Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Säräisniemi

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

Projekti aloitettu 14.8.2017

Naapurikunnat

  • Kestilä, Muhos, Paltamo, Puolanka, Utajärvi

Säräisniemen kylät

  • Alassalmi, Enonlahti, Jaalanka, Kankari, Kukkola, Manamansalo, Mustanmaa, Neittävä, Nimisjärvi, Nuutila, Oterma, Pelso,Saaresmäki, Säräisniemi, Suutarinkylä, Venetheitto

Historiaa

Säräisniemen on yleisesti arveltu saaneen nimensä hiekkaisesta niemestä, joka vyöryy, särkyy Oulujärveen, "särkyvä niemi". Sehän kyllä on totta, sillä ennen säännöstelyä Säräisniemi on vyörynyt järveen joka kevät tulvien aikana, todennäköisesti puolet Säräisniemen leveydestä on huuhtoutunut Niskanselälle ja jopa Perämereen Oulujokea pitkin.

Säräisniemen nimen kanssa tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä. Perimätieto kertoo, että Säräisniemi on ennen ollut Oulujärven runsaan särkikannan ansiosta Särkiniemi, Säräsniemi, Säresniemi, Säreesniemi, josta on väännetty nykyinen hienosteleva muoto Säräisniemi. (Samuli Paulaharju, 28267, 1936/SKS/KRA, Juho Seppänen 1913)


Jääkauden jälkeen

Noin miljoona vuotta sitten alkanut jääkausi alkoi perääntyä noin 18 000 vuotta sitten, kun ilmasto muuttui lämpimämmäksi. Noin vuonna 8150 ennen ajanlaskun alkua ilmasto alkoi lämmetä huomattavasti ja jäätikön sulaminen eteni, kunnes noin 6800 eaa. Suomi oli kokonaan vapautunut jääpeitteestään. Manner etsi muotojaan ja etsii yhä, lännessä maan kohoaminen on yhä nopeampaa ja Oulujärvi kallistuu vähitellen itään.

Nykyistä huomattavasti lämpimämpi ilmasto houkutteli asutusta aivan pohjoisinta Suomea myöten. Kansakoulutarkastaja O A F Mustonen, Einon Leinon vanhin veli, kierteli 1800-luvun lopulla Kainuuta ja alkoi keräillä asukkaiden maasta löytämiä ilmeisen selvästi muotoiltuja kiviesineitä, joita kansa piti mm. salamoiden kärkinä – eihän tyhjä salama muuten olisi voinut tehdä niin suuria tuhoja. Näitä esineitä löytyi erityisen runsaasti Nimisjärven seudulta. Mustonen toimitti löytöjään 1884 Suomen Muinaismuistoyhdistykselle, jotka johtivat vuosina 1900 – 1919 suoritettuihin tutkimuksiin. Vanhimmat löytyneistä esineistä, lehdenmuotoiset liuskekärjet ja käyräselkäiset kourutaltat, on ajoitettu vuoden 6 400 eaa. tienoille.

Asutus on ollut varsin pysyväistä, näiltä seuduilta löydettyjen esineitten mukaan on nimetty kaksi kampakeraamista tyyliä, varhaiskampakeraamisen ajan (4 200 - 3 300 eaa.) Sär I -keramiikka ja varhaisen metallikauden (1 300 eaa. - 300 ja.) Sär II -keramiikka. Näillä perusteilla voidaan päätellä, että täällä on asuttu yhtäjaksoisesti jopa 8500 vuoden ajan.

Koska vesistöt olivat tärkeimpänä kulkureittinä, Oulujärven kautta on kulkenut vuosituhansien aikana monenlaista kulkijaa. Karjalaisten ikivanha kauppatie kulki Laatokalta Iisalmen vesiä Oulujärvelle ja täältä edelleen ns. Keisarintietä ja Oulujokea pitkin Oulujokisuuhun ja sieltä edelleen aina Norjaan asti. Pysyvänä asutuksena täällä ovat olleet lappalaiset, jotka saivat olla suhteellisen rauhassa vuoden 1000 jälkeen ajanlaskun paikkeille. Silloin eteläiseen Suomeen alkoi muuttaa lisää väestöä sekä idästä että myös etelästä suoraan Suomenlahden ylitse .Lähde: Kainuun Nuotta ry

Säräisniemen historiakirjan mukaan pitäjän vanhin talo on Juusola, kirkkoa vastapäätä. Asutusta talon paikalla on ollut varmuudella vuodesta 1552 lähtien. Vanhan kirkonkylän kolmetoista taloa Painuanlahden ympärillä Säräisniemen kärjestä lahden ympäri Saarenrantaan olivat: Olkkola, Lievola, Painuanlinna, Iikka, Juusola, Uusitalo, Lämsälä, Maaselkä, Mutkala, Talassaari, Ojala, Salmenkorva ja Linnala. Juusola eli Säresniemi oli vuodesta 1627 vuoteen 1725 Cajanus-suvun hallussa, toimien muun muassa kievarina.

Säräisniemen kappeliseurakunta perustettiin Paltamon emäseurakuntaan jo vuonna 1779, vajaat sata vuotta myöhemmin eli vuonna 1864 Suomen senaatti hyväksyi anomuksen kirkkoherrakunnan perustamisesta Säräisniemelle, jossa oli tuolloin 2 785 asukasta. Kirkkoherrakuntaan kuuluivat Saaresmäen, Vuolijoen, Manamansalon, Jaalangan, Oterman, Kukkolan, Veneheiton ja Säräisniemen kylät. Vuonna 1865 annettu keisarillinen asetus määräsi seurakunnista muodostettavaksi pitäjät, jolloin sellainen tuli Säräisniemestäkin. Lähde: Wikipedia

Linkkejä Säräisniemelle:

Säräisniemi / Historiaa