Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Vehkalahti - Veckelax

view all

Profiles

  • Irja Ilona Kari (1918 - 2004)
    Vehkalahti vierasseurakuntalaisia 1884-1962 (AP I Ga: 1) ; SSHY / Viitattu 18.06.2024 Vehkalahti rippikirja 1910-1920 (AP_III I Aa:14) Sivu 961 ; SSHY / Viitattu 18.06.2024
  • Ida Villentytär Orola (1887 - d.)
    syntymä: Vehkalahti syntyneet 1886-1889 (MKO542-546 I C:9) Sivu 92 1887 Marraskuu ; SSHY / Viitattu 20.06.2024 Hamina rippikirja 1900-1909 (MKO1-10 I Aa:17) Sivu 180 Ojamaa, Okkolin, Häkkinen, Oranen...
  • Karl Villenpoika Orola (1886 - 1906)
    syntymä: Vehkalahti syntyneet 1870-1886 (MKO526-541 I C:8) ; SSHY / Viitattu 20.06.2024

VEHKALAHDEN PAIKKAKUNTAPROJEKTI

Vehkalahden ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, Uusimaa ja Kymenlaakso -projektiin.

Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Projekti noudattaa Suomi ja Karjala -projektin yleistä nimistandardia: Yleinen nimistandardi

Vehkalahti

Vehkalahti (ruots. Veckelax) on Kymenlaaksossa Suomenlahden rannikolla sijainnut entinen Suomen kunta, joka liittyi vuoden 2003 alussa yhteen Haminan kaupungin kanssa. Haminan kaupunki muodostettiin aikanaan Vehkalahden vanhasta kirkkopitäjästä.

Historiaa

"Ensi kerran Vehkalahti mainitaan asiakirjoissa vuonna 1336. Vehkalahdella oli olettavasti kirkko jo vuonna 1396, mutta seurakunta itsenäistyi 1427 ja nykyinen Marian kirkko on peräisin 1400-luvulta. Suur-Vehkalahden pitäjä käsitti keskiajalla lähes koko nykyisen Kymenlaakson. Kirkonkylä erotettiin Haminan kaupungiksi (aluksi nimeltään Vehkalahden Uusikaupunki/Veckelax Nystad) vuonna 1653. Raja-alueena Vehkalahti joutui usein sodan jalkoihin 1500–1700-luvuilla. Käsityöläisammatteihin, jotka olivat arvostettuja, kuului muun muassa summalaisten veneenveistotaito.

Vehkalahti on historiansa aikana kuulunut useisiin hiippakuntiin. Vuodesta 1554 lähtien Vehkalahti kuului Viipurin piispan alaisuuteen. Vuosina 1723–1742 se kuului Porvoon hiippakuntaan ja vuodesta 1743 vuoteen 1812 Haminan hiippakuntaan, jonka keskuksena Marian kirkko toimi. Vanhan Suomen palauduttua muun Suomen yhteyteen Vehkalahti tuli jälleen Porvoon hiippakunnan osaksi, kunnes vuonna 1897 se liitettiin juuri perustettuun Savonlinnan hiippakuntaan. Vuonna 1924 palattiin takaisin Viipurin hiippakuntaan. Vuodesta 1945 lähtien Vehkalahti oli osa Mikkelin hiippakuntaa. Haminan seurakunta oli irtautunut Vehkalahdesta vuonna 1905, mutta seurakunnat yhdistyivät uudestaan vuonna 2004.

Myös maallisen hallinnon rajat muuttuivat usein. 1560-luvulta lähtien Vehkalahti oli osa Kymenkartanon läänin voutikuntaa, joka muuttui vuonna 1634 kihlakunnaksi. Vuosina 1634–1721 pitäjä kuului Viipurin ja Savonlinnan lääniin. Isonvihan jälkeen 1721–1743 Vehkalahti kuului Savonlinnan ja Kymenkartanon lääniin ja sen jälkeen Viipurin kuvernementtiin. Vuonna 1812 Vehkalahti liitettiin Viipurin lääniin. Vuosina 1946–1997 se kuului Kymen lääniin ja sen jälkeen vuoteen 2009 asti Etelä-Suomen lääniin.

