimellä Vanha-Jutila) säilyi kruununtilana 1700-luvun lopulle.

Heti 1600-luvun alussa lukuisia taloja autioitui todella vaikeiden katovuosien seurauksena . Torppia perustettiin 1600-luvulta lähtien, mutta ne yleistyvät vasta 1700-luvulla. (Lähteenä käytetty Luhangan kirjaa, toim Keijo K. Kulha, 1965)

Judinsalon suurkylä

Katso Judinsalon kyläprojekti

Luhangan suurkylä (Vanhakylä, Gamla by)

Luhangan säteri

Reeth, Axel von Becker

  • Hakanen,
  • Huuskola,
  • Joutsenlahti,
  • Kesämäki,
  • Koivumäki,
  • Käyräjärvi
  • Lempää,
  • Nisula

Rekolan kylä (Rekolankylä)

Rekola, kantatila

  • Ylä-Riihijärvi,
  • Markkula,
  • Ahola,
  • Ala-Riihijärvi,
  • Rekola,
  • Sikojärvi,
  • Kurkela,
  • Jaakkola,
  • Hietala,
  • Oneinen / Ånes),
  • Haapanen,
  • Anttila,
  • Ryttylä,
  • Salmela,
  • Sipilä

Klemettilän kylä

Klemettilä (1700-luv. ratsutila)

Kts. Luhangan kylä; Klemettilä

  • Vanhonen,
  • Tommola, ylisen Hollolan kompp:n saarnamiehen hevostalo
  • Vanha-Koivisto,
  • Uusi-Koivisto,

Klemettilän torppia:

Kotilahti / Kotilax, Virkajärvi, Pajujärvi (Koivisto), Sikolahti (Koivisto)

Torppia Luhangassa

Vastamäki, Riihiniemi, Leppäjoki, Jokijoin, Tienhaara, Cailos, Haapaniemi, Ryysylä, Taikinajärvi, Juhinmäki, Lahdenjärvi, Lempää, Karvisto, Jokela, Haukijärvi (Ånes) Pytynpohja, Vanhanen, Rautajoki, Lehmola

Tammijärven suurkylä

Kts. Tammijärven kyläprojekti

Tarkentavia projekteja

Luhangan naapuriseurakunnat

Hartola - Gustav Adolfs, Jämsä, Korpilahti, Kuhmoinen, Sysmä

Tutkijan apuna

Hiski
SSHY - Luhanka
Luhangan seurakunta Digihakemistossa
Suoraan Kansallisarkiston sivuilla
Luhanka Parish, Mikkeli, Finland Genealogy

Hautakivikuvia FB-ryhmä Suomen kirkkoja ja hautausmaita
Luhanka, kts. Sysmä Suomen Asutuksen yleisluettelossa
Suuri adressi 1899, Mikkelin lääni, Luhanka
Mikkelin läänin henkikirjat, Heinolan kihlakunta, Luhanka
SmartCopy - lisäosa, joka kannattaa ladata selaimeesi. Huomauttaa mm. selvistä epäjohdonmukaisuuksista sukupuussa. Suositeltava.

SSHY:n arkistossa olevasta vuosien 1811-1813 lastenkirjasta puuttuu sivu 100, se löytyy Kansallisarkistosta ja Family Search -palvelusta

Jos haluat tietää lisää Luhangasta

  • Kulha Keijo K. (toim.): Luhangan kirja
  • Vuorinen Antti (toim.): Itä-Hämeen kirja
  • Mönkölä Aino (toim.): Sodan vuodet Luhangassa
  • Mönkölä Aino ja Mönkölä Sanna: Sydänmaalta ja sotapoluilta
  • Riekki Liisa: Luhangan kirkko 100 vuotta

Aloitettu 25.5.2017