Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Project Tags

view all

Profiles

  • Henrika Juuti (1862 - d.)
    Makkola 7 RK1900-10 Makkola 7 RK1910-20
  • Wilhelmina Juuti (1868 - d.)
    Makkola 7 RK1900-10 Makkola 7 RK1910-20
  • Ida Massinen (1891 - d.)
    Makkola 7 RK1900-10 Makkola 7 RK1910-20
  • Emil Juhana Massinen (1894 - d.)
    Kerimäki rippikirja 1910-1920 (AP_II I Aa:38) Sivu 663 Makkola 7 ; SSHY / Viitattu 07.05.2022 Kerimäki rippikirja 1910-1920 (AP_II I Aa:38) Sivu 660 Makkola 6 ; SSHY / Viitattu 07.05.2022 Savonmaa, 2...
  • Brita Kontiainen (1770 - 1846)
    syntymä viitattu 19.09.2022 no101 vihitty21.5.1794 Sääminki viitattu 18.09.2022

Massinen-suku – Suur-Säämingin Massiset

Tämä projekti on perustettu 9.10.2022.

Projektin tarkoituksena on koota yhteen Massinen-nimisien sekä heidän puolisojensa ja jälkeläisiensä profiilit ja lisätä tietoa Massisien suvusta ja suvun jäsenien vaiheista.

Projekti keskittyy Suur-Säämingin alueen Massisiin ja pyrkii myös selvittämään, mistä Massiset olivat tulleet alueelle. Vanhimpien Pien-Savon maakirjojen mukaan Massisia oli Suur-Säämingin alueella jo 1540-luvulla. Varhaisimpana asuinpaikkana on maakirjojen mukaan ollut Haapalan neljänneskunnan Seppäjärven kymmenyskunta, joka kuului tuolloin Sääminkiin. Vanhin maakirjojen tuntema Massinen lienee Olli Massinen, jonka yhteydet muihin varhaisien maakirjojen mainitsemiin Massisiin ovat vielä selvityksen alla.

Kerimäki itsenäistyi Säämingistä 1647, jolloin Massiset siirtyivät henki- ja maakirjoissa Säämingistä Kerimäelle. Yksi sukuhaara siirtyi Kerimäeltä Säämingin Haukiniemen, Juvolan, Vaikontaipaleen ja Varparannan alueelle 1600–1700-lukujen taitteessa, ehkä osana nälkävuosien ja isonvihan aiheuttamaa hajaannusta. Myös tämän sukuhaaran tarkka isälinjainen polveutuminen Kerimäen Massisista on vielä selvittämättä. Samoihin aikoihin Seppäjärven alueelta tapahtui muuttoa myös mm. Kerimäen Laukansaareen, Muholaan ja Pulkkilaan (nykyiseen Nojanmaahan). Lisäksi yksi Massisien sukuhaara lähti Kerimäeltä Kiteelle Pohjois-Karjalaan 1700-luvun alussa. On huomionarvoista, että ainakin Päijät-Hämeessä on toinen, 1800-luvulla talonnimestä Massi alkunsa saanut Massinen-suku, joka ei kuulu tämän projektin piiriin.

Projektiin liitettävissä profiileissa tulee olla lähdetiedot näkyvillä, ja uusimpia profiileja lisättäessä on noudatetteva tietosuojalakia.

Lähteet ja tiedot Massisien suvusta ovat lämpimästi tervetulleita.

Tervetuloa rakentamaan Massisien sukuprojektia!

Kirjallisuutta

Loikkanen, Heikki 2018: Sirpaleita lasitehtaalta. Kangassaari 1850–1920. Hämeenlinna.
Matiskainen, Heikki 1993: Lasitutkimuksia – Glass research VII. Suomen lasinpuhaltajat vuosina 1748–1917. Suomen lasimuseon tutkimusjulkaisu. Vammala.
Mielonen, Asko 1993: Vanhan Kerimäen historia. Osa 1:1. Pitäjän perustamisesta kunnallishallinnon alkuun. Jyväskylä: Gummerus.
Nissilä, Vilho 1976: Suomen Karjalan ortodoksinen nimistö. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita. Helsinki.
Pirinen, Kauko 1982: Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534–1617. Kustannuskiila Oy.
Seppänen, Matti 2017: Massiset. Kerimäen Nojanmaasta Lahdenkylän kautta maailmalle. Oulu.