Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Papit ja seurakunnat Turun seutu

« Back to Projects Dashboard

Top Surnames

view all

Profiles

  • Efraim Dahlstedt (1783 - 1824)
    s. 9.3.1783 ei löydy hiskistä, eikä Turusta v. 11.7.1811 Comminist: Ephr: Dahlstedt Bdr: Elisabeth Johansdr: Rijais Martala Rymättylän seurakunnan arkisto - Vihittyjen luettelo 1795-1866 (I Eb:1), jak...

Turussa on ollut useita seurakuntia, ilmeisesti ainakin: -1845 Turun suomalainen seurakunta ja Turun ruotsalainen seurakunta 1845-1921 Turun suomalais-ruotsalainen tuomiokirkkoseurakunta 1921- Turun Tuomiokirkkoseurakunta, Turun Mikaelin seurakunta, Turun Martin seurakunta, Turun ruotsalainen seurakunta -1852 Turun linnan seurakunta 1852-1891 Turun lääninvankila Lisäksi nykyisen Turun alueella on ollut ainakin Maarian seurakunta Nykyiset seurakunnat löytyvät sivulta http://www.turunseurakunnat.fi/portal/fi/seurakunnat/. Turun suomalais-ruotsalainen tuomiokirkkoseurakunta muodostettiin vuonna 1845 yhdistämällä Turun suomalainen seurakunta ja Turun ruotsalainen seurakunta. HisKissä ei tätä seurakuntaa ole lainkaan, mutta lisätietoja löytyy sivulta http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=570&TYPE=HTML&LANG=FI. http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Turku_-_%C3%85bo

Kaarina

Suomen vanhimpia seurakuntia, jolla oli oma kirkkoherra jo 1309. Seurakunta oli vuosina 1616-1812 Turun Tuomiokirkon Ruotsalaisen seurakunnan anneksana eli tytärseurakuntana ja vuosina 1812-30 Turun akatemian suomenkielisenä prebendana. Professori-kirkkoherra asui Kaarinassa. Kakskerran kappeli piti erottaa Kaarinasta 1693 mutta toteutui vasta 1858. Rantakulma sai oman rukoushuoneensa 1938. Kuusiston seurakunta liitettiin 1954 Kaarinan seurakuntaan. Kaarinan seurakunta jakaantui 1990 kahtia, jossa Turun kaupungin puoleinen sai Kaarinan vanhan keskiaikaisen Pyhän Katariinan kirkon ja nimen Katariinan seurakunta. Kaarinan kunnan puoleinen alue sai kirkokseen Hovirinnan seurakuntakeskuksen, joka oli valmistunut 1980. Saman kahtiajaon yhteydessä Kaarinasta siirrettiin Maarian seurakuntaan osia Aurajoen pohjoispuolelta.

- Kirkko paloi mahdollisesti vitaliveljesten hävittämänä 1396 ja pantiin jälleen kuntoon vasta vuoden 1443 jälkeen. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys V. Genos 5(1934)]

Ruotsinkielinen nimi S:t Karins. Vanhat nimet Nummis, Nummi

http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=153&TYPE=HTML&LANG=FI

Pappisluettelo - Kaarina

Kirkkoherrat

  • Jacobus (1309)
  • Wilken (1363)
  • Henricus (1549)
  • Olaus (1554)
  • Matias Henrici Raukka (1556-)
  • Jacobus Erici (1589-1603)
  • Pietari Melartopaeus (1603-), Turun tuomiorovasti.
  • Simo Antinpoika (1606-16)
  • Joakim Matiaanpoika Stutæus (1616-40), anneksaatti.
  • Eskil Olavinpoika Petraeus (1640-48)
  • Yrjö Alanus (1648-60)
  • Enevald Svenonius (1660-88)
  • Jaakko Flacksenius (1688-94)
  • Pietari Laurbecchius (1694-98)
  • David Lund (1698-1705)
  • Torsten Ruden (1706-11)
  • Ingemund Bröms (1711-13)
  • Gabriel Juslenius (1722-24)
  • Juhana Haartman (1724-28)
  • Jonas Fahlenius (1728-35)
  • Antti Bergius (1735-44)
  • Juhani Wallenius (1745-46)
  • Juhana Browallius (1746-49)
  • Gabriel Lauraeus (1749-52)
  • Samuel Pryss (1754-79)
  • Jaakko Gadolin (1779-88)
  • Kristian Cavander (1789-1812)
  • Erik Gabriel Melartin (1815-30)
  • Kristian Grönlund (1831-35)
  • Kristian Blanqvist (1836-44)
  • Karl Gustaf Mellberg (1846-54)
  • Fredrik Gabriel Hedberg, ensin vt. (1854-62)
  • Daniel Ezekiel Hildeen (1863-70)
  • Gustaf Ferdinand Mellberg (1871-1904)
  • Konrad Felix Ahlman (1913-35)
  • Emil Joakim Savolin (1906-11)
  • Konrad Felix Ahlman (1913-35)
  • Väinö Johannes Marjanen (1937-66)
  • Miika Samuel Tarna (1967-71)

