Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Project Tags

view all

Profiles

  • Ulrika Ristontytär Muhonen (1818 - 1896)
    Syntyi Rantasalmella 19.8.1818 3.9.1818 Joutsenmäki B. Christ. Muhoin Lisa Karppin Ulrica> syntymäaika muuttuu rippikirjoissa > 25- 28.8. 1818Rantasalmen seurakunnan arkisto - Pää- ja rippikirjat I 182...
  • Hilda Maria Tanelintytär Ripatti (1863 - d.)
    Säämingin seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1854-1872 (I C:7), jakso 95: Syntyneet Sääminki 1863 September - November; Kansallisarkisto: / Viitattu 20.12.2019
  • Ida Danielsdotter Ripatti (1870 - d.)
    Syntynyt Sääminki 7.7.1870 31.7.1870 Kallislax n:o 3 t:re Daniel Ripatti Anna Massinen Ida Vihitty 6.11.1893 Sääminki Sääminki rippikirja 1890-1899 (MKO124-153) Sivu 579 Pihlajanlahti ,...
  • Taneli Matinpoika Ripatti (1837 - d.)
    Mikkelin maaseurakunnan arkisto - I Ab:9 Lastenkirjat 1828-1846, jakso 350, sivu 652-653: Åboer på Christina Sokens ägor: Hytölä by № 7 / № 2 Kynsiösalo Torp; Kansallisarkisto: / Viitattu 9.4.2023 Sää...
  • Anna Liisa Pekantytär Massinen (1844 - d.)
    Syntynyt Sääminki 2.1.1844 21.1.1844 Loikansaari Tp. Petter Massinen Ulrika Muukoin 24 An Elisabeth Säämingin seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1844-1853 (I C:6), jakso ...

Massinen-suku – Suur-Säämingin Massiset

Tämä projekti on perustettu 9.10.2022.

Projektin tarkoituksena on koota yhteen Massinen-nimisien sekä heidän puolisojensa ja jälkeläisiensä profiilit ja lisätä tietoa Massisien suvusta ja suvun jäsenien vaiheista.

Projekti keskittyy Suur-Säämingin alueen Massisiin ja pyrkii myös selvittämään, mistä Massiset olivat tulleet alueelle. Vanhimpien Pien-Savon maakirjojen mukaan Massisia oli Suur-Säämingin alueella jo 1540-luvulla. Varhaisimpana asuinpaikkana on maakirjojen mukaan ollut Haapalan neljänneskunnan Seppäjärven kymmenyskunta, joka kuului tuolloin Sääminkiin. Vanhin maakirjojen tuntema Massinen lienee Olli Massinen, jonka yhteydet muihin varhaisien maakirjojen mainitsemiin Massisiin ovat vielä selvityksen alla.

Kerimäki itsenäistyi Säämingistä 1647, jolloin Massiset siirtyivät henki- ja maakirjoissa Säämingistä Kerimäelle. Yksi sukuhaara siirtyi Kerimäeltä Säämingin Haukiniemen, Juvolan, Vaikontaipaleen ja Varparannan alueelle 1600–1700-lukujen taitteessa, ehkä osana nälkävuosien ja isonvihan aiheuttamaa hajaannusta. Myös tämän sukuhaaran tarkka isälinjainen polveutuminen Kerimäen Massisista on vielä selvittämättä. Samoihin aikoihin Seppäjärven alueelta tapahtui muuttoa myös mm. Kerimäen Laukansaareen, Muholaan ja Pulkkilaan (nykyiseen Nojanmaahan). Lisäksi yksi Massisien sukuhaara lähti Kerimäeltä Kiteelle Pohjois-Karjalaan 1700-luvun alussa. On huomionarvoista, että ainakin Päijät-Hämeessä on toinen, 1800-luvulla talonnimestä Massi alkunsa saanut Massinen-suku, joka ei kuulu tämän projektin piiriin.

Suur-Säämingin alue on säilynyt Massisien keskeisenä asuinalueena nykypäivään asti, vaikka monia suvun jäseniä onkin muuttanut eri aikoina eri puolille (Itä-)Suomea. Suvun jäseniä päätyi etenkin 1800–1900-lukujen taitteessa ja 1900-luvun ensivuosikymmeninä myös Venäjälle (Pietariin ja Petroskoin alueelle), Ruotsiin, Tanskaan, USA:han ja jopa Intiaan asti.

Projektiin liitettävissä profiileissa tulee olla lähdetiedot näkyvillä, ja uusimpia profiileja lisättäessä on noudatetteva tietosuojalakia.

Lähteet ja tiedot Massisien suvusta ovat lämpimästi tervetulleita.

Tervetuloa rakentamaan Massisien sukuprojektia!

Kirjallisuutta

Loikkanen, Heikki 2018: Sirpaleita lasitehtaalta. Kangassaari 1850–1920. Hämeenlinna.
Matiskainen, Heikki 1993: Lasitutkimuksia – Glass research VII. Suomen lasinpuhaltajat vuosina 1748–1917. Suomen lasimuseon tutkimusjulkaisu. Vammala.
Mielonen, Asko 1993: Vanhan Kerimäen historia. Osa 1:1. Pitäjän perustamisesta kunnallishallinnon alkuun. Jyväskylä: Gummerus.
Nissilä, Vilho 1976: Suomen Karjalan ortodoksinen nimistö. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita. Helsinki.
Pirinen, Kauko 1982: Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534–1617. Kustannuskiila Oy.
Seppänen, Matti 2017: Massiset. Kerimäen Nojanmaasta Lahdenkylän kautta maailmalle. Oulu.