VEHKALAHDEN PAIKKAKUNTAPROJEKTI

Vehkalahden ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, Uusimaa ja Kymenlaakso -projektiin.

Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Projekti noudattaa Suomi ja Karjala -projektin yleistä nimistandardia: Yleinen nimistandardi

Vehkalahti

Vehkalahti (ruots. Veckelax) on Kymenlaaksossa Suomenlahden rannikolla sijainnut entinen Suomen kunta, joka liittyi vuoden 2003 alussa yhteen Haminan kaupungin kanssa. Haminan kaupunki muodostettiin aikanaan Vehkalahden vanhasta kirkkopitäjästä.

Historiaa

"Ensi kerran Vehkalahti mainitaan asiakirjoissa vuonna 1336. Vehkalahdella oli olettavasti kirkko jo vuonna 1396, mutta seurakunta itsenäistyi 1427 ja nykyinen Marian kirkko on peräisin 1400-luvulta. Suur-Vehkalahden pitäjä käsitti keskiajalla lähes koko nykyisen Kymenlaakson. Kirkonkylä erotettiin Haminan kaupungiksi (aluksi nimeltään Vehkalahden Uusikaupunki/Veckelax Nystad) vuonna 1653. Raja-alueena Vehkalahti joutui usein sodan jalkoihin 1500–1700-luvuilla. Käsityöläisammatteihin, jotka olivat arvostettuja, kuului muun muassa summalaisten veneenveistotaito.

Vehkalahti on historiansa aikana kuulunut useisiin hiippakuntiin. Vuodesta 1554 lähtien Vehkalahti kuului Viipurin piispan alaisuuteen. Vuosina 1723–1742 se kuului Porvoon hiippakuntaan ja vuodesta 1743 vuoteen 1812 Haminan hiippakuntaan, jonka keskuksena Marian kirkko toimi. Vanhan Suomen palauduttua muun Suomen yhteyteen Vehkalahti tuli jälleen Porvoon hiippakunnan osaksi, kunnes vuonna 1897 se liitettiin juuri perustettuun Savonlinnan hiippakuntaan. Vuonna 1924 palattiin takaisin Viipurin hiippakuntaan. Vuodesta 1945 lähtien Vehkalahti oli osa Mikkelin hiippakuntaa. Haminan seurakunta oli irtautunut Vehkalahdesta vuonna 1905, mutta seurakunnat yhdistyivät uudestaan vuonna 2004.

Myös maallisen hallinnon rajat muuttuivat usein. 1560-luvulta lähtien Vehkalahti oli osa Kymenkartanon läänin voutikuntaa, joka muuttui vuonna 1634 kihlakunnaksi. Vuosina 1634–1721 pitäjä kuului Viipurin ja Savonlinnan lääniin. Isonvihan jälkeen 1721–1743 Vehkalahti kuului Savonlinnan ja Kymenkartanon lääniin ja sen jälkeen Viipurin kuvernementtiin. Vuonna 1812 Vehkalahti liitettiin Viipurin lääniin. Vuosina 1946–1997 se kuului Kymen lääniin ja sen jälkeen vuoteen 2009 asti Etelä-Suomen lääniin.

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 siihenastisen Vehkalahden alue pysyi Suomessa lukuun ottamatta Narvin ja Somerin saaria, jotka sisältyivät Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin." Wikipedia

Ruotsinkielinen nimi
Veckelax

Vehkalahden kyläprojektit:
| Brakila eli Rakila (Braksby) | Hietakylä (Sandby) | Hillo (Hillnäs) | Husula (Bocksböle) | Husupyöli (Husuböle) | Ihamaa (Ihaxama) | Kannusjärvi | Kitula | Kolsila (Routsby) | Kuorsalo (Korusala) | Lankila (Langila) | Metsäkylä (Skogby) | Myllykylä (Kvarnby) | Mäntlahti eli Mäntylahti (Mentelax) | Neuvoton eli Neuvottoma (Lill Nevito) | Onkamaa (Ongama) | Paijärvi | Pampyöli eli Hirvelä (Bamböle) | Pappilansaari eli Pappila (Prestgård) | Poitsila eli Grotila (Norsby) | Pyhältö (Pöhelde) | Pyöli (Böle) | Pyötsaari (Bötesö) | Reitkalli (Bredskalla, Bässeby) | Salmenkylä (Strömsby) | Salmi (Salmisby) | Sivatti eli Sigvartinkylä (Sigvartsby) | Summa | Tammio (Stamö) | Turkia | Töytäri (Stensböle, Stöder) | Vehkjärvi | Vilniemi (Villnäs) |
1911 kunnasta liittyi Sippolaan | Haapala | Saaramaa | ja Kymiin | Kaarniemi |

Naapuriseurakunnat Kymi, Luumäki, Miehikkälä, Sippola, Virolahti

Vehkalahden seurakunta Hiskissä

Pappisluettelo

Kirkkoherrat

• Gustaf Adolf Taube (1910-18), myös Haminan kirkkoherra.
• Hannu Haahti (1921-35)
• Aarno Vilhelm Kaitila (1937-51)
• Yrjö Kaarlo Airola (1952-62)
• Artturi Tuomisalo (1964-73)
• Mikko Lahti (1973-92)
• Jari Pennanen (1993-)

Kappalaiset

• Gustaf Adolf Taube (1893-1910)
• Adolf Manninen (1910-)

Ylimääräiset papit

• Lauri Johannes Roschier, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja (1907-08)
• Gustaf Adolf Taube, vt. kirkkoherra (1908-10), kappalainen
• Kalle Mäkinen, armovuodensaarnaaja (1908-10)
• Karl Erik Lindström, armovuodensaarnaaja (1909-10)