Kappalaiset

  • Jacobus Erici (1586-89)
  • Simo Antinpoika (1604)
  • Olavi (1617)
  • Johannes Eerikinpoika (1631-36)
  • Lauri Johanneksenpoika (1641-45)
  • Erkki Sipinpoika Voivalenius (1644-78)
  • Mikael Styrman (1678-83)
  • Johannes Gunnelius (1684-1717)
  • Mikael Avellan (1722-53)
  • Juhani Avellanus (1753-85)
  • Eerik Walliander (1786-89)
  • Georg Liljendahl (1789-1805)
  • Kristian Grönlund (1807-31)
  • Samuel Fredrik Salovius (1832-39)
  • Gustaf Sevón (1842-43)
  • Johan Efraim Ahlgren (1848-57)
  • Elias Malaias Rosengren (1857-58)
  • Gustaf Dahlberg (1860-70)
  • Axel Richard Mauritz Creutlein (1870-72)
  • Lars Gustaf Viktor Dahlberg (1873-76)
  • Emil Joakim Savolin (1879-85), virka lakkautettu 1893.
  • Toivo Lauri Laurmaa (1954-71)

Pitäjänapulaiset

  • Henrik Anström (1722-33)
  • Johan Åhlberg (1733-63)
  • Johan Nummelin (1766-78)
  • Nils Weckman (1780-81), virka lakkautettu.

Ylimääräiset papit

  • Gabriel Hartman, vt. kirkkoherra (1746)
  • Henrik Stierna, kirkkoherran apulainen (1746-50)
  • Anders Achander, kirkkoherran apulainen (1753)
  • Kristian Cavander, vt. kirkkoherra (1757-)
  • Karl Moliis, kirkkoherran apulainen (1758-59)
  • Gustaf Avellan, kirkkoherran apulainen (1764-)
  • Gabriel Avellan, kirkkoherran apulainen (1771-)
  • Mikael Lunden, papiston apulainen (1786-87)
  • Gabriel Kristian Gretalén, kirkkoherran apulainen (1788-91)
  • Erik Radin, kirkkoherran apulainen (1790-luvulla)
  • Juhani Avellanus, varapastori (1752-54)
  • Simeon Lundvall, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen (1806-08)
  • Kristian Blanqvist, kirkkoherran apulainen (1811-12)
  • Johan Granroth, kirkkoherran apulainen (1812-18)
  • Samuel Fredrik Salovius, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja (1818, 1821-32)
  • Matias Jernvall, kirkkoherran apulainen (1819-21)
  • Anders Gustaf Gonander, kappalaisen apulainen (1823-24)
  • Johan Gustaf Churberg, kappalaisen apulainen (1828-32)
  • Johan Vilhelm Elmgren, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja (1832-36)
  • Johan Fredrik Vallin, virka- ja armovuodensaarnaaja (1839-42)
  • Adolf Fredrik Langel, kirkkoherran apulainen (1842)
  • Mats Johan Hydén, sijaiskirkkoherra (1844)
  • Karl Gustaf Mauritz Grönlund, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja (1842-43, 1844-46)
  • Karl Elis Roos, välisaarnaaja (1847-48)
  • Edvard Axel Gabriel Rindell, välisaarnaaja (1850-60)
  • Anders Liljefors, vt. kappalainen (1872-73)
  • Karl Alfred Ludvig Tallqvist, vt. kappalainen (1877)
  • Karl Adolf Appelberg, vt. kappalainen (1877-79)
  • Emil Alfred Söderman, vt. kappalainen (1885-88)
  • Johan Edvard Granqvist, vt. kappalainen (1888-89)
  • Severi Gabriel Kalke, kirkkoherran apulainen (1895, 1897)
  • Frans Edvard Vare, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen (1898-1906)
  • Justinus Hauvonen, vt. kirkkoherra (1907)
  • Johannes Kaukovaara, vt. kirkkoherra (1911-12)
  • Hjalmar Alve, vt. kirkkoherra (1912-13)
  • Väinö J. Marjanen, kirkkoherran apulainen (1932-33)
  • P. O. G. Vaalas, kirkkoherran apulainen (1933-34)
  • T. Viitasaari, kirkkoherran apulainen (1934-35)
  • A. Tukiainen, kirkkoherran apulainen (1936)
  • A. Nenye, vt. kirkkoherra (1935-36)

