Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Project Tags

view all

Profiles

  • Hanna Josefiina Heikintytär Avonius (1891 - 1975)
    Pälkjärven seurakunnan arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot > Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1880-1905 (I C:3) sivu 181
  • Aimo Aulis Eliel Massinen (1923 - 1944)
    Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokanta== Sotilasarvo: jääkäri Joukko-osasto: Jääkäripataljoona 4, 3. komppania (3./JP 4) Siviilisääty: naimaton Lapsia: 0 Kansalaisuus: Suomi Kansallisuu...
  • Anders Lavonius (1823 - d.)
    Heinolan kaupunki, rippikirja 1838 - 1850, No. 28 & 29 Svarfvaren Wilhelm Burgman, Mellan Qvart, Heinolan kaupunki, Mikkeli (St. Michel), Finland, s. 41 lärling Anders LavoniusKarttula, rippikirja 1851...
  • Abraham Alexander Andersson Lavonius (1816 - d.)
    Historieböcker Kerimäki Döpta: Född 1.8.1816 Döpt 4.8.1816 Kyrkioby Fader Svarfv. And. Lavonius Moder Anna Magd. Massin 20-25 Barn Abrah. Alexand. Kansallisarkisto: Anjalan seurakunta > Pää- ja rippi...
  • Anders Lavonius (1785 - d.)
    äki, rippikirja 1803-1816, Kerimäki seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja 1825-1838 (I Aa:1) seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja 1837-1863 (I Aa:2)

Massinen-suku – Suur-Säämingin Massiset

Tämä projekti on perustettu 9.10.2022.

Projektin tarkoituksena on koota yhteen Massinen-nimisien sekä heidän puolisojensa ja jälkeläisiensä profiilit ja lisätä tietoa Massisien suvusta ja suvun jäsenien vaiheista.

Projekti keskittyy Suur-Säämingin alueen Massisiin ja pyrkii myös selvittämään, mistä Massiset olivat tulleet alueelle. Vanhimpien Pien-Savon maakirjojen mukaan Massisia oli Suur-Säämingin alueella jo 1540-luvulla. Varhaisimpana asuinpaikkana on maakirjojen mukaan ollut Haapalan neljänneskunnan Seppäjärven kymmenyskunta, joka kuului tuolloin Sääminkiin. Vanhin maakirjojen tuntema Massinen lienee Olli Massinen, jonka yhteydet muihin varhaisien maakirjojen mainitsemiin Massisiin ovat vielä selvityksen alla.

Kerimäki itsenäistyi Säämingistä 1647, jolloin Massiset siirtyivät henki- ja maakirjoissa Säämingistä Kerimäelle. Yksi sukuhaara siirtyi Kerimäeltä Säämingin Haukiniemen, Juvolan, Vaikontaipaleen ja Varparannan alueelle 1600–1700-lukujen taitteessa, ehkä osana nälkävuosien ja isonvihan aiheuttamaa hajaannusta. Myös tämän sukuhaaran tarkka isälinjainen polveutuminen Kerimäen Massisista on vielä selvittämättä. Samoihin aikoihin Seppäjärven alueelta tapahtui muuttoa myös mm. Kerimäen Laukansaareen, Muholaan ja Pulkkilaan (nykyiseen Nojanmaahan). Lisäksi yksi Massisien sukuhaara lähti Kerimäeltä Kiteelle Pohjois-Karjalaan 1700-luvun alussa. On huomionarvoista, että ainakin Päijät-Hämeessä on toinen, 1800-luvulla talonnimestä Massi alkunsa saanut Massinen-suku, joka ei kuulu tämän projektin piiriin.

Suur-Säämingin alue on säilynyt Massisien keskeisenä asuinalueena nykypäivään asti, vaikka monia suvun jäseniä onkin muuttanut eri aikoina eri puolille (Itä-)Suomea. Suvun jäseniä päätyi etenkin 1800–1900-lukujen taitteessa ja 1900-luvun ensivuosikymmeninä myös Venäjälle (Pietariin ja Petroskoin alueelle), Ruotsiin, Tanskaan, USA:han ja jopa Intiaan asti.

Projektiin liitettävissä profiileissa tulee olla lähdetiedot näkyvillä, ja uusimpia profiileja lisättäessä on noudatetteva tietosuojalakia.

Lähteet ja tiedot Massisien suvusta ovat lämpimästi tervetulleita.

Tervetuloa rakentamaan Massisien sukuprojektia!

Kirjallisuutta

Loikkanen, Heikki 2018: Sirpaleita lasitehtaalta. Kangassaari 1850–1920. Hämeenlinna.
Matiskainen, Heikki 1993: Lasitutkimuksia – Glass research VII. Suomen lasinpuhaltajat vuosina 1748–1917. Suomen lasimuseon tutkimusjulkaisu. Vammala.
Mielonen, Asko 1993: Vanhan Kerimäen historia. Osa 1:1. Pitäjän perustamisesta kunnallishallinnon alkuun. Jyväskylä: Gummerus.
Nissilä, Vilho 1976: Suomen Karjalan ortodoksinen nimistö. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita. Helsinki.
Pirinen, Kauko 1982: Savon historia II:1. Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534–1617. Kustannuskiila Oy.
Seppänen, Matti 2017: Massiset. Kerimäen Nojanmaasta Lahdenkylän kautta maailmalle. Oulu.