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 siihenastisen Vehkalahden alue pysyi Suomessa lukuun ottamatta Narvin ja Somerin saaria, jotka sisältyivät Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin." Wikipedia

Ruotsinkielinen nimi
Veckelax

Vehkalahden kyläprojektit:
| Brakila eli Rakila (Braksby) | Hietakylä (Sandby) | Hillo (Hillnäs) | Husula (Bocksböle) | Husupyöli (Husuböle) | Ihamaa (Ihaxama) | Kannusjärvi | Kitula | Kolsila (Routsby) | Kuorsalo (Korusala) | Lankila (Langila) | Metsäkylä (Skogby) | Myllykylä (Kvarnby) | Mäntlahti eli Mäntylahti (Mentelax) | Neuvoton eli Neuvottoma (Lill Nevito) | Onkamaa (Ongama) | Paijärvi | Pampyöli eli Hirvelä (Bamböle) | Pappilansaari eli Pappila (Prestgård) | Poitsila eli Grotila (Norsby) | Pyhältö (Pöhelde) | Pyöli (Böle) | Pyötsaari (Bötesö) | Reitkalli (Bredskalla, Bässeby) | Salmenkylä (Strömsby) | Salmi (Salmisby) | Sivatti eli Sigvartinkylä (Sigvartsby) | Summa | Tammio (Stamö) | Turkia | Töytäri (Stensböle, Stöder) | Vehkjärvi | Vilniemi (Villnäs) |
1911 kunnasta liittyi Sippolaan | Haapala | Saaramaa | ja Kymiin | Kaarniemi |

Naapuriseurakunnat Kymi, Luumäki, Miehikkälä, Sippola, Virolahti

Vehkalahden seurakunta Hiskissä

Pappisluettelo

Kirkkoherrat
Vehkalahden seurakunnan vakinaiset kirkkoherrat vuodesta 1427 alkaen:
Arnick 1427-1446
Konrad ?
Martinus 1540-luvulla
Matthias Stigonis 1555-1560
Johannes Wilcken 1561-1584
Jaakko Laurentiuksenpoika 1587-1613
Pertteli Perttelinpoika 1614-1623
Matti Jaakonpoika 1628-1669
Erik Matinpoika Hermigier 1670-1676
Matti Matinpoika Hermigier 1677-1681
Nikolaus Nikolauksenpoika Barck 1682-1708
Erik Dahlman 1709-1713
Arvid Gandelin 1716-1739
Fabian Niklas Gudseus 1741-1790
Emanuel Indrenius 1791-1816
Gustaf Adolf Mansner 1818 vajaan kk:n
Johan Henrik Gustavson 1818-1831
Carl Johan Qvist 1833-1853
Karl Wilhelm Enckell 1856-1883
Johan Evert Korsström 1884-1895
Erik Gustav Julius Roschier 1896-1907
Gustaf Aadolf Taube 1908-1918
Hannu Haahti 1921-1935
Aarne Vilhelm Kaitila 1937-1951
Yrjö Kaarlo Airola 1952-1962
Artturi Tuomisalo 1964-1973
Mikko Lahti 1973-1992
Jari Pennanen 1993-2003

Kappalaiset

Ylimääräiset papit

  • Lauri Johannes Roschier, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja (1907-08)
  • Gustaf Adolf Taube, vt. kirkkoherra (1908-10), kappalainen
  • Kalle Mäkinen, armovuodensaarnaaja (1908-10)
  • Karl Erik Lindström, armovuodensaarnaaja (1909-10)

VEHKALAHDEN PAIKKAKUNTAPROJEKTI

Vehkalahden ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, Uusimaa ja Kymenlaakso -projektiin.

Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Projekti noudattaa Suomi ja Karjala -projektin yleistä nimistandardia: Yleinen nimistandardi

Vehkalahti

Vehkalahti (ruots. Veckelax) on Kymenlaaksossa Suomenlahden rannikolla sijainnut entinen Suomen kunta, joka liittyi vuoden 2003 alussa yhteen Haminan kaupungin kanssa. Haminan kaupunki muodostettiin aikanaan Vehkalahden vanhasta kirkkopitäjästä.

Historiaa

"Ensi kerran Vehkalahti mainitaan asiakirjoissa vuonna 1336. Vehkalahdella oli olettavasti kirkko jo vuonna 1396, mutta seurakunta itsenäistyi 1427 ja nykyinen Marian kirkko on peräisin 1400-luvulta. Suur-Vehkalahden pitäjä käsitti keskiajalla lähes koko nykyisen Kymenlaakson. Kirkonkylä erotettiin Haminan kaupungiksi (aluksi nimeltään Vehkalahden Uusikaupunki/Veckelax Nystad) vuonna 1653. Raja-alueena Vehkalahti joutui usein sodan jalkoihin 1500–1700-luvuilla. Käsityöläisammatteihin, jotka olivat arvostettuja, kuului muun muassa summalaisten veneenveistotaito.

Vehkalahti on historiansa aikana kuulunut useisiin hiippakuntiin. Vuodesta 1554 lähtien Vehkalahti kuului Viipurin piispan alaisuuteen. Vuosina 1723–1742 se kuului Porvoon hiippakuntaan ja vuodesta 1743 vuoteen 1812 Haminan hiippakuntaan, jonka keskuksena Marian kirkko toimi. Vanhan Suomen palauduttua muun Suomen yhteyteen Vehkalahti tuli jälleen Porvoon hiippakunnan osaksi, kunnes vuonna 1897 se liitettiin juuri perustettuun Savonlinnan hiippakuntaan. Vuonna 1924 palattiin takaisin Viipurin hiippakuntaan. Vuodesta 1945 lähtien Vehkalahti oli osa Mikkelin hiippakuntaa. Haminan seurakunta oli irtautunut Vehkalahdesta vuonna 1905, mutta seurakunnat yhdistyivät uudestaan vuonna 2004.