Maaria

Maarian seurakunta on Suomen vanhimpia, perustettu n. 1160. Toimi vuoteen 1661 saakka piispan tai kaniikin anneksana, sitten Turun akatemian prebendana 1661-1844 ja Turun kymnaasin vanhimman papiksi vihityn lehtorin prebendana 1844-86. Maariaan 1581 perustettu Paattisten kappeli siirrettiin 1893 Vahtoon. Vuonna 1963 ruotsinkieliset asukkaat Kaarinan ja Maarian seurakunnista siirrettiin Turun ruotsalaiseen seurakuntaan

Alue- ja kuntaliitokset 1904: Hirvenluodon saari siirrettiin Maariasta Kakskertaan. 1944: osia Maariasta (mm. Hirvensalo) liitettiin Turkuun (ei vaikuttanut seurakuntajakoon) 1957: Turun lentokenttäalueella liitettiin Maariasta ja Ruskosta osia Turkuun 1966: Vepsän saariryhmä liitettiin Kakskerrasta ja Maariasta Turkuun 1967: Maarian kunta liitettiin Turkuun 1980: Kaarinasta liitettiin Aurajoen pohjoispuolisia osia Maariaan - Kirkon katto paloi ukkosentulesta 16/6 1876, jolloin tuhoutui enin osa kirkon muinaismuistoja. Kirkon palosta on B. W. Wessmanin arkkiveisuun lisäys: [G. W. Gustafsson], "Laulu Maarian kirkon hirwiästä palosta, kuin ukkosen lyömästä syttyi 16 päiwänä kesäkuuta 1876". Lisäyksellä kirjoitti Kustaa Kustaanpoika, Lapista, (Pori 1877). - Ruotsiksi: B. V. Weszman: "Wisa om Mariekyrkans brand, som af åskslag tändes den 16 Juni 1876". (Åbo 1876). - Varkaat repivät 1870-luvun lopulla joukon kirjoja, jotka sittemmin korjattiin. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys III. Genos 4(1933)]

Ruotsinkielinen nimi S:t Marie. Vanhat nimet Vårfrukyrka, Vårfru socken, Räntämäki, Rantamäki

http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=318&TYPE=HTML&LANG=FI

Pappisluettelo - Maaria

Kirkkoherrat

  • Michael Olaui Agricola (1554-57), Turun piispa.
  • Johannes Sigfridi (1559-60)
  • Paual Petri Iwsten (1563-76), Turun piispa.
  • Jakob Petri Finno eli Suomalainen (1578-88), rehtori.
  • Gregorius Martini Teitt eli Teittius eli Teettus (1589-1615), rehtori ja sittemmin Turun kirkkoherra.
  • Ericus Erici (1615-25), piispa.
  • Isaacus Birgeri Rothovius (1627-30), piispa.
  • Thomas Simonis Corvinus (1630)
  • Nicolaus Magni (1631)
  • Magnus Andreæ Schroederus (1633-40)
  • Jonas Fahlenius (1722-28)
  • Johan Haartman (1728-37)
  • Isak Ross (1738-44)
  • Johan Browallius (1744-46)
  • Karl Fredrik Mennander (1748-57)
  • Johan Tillander (1757-62)
  • Pehr Kalm (1763-79)
  • Salomon Kreander (1781-92)
  • Jakob Tengström (1795-1804), professori.
  • Gustaf Gabriel Hällström (1804-44), professori.
  • Edvard Bergenheim (1847-50), kymnaasin lehtori.
  • Henrik Heikel (1851-60), kymnaasin lehtori.
  • Frans Vilhelm Gustaf Hjelt, ensin vt. (1860-86), kymnaasin lehtori.
  • Ivar Markus Tallgren (1887-)
  • Jaakko Antero Haavio (1950-69)
  • Unto Ilmari Tolvas (1970-)

Kappalaiset

  • Nicolaus Michaelis (1576-82)
  • Magnus Thomæ (1593-1610)
  • Clemens Michaelis Stigæus (1615-28)
  • Johannes Jonannis Somerus (1635-49)
  • Matthias Reckman (1728-34)
  • Johan Gottleben (1734-60)
  • Anders Nummelin (1760-73)
  • Lars Johan Zidbäck (1773-85)
  • Johan Hagman (1786-96)
  • Johan Mollenius (1798-1810)
  • Kristian Blanqvist (1812-36)
  • Fredrik Vilhelm Rancken (1836-59)
  • Antero Varelius (1860-69)
  • Hilarius Albin Ferdinand Mikander (1870-83)
  • Justinus Hauvonen (1885-), virka lakkautettava päätöksellä 1893.
  • Unto Ilmari Tolvas (1948-70)

II kappalaiset

  • Jorma Elias Alanen (1964-)

Pitäjänapulaiset

  • Matthias Reckman (1722-28)
  • Johan Gottleben (1729-34)
  • Anders Nummelin (1734-60)
  • Jeremias Kruuse (1761-69)
  • Lars Johan Zidbäck (1770-73)
  • Jakob Alander (1774-77)
  • Gustaf Levin (1777-83)
  • Jakob Mennander (1784-92)
  • Matias Mendelin (1794-1809)
  • Johan David Lind (1811-17)
  • Jakob Johan Sadenius (1820-28)
  • Frans Henrik Vellenius (1829-37)
  • Gustaf Adolf Justin (1838-40)
  • Johan Fredrik Mannelin (1841-55), virka lakkautettu.

Ylimääräiset papit

  • Johan Braxer, vt. kirkkohera (1730-luvulla)
  • Henrik Stierna, kirkkoherran apulainen (1744-46)
  • Johan Gottleben, kappalaisen apulainen (1759-60)
  • Samuel Judenius, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja (1785-89)
  • Karl Johan Schaeffer, kirkkoherran apulainen (1786-)
  • Anders Wilhelm Forsinius, kirkkoherran apulainen (1790-)
  • Thomas Ilenius, kappalaisen apulainen (1792-96)
  • Johan Wanonius, kappalaisen apulainen (1795-)
  • Johan Gustaf Andrell, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja (1796-97)
  • Johan Bröker, kirkkoherran apulainen (1807-11)
  • Matias Malmberg, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja (1808-12)
  • Johan David Lind, armovuodensaarnaaja (1809-11)
  • Matias Laurén, kirkkoherran apulainen (1811-12)
  • Abraham Blom, kirkkoherran apulainen (1813-15)
  • Kristian Emanuel Forss, virka- ja armovuodensaarnaaja (1817-18)
  • Adam Fredrik Lundberg, virka- ja armovuodensaarnaaja (1818-20)
  • Karl Fredrik Gråå, kirkkoherran apulainen (1819-20)
  • Johan Tamlander, kirkkoherran apulainen (1820)
  • Frans Henrik Vellenius, välisaarnaaja (1828-29)
  • Jonas Anton Erlin, kappalaisen apulainen (1834)
  • Fredrik Vilhelm Rancken, sijaiskirkkoherra ja välisaarnaaja (1836-37)
  • Johan Fredrik Mannelin, välisaarnaaja (1840-41)
  • Nils Gustaf Emeleus, kirkkoherran apulainen (1848-50)
  • Hegesippus Hippolytus Hjerpe, kirkkoherran apulainen (1857-60)
  • Karl Dahlberg, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen (1860-62)
  • Karl Sixtus Olsson, vt. kappalainen (1883-85)
  • Otto Johannes Caselius, vt. kirkkoherra (1898)
  • Roopertti Rainio, vt. kirkkoherra (1899-1900)
  • August Albinus Vesterlund, vt. kirkkoherra (1900-01)
  • Juhani Albert Lundelin, vt. kirkkoherra (1901-02)
  • Antti Fabian Oja, kirkkoherran apulainen (1902-04)
  • Kaarlo Zacharias Tallgren, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra (1904-08)
  • Kustaa Fredrik Vihtinen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra (1908-)
  • Juho Rikhard Ellilä, pappien apulainen (1908-)

http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=318&TYPE=HTML&LANG=FI

Turun linnan seurakunta

Seurakunta on perustettu jo keskiajalla ja oli Juhana Herttuan aikana hoviseurakunta, johon kuului linnan asukkaat sekä Vähä-Heikkilän kuninkaankartanon ja Ruissalon asukkaat, sotaväki ja vangit. Kirkkoherran virka lakkautettiin vuonna 1779 ja linnansaarnaajan virka vuonna 1852.

Vuonna 1824 osa linnan hallussa olleiden maatilojen asukkaat siirrettiin Maarian ja Kaarinan seurakuntiin. Vuonna 1852 siirrettiin Ruissalon asukkaat Turun tuomiokirkkoseurakuntaan ja seurakunta lakkasi toimimasta.

Ruotsinkielinen nimi Åbo slottsförsamling

Hiski http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=566&TYPE=HTML&LANG=FI

Pappisluettelo - Turun linnan seurakunta

Linnansaarnaajat

  • Lars Jonsson (1556-58)
  • Jöns Thomasson (1557-61)
  • Philippus Andreæ (1559-61)
  • Ericus (1561-)
  • Albrecht
  • Wincentius
  • Johan Clerica, ehkä vain lukkari.
  • Eschillus Olaj (1565)
  • Johannes Grindhenn (1566-68)
  • Johannes Erici (1571-75)
  • Christiernus Henrici (1575-76)
  • Knut Johannis (1576)
  • Jacob Olaui (1577)
  • Henrik Andreæ (1577)
  • Ludwich Petri (1581-83)
  • Matthias Nicolai Biur (1582-87)
  • Nicolaus Magni (1588)
  • Ericus Jacobi (1589)
  • Mårten Erici (1589-96)
  • Michael Nicolai (1597-1600)
  • Johannes Petri (1600-01)
  • Laurentius Johannis (1602)
  • Påffuel Jonsson (1603)
  • Simon (1604-06)
  • Johannes Laurentii Gestricius eli Suecus (1606-12)
  • Ericus (1612)
  • Thomas Simonis (1614-18)
  • Johannes Laurentii (1619)
  • Petrus Bartholinus (1640), ehkä myös ennen vuotta 1628.
  • Jacob (1632)
  • Michael Erici (1634-35)
  • Anders Essevius (1636)
  • Laurentius Sigfridi (1638)
  • Andreas Jonæ Orræus (1641)
  • Erik Borenius (1723-32)
  • Petter Fortelius (1732-35)
  • Samuel Wacklin (1735-46)
  • Abrham Achrenius (1748-53)
  • Karl Barck (1753-56)
  • Erik Lencqvist (1756-64)
  • Erik Sannholm (1765-73)
  • Jonas Henrik Mennander (1774-78)
  • Johan Tennberg (1780-86)
  • Mikael Lunden (1787-89)
  • Hans Henrik Floman (1789-99)
  • Johan Lönnmark (1812-19)
  • Johan Fredrik Vallin (1825-30)
  • Klas Johan Tamlander (1831-42)
  • Ernst Oskar Stenberg (1848-52), virka lakkautettu.

Vt. linnansaarnaajat

  • Johan Floman (1800-02)
  • Johan Andströmer (1802-03)
  • Simeon Lundvall (1803-05)
  • Johan Borgström (1805-07), pataljoonan saarnaaja.
  • Johan Lönnmark (1807-12)
  • Adam Fredrik Lundberg (1820-24)
  • Ulrik Leidenius (1824-25)
  • Ernst Oskar Stenberg (1842-48)

Hiski http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=566&TYPE=HTML&LANG=FI

Turun lääninvankila

Turun linnaseurakunnan lakattua 1852 jäi linnaan vuonna 1840 perustettu kruununvankila ja linnansaarnaajasta tuli vankilan saarnaaja. Vuoteen 1876 saakka hoitivat saarnaajat myöskin Kakolan vuonna 1853 valmistuneessa vankilassa saarnaajan tehtäviä. Vuonna 1891 valmistui uusi lääninvankila ja Turun linna tyhjennettiin. Ruotsinkielinen nimi Åbo länsfängelse

Vanhat nimet Kakola, Turun keskusvankila, Åbo centralfängelse

Hiski http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=567&TYPE=HTML&LANG=FI

Pappisluettelo - Turun lääninvankila

Vankilan saarnaajat

  • Ernst Oskar Stenberg (1852-61)
  • Adolf Lindman (1863-74)
  • Emil Joakim Savolin (1876-79)
  • Georg Leonard Udelius (1880-83)
  • Hilarius Albin Ferdinand Mikander (1883-85)
  • Berndt Vilhelm Sjöroos (1886-89, 1890-92)
  • Emil Efraim Panelius, ensin vt. (1892-97)
  • Johan Nestor Kalinen (1898-1900)
  • Severin Gabriel Kalke (1901-06)
  • Otto Johannes Caselius, ensin vt. (1906-)

Vt. saarnaajat

  • Adolf Lindman (1861-63)
  • Anders Liljefors (1874-76), kollega.
  • Karl Henrik Lindfors (1878-79)
  • Gustaf Durchman (1879)
  • Georg Leonard Udelius (1879-80)
  • Karl Sixtus Olsson (1883)
  • Samuel Brynolf Fredriksson (1883)
  • Karl Sixtus Olsson (1885-86)
  • Berndt Vilhelm Sjöroos (1889-90), Nummen kirkkoherra.
  • Yrjö Alanen (1892)
  • Verner Donatus Peltonen (1895)
  • Iisakki Eevertti Vihervaara (1896)
  • Aksel Sakari Renvall (1897)
  • Severi Gabriel Kalke (1897-98, 1900-01)
  • Otto Johannes Caselius (1906)

upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/9e/Cathedral_of_Turku_1814.jpg

Carl Ludvig Engel (1778–1840), Turku Cathedral, Turun tuomiokirkko. 1814, watercolor,Turku Cathedral, Finland, with its old tower before the great fire. Map of the area at the time: Kaino, Suomi: Turun tuomiokirkko vanhassa asussaan ennen Turun paloa https://oa.doria.fi/handle/10024/33541

Turun suomalainen seurakunta [1698-1845]

Turun seurakunta jaettiin vuonna 1698 kahteen seurakuntaan, Turun suomalaiseen seurakuntaan ja Turun ruotsalaiseen seurakuntaan. Seurakunnilla oli oma papistonsa, mutta käytti yhteistä kirkkoa.