Myös maallisen hallinnon rajat muuttuivat usein. 1560-luvulta lähtien Vehkalahti oli osa Kymenkartanon läänin voutikuntaa, joka muuttui vuonna 1634 kihlakunnaksi. Vuosina 1634–1721 pitäjä kuului Viipurin ja Savonlinnan lääniin. Isonvihan jälkeen 1721–1743 Vehkalahti kuului Savonlinnan ja Kymenkartanon lääniin ja sen jälkeen Viipurin kuvernementtiin. Vuonna 1812 Vehkalahti liitettiin Viipurin lääniin. Vuosina 1946–1997 se kuului Kymen lääniin ja sen jälkeen vuoteen 2009 asti Etelä-Suomen lääniin.

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 siihenastisen Vehkalahden alue pysyi Suomessa lukuun ottamatta Narvin ja Somerin saaria, jotka sisältyivät Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin." Wikipedia

Ruotsinkielinen nimi
Veckelax

Vehkalahden kyläprojektit:
| Brakila eli Rakila (Braksby) | Hietakylä (Sandby) | Hillo (Hillnäs) | Husula (Bocksböle) | Husupyöli (Husuböle) | Ihamaa (Ihaxama) | Kannusjärvi | Kitula | Kolsila (Routsby) | Kuorsalo (Korusala) | Lankila (Langila) | Metsäkylä (Skogby) | Myllykylä (Kvarnby) | Mäntlahti eli Mäntylahti (Mentelax) | Neuvoton eli Neuvottoma (Lill Nevito) | Onkamaa (Ongama) | Paijärvi | Pampyöli eli Hirvelä (Bamböle) | Pappilansaari eli Pappila (Prestgård) | Poitsila eli Grotila (Norsby) | Pyhältö (Pöhelde) | Pyöli (Böle) | Pyötsaari (Bötesö) | Reitkalli (Bredskalla, Bässeby) | Salmenkylä (Strömsby) | Salmi (Salmisby) | Sivatti eli Sigvartinkylä (Sigvartsby) | Summa | Tammio (Stamö) | Turkia | Töytäri (Stensböle, Stöder) | Vehkjärvi | Vilniemi (Villnäs) |
1911 kunnasta liittyi Sippolaan | Haapala | Saaramaa | ja Kymiin | Kaarniemi |

Naapuriseurakunnat Kymi, Luumäki, Miehikkälä, Sippola, Virolahti

Suomen Sukututkimusseuran uusi Tietoja Suomen seurakunnista palvelu:

https://seurakunnat.genealogia.fi/post/vehkalahti

Suomen Sukututkimusseuran vanha Hiski-palvelu:

Vehkalahden seurakunta Hiskissä

Pappisluettelo

Kirkkoherrat
Vehkalahden seurakunnan vakinaiset kirkkoherrat vuodesta 1427 alkaen:
Arnick 1427-1446
Konrad ?
Martinus 1540-luvulla
Matthias Stigonis 1555-1560
Johannes Wilcken 1561-1584
Jaakko Laurentiuksenpoika 1587-1613
Pertteli Perttelinpoika 1614-1623
Matti Jaakonpoika 1628-1669
Erik Matinpoika Hermigier 1670-1676
Matti Matinpoika Hermigier 1677-1681
Nikolaus Nikolauksenpoika Barck 1682-1708
Erik Dahlman 1709-1713
Arvid Gandelin 1716-1739
Fabian Niklas Gudseus 1741-1790
Emanuel Indrenius 1791-1816
Gustaf Adolf Mansner 1818 vajaan kk:n
Johan Henrik Gustavson 1818-1831
Carl Johan Qvist 1833-1853
Karl Wilhelm Enckell 1856-1883
Johan Evert Korsström 1884-1895
Erik Gustav Julius Roschier 1896-1907
Gustaf Aadolf Taube 1908-1918
Hannu Haahti 1921-1935
Aarne Vilhelm Kaitila 1937-1951
Yrjö Kaarlo Airola 1952-1962
Artturi Tuomisalo 1964-1973
Mikko Lahti 1973-1992
Jari Pennanen 1993-2003

Kappalaiset

Ylimääräiset papit

  • Lauri Johannes Roschier, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja (1907-08)
  • Gustaf Adolf Taube, vt. kirkkoherra (1908-10), kappalainen
  • Kalle Mäkinen, armovuodensaarnaaja (1908-10)
  • Karl Erik Lindström, armovuodensaarnaaja (1909-10)