Vuoteen 1828 kuului tuomiorovastin virka Turun akatemian ensimmäiselle teologian professorille jonka prebendana ruotsalainen seurakunta oli, paitsi vuodet 1698-1708, jolloin se kuului toiselle teologian professorille. Vuosina 1708-1828 oli myös suomalainen seurakunta akatemian prebendana.

- Tuomiokirkkoa ryöstivät venäläiset 12/6 1318 ja 1714 sekä uudestaan /10 1720. Kaupunki ja kirkko paloivat osaksi 1425, tulipalo raivosi samoin 2/6 1429, 1443 ja 1470. Ukkosentuli vahingoitti kirkkoa 1459, kattoa ja sisustusta 1464. Tanskalaiset ryöstivät paljon kirkon omaisuutta 3/8 1509 ja 22/5 1522. Kaupungin paloissa 22/3 1546, /6 1593 sekä 24/5 1601 kirkko kärsi vaurioita, samoin oli tulipalo 13/5 1656, 29/5 1681 ja 18/9 1738. Ukkosentuli vahingoitti jälleen kirkkoa /7 1598, 25/7 1600, 1646, 9/9 1701, 1/6 1702 ja 6/6 1765. Kaupungin palossa 4-5/9 1827 tuomiokirkko kärsi suuren vahingon. Vielä sytytti ukkonen kirkon palamaan 7/5 1789, mutta sade sammutti tulen. Venäläiset hävittivät osan arkistoa 28/8 1713, jolloin tuomiokirkkoa ryöstettiin. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932)]

Ruotsinkielinen nimi bo finska församling [1698-1845]

http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=569&TYPE=HTML&LANG=FI

Pappisluettelo - Turun suomalainen seurakunta [1698-1845]

Kirkkoherrat

  • Gabriel Juslenius (1722-24)
  • Daniel Juslenius (1725-34)
  • Isak Björklund (1734-40)
  • Johan Wallenius (1741-45)
  • Gregorius Stenman (1745-46)
  • Jakob Gadolin (1752-79)
  • Jakob Tengström (1790-95)
  • Gustaf Gadolin (1796-1804)
  • Alexander Lauræus (1807-16)
  • Johan Adam Edman (1817-44), virka lakkautettu.

1. kappalaiset eli chorales

  • Johan Hortelius (1724-38)
  • Georg Wassman (1740-44)
  • Wilhelm Ross (1745-66)
  • Gabriel Welonius (1769-79)
  • Gustaf Dahlgren (1780-85)
  • Karl Petter Borenius (1787-88)
  • Gustaf Rancken (1789-1803)
  • Johan Anders Montén (1807-14)
  • Erik Johan Friberg (1818-27)
  • Reinhold Hetzberg (1829-45), virka lakkautettu.

2. kappalaiset eli chorales

  • Erik Borenius (1722-23)
  • Abraham Sadenius (1723-28)
  • Jakob Frosterus (1728-33)
  • Abraham Röring (1733-46)
  • Gabriel Tolpo (1745-54)
  • Alexander Lauraeus (1755-73)
  • Johan Arelin (1774-87)
  • Erik Walliander (1788-94)
  • Jakob Andström (1795-1818)
  • Matias Jernvall (1821-31)
  • Karl Gustaf Lilius (1832-45), virka lakkautettu.

3. kappalaiset eli chorales

  • Jakob Chytraeus (1722-37)
  • Gabriel Salinius (1737-58)
  • Matthias Petrelius (1759-63)
  • Mikael Avellan (1764-73)
  • Anders Enlund (1774-88)
  • Anders Ågren (1789-96)
  • Abraham Arlin (1797-1813)
  • Fredrik Moberg (1814-15)
  • Karl Fredrik Mennander (1817-27)
  • Engelbreckt Boijer (1828-36), virka lakkautettu.

Ylimääräiset papit

  • Karl Johan Beckman, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja (1739)
  • Georg Wassman, vt. 1. kappalainen (1740)
  • Daniel Wirzenius, kirkkoherran apulainen (1755-)
  • Gabriel Welonius, papiston apulainen (1764-66)
  • Gustaf Dahlgren, kirkkoherran apulainen (1774-)
  • Alexander Lauraeus, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra (1781-84, 1801, 1804)
  • Gabriel Kristian Cretalén, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja (1785-)
  • Johan Lundgren, kappalaisen apulainen (1788-)
  • Jakob Syrenius, armovuodensaarnaaja (1788-)
  • Abraham Wilhelm Tuderus, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra (1789-1801, 1795-96)
  • Abraham Arlin, kirkkoherran apulainen (1790-)
  • Henrik Weckman, kirkkoherran apulainen (1791-)
  • Simon Grönros, kappalaisen apulainen (1793-)
  • Johan Andström, kappalaisen apulainen (1798-1802)
  • Josef Pahlman, kirkkoherran apulainen (1802-04)
  • Johan Borgström, vt. chorales (1803-05)
  • Jakob Juselius, choralesin apulainen (1804-05)
  • Simeon Lundvall, vt. chorales (1805-06)
  • Kristian Grönlund, kirkkoherran apulainen (1805-07)
  • Mikael Ådelin, armovuodensaarnaaja, sijaischorales, välisaarnaaja (1796-1802, 1802-06, 1806-07)
  • Johan Levan, choralesin apulainen (1806-07)
  • Gustaf Trönqvist, sijaischorales (1807-15)
  • Efraim Dahlstedt, choralesin apulainen (1808-09)
  • Henrik Vilhelm Vahlstein, kirkkoherran apulainen (1809-12)
  • Vilhelm Malmstén, kirkkoherran apulainen (1812-16)
  • Johan Daniel Hagner, armovuodensaarnaaja (1813-17)
  • Isak Daniel Forsman, armovuodensaarnaaja (1814-17)
  • Erik Johan Friberg, sijaischorales (1815-18)
  • Matias Rautelius e Jernvall, sijaischorelus, armovuodensaarnaaja (1818-21)
  • Engelbrekt Boijer, kirkkoherran apulainen (1823-28)
  • Reinhold Henrtzberg, sijaischorales, vt. ja armovuodensaarnaaja (1827-29)
  • Gustaf Åkerroos, kirkkoherran apulainen (1828-29)
  • Johan Lampén, kirkkoherran apulainen, vt. chorales (1829-40)
  • Adolf Dahlberg, kirkkoherran apulainen (1832-33)
  • Ernst Oskar Stenberg, kirkkoherran apulainen (1840-45)
  • Johan Vilhelm Elmgren, vt. chorales (1840-44), alkeisopettaja .

Hiski http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=569&TYPE=HTML&LANG=FI

Turun ruotsalainen seurakunta [1698-1845]

Turun seurakunta jaettiin vuonna 1698 kahteen seurakuntaan, Turun suomalaiseen seurakuntaan ja Turun ruotsalaiseen seurakuntaan. Seurakunnilla oli oma papistonsa, mutta käytti yhteistä kirkkoa.

Vuoteen 1828 kuului tuomiorovastin virka Turun akatemian ensimmäiselle teologian professorille jonka prebendana ruotsalainen seurakunta oli, paitsi vuodet 1698-1708, jolloin se kuului toiselle teologian professorille. Vuosina 1708-1828 oli myös suomalainen seurakunta akatemian prebendana.

- Tuomiokirkkoa ryöstivät venäläiset 12/6 1318 ja 1714 sekä uudestaan /10 1720. Kaupunki ja kirkko paloivat osaksi 1425, tulipalo raivosi samoin 2/6 1429, 1443 ja 1470. Ukkosentuli vahingoitti kirkkoa 1459, kattoa ja sisustusta 1464. Tanskalaiset ryöstivät paljon kirkon omaisuutta 3/8 1509 ja 22/5 1522. Kaupungin paloissa 22/3 1546, /6 1593 sekä 24/5 1601 kirkko kärsi vaurioita, samoin oli tulipalo 13/5 1656, 29/5 1681 ja 18/9 1738. Ukkosentuli vahingoitti jälleen kirkkoa /7 1598, 25/7 1600, 1646, 9/9 1701, 1/6 1702 ja 6/6 1765. Kaupungin palossa 4-5/9 1827 tuomiokirkko kärsi suuren vahingon. Vielä sytytti ukkonen kirkon palamaan 7/5 1789, mutta sade sammutti tulen. Venäläiset hävittivät osan arkistoa 28/8 1713, jolloin tuomiokirkkoa ryöstettiin. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932)] Ruotsinkielinen nimi Åbo svenska församling [1698-1845]

http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=568&TYPE=HTML&LANG=FI

Pappisluettelo - Turun ruotsalainen seurakunta [1698-1845]

Tuomiorovastit

  • Jonas Fahlenius (1728-34)
  • Anders Bergius (1734-44)
  • Johan Wallenius (1745-46)
  • Johan Browallius (1746-48)
  • Gabriel Lauraeus (1749-53)
  • Samuel Pryss (1755-79)
  • Jakob Gadolin (1779-88)
  • Kristian Cavander (1789-1812)
  • Gustaf Gadolin (1812-43), virka lakkautettu.

Kappalaiset (ensimmäinen sarja)

  • Johan Hornborg (1721-26)
  • Jakob Frosterus (1733-40)
  • Mikael Lebell (1741-46)
  • Gustaf Haartman (1746-50)
  • Anders Wetterblad (1750-65)
  • Jonas Dahlgren (1766-72)
  • Johan Brunnerus (1774-83)
  • Bengt Jakob Ignatius (1784-94)
  • Matias Nordqvist (1795-1806), arkkidiakonius (1806-46), virka lakkautettu.

Kappalaiset (toinen sarja)

  • Johan Amnell (1722-33)
  • Isak Ervast (1733-41)
  • Martin Arenius (1742-86)
  • Adam Pahlman (1788-93)
  • Erland Rosenback (1794-1795), arkkidiakonius (1795-1806)
  • Johan Grönlund (1807-20)
  • Karl Fredrik Lindevall (1824-27)
  • David Johan Vegelius (1830-31)
  • Johan Per Lindholm (1834-45), virka lakkautettu.

Tuomiokirkon taloudenhoitajat

  • Jakob Gavelin (1730-48)
  • David Deutsch (1748-72)
  • Alexander Lauraeus (1773-88)
  • Anders Enlund (1788)
  • Niklas Hjelt (1789-1808)
  • David Johan Lohman (1810-32)
  • Nils Elers (1835-45)

Tuomiokirkon taloudenhoitajan apulaiset

  • Karl Johan Beckman (1739-)
  • Georg Wolfstedt (1740-44)
  • Johan Widberg (-1776)
  • Alexander Lauraeus (1777-81)
  • Simon Helenius (1781-84)
  • Johan Gustaf Federley (1782-84)

Ylimääräiset papit

  • Johan Sipelius, papiston apulainen (1723-)
  • Isak Rothovius, papiston apulainen (1725-28)
  • Jakob Frosterus, kappalaisen apulainen (-1728)
  • Erik Afzelius, tuomiorovastin apulainen (1728-30)
  • Henrik Alanus, vt. kirkkoherra (1729-)
  • Jonas Martin Friberg, kappalaisen apulainen (1734-36)
  • Erik Cajanus, apulaispappi (ennen 1735)
  • Mikael Lebell, kirkkoherran apulainen (1737-41)
  • Erik Munselius, kappalaisen apulainen (1737-39)
  • Petter Snellman, apulaispappi (1737-38)
  • Martin Arenius, papiston apulainen (1741-42)
  • Gustaf Haartman, papiston apulainen (1741-46)
  • Anders Wetterblad, kirkkoherran apulainen (1746-50)
  • Jonas Dahlgren, kirkkoherran apulainen (1749-)
  • Aron Prochman, kirkkoherran apulainen (1753-54)
  • Jonas Monselius, tuomiorovastin apulainen (1763-)
  • Johan Brunnerus, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja (1772-74)
  • Hans Henrik Floman, apulaispappi (1779-)
  • Matthias Nordqvist, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja (1783-85)
  • Erland Rosenback, vt. 2. kappalainen (1793-94)
  • Johan Floman, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja (1794-)
  • Kristian Blanqvist, tuomiorovastin apulainen (1798-1812)
  • Simeon Lundvall, papiston apulainen (1802-03)
  • Isak Grönfors, kappalaisen apulainen (1804-06)
  • Fredrik Moberg, kappalaisen apulainen (1806-14)
  • Didrik Johan Lohman, vt. taloudenhoitaja (1808-10)
  • Jonas Monselius, tuomiorovastin apulainen (1810-16)
  • Gustaf Telenius, kappalaisen apulainen (1811-12)
  • Karl Fredrik Mennander, papiston apulainen (1812-17)
  • Fredrik Korsström, kappalaisen apulainen (1812-16)
  • Karl Fredrik Lindevall, kappalaisen apulainen, tuomiorovastin apulainen (1816-24)
  • David Johan Vegelius, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja, vt. taloudenhoitaja (1818-30)
  • Klas Johan Tamlander, tuomiorovastin apulainen (1824-25)
  • Johan Per Lindholm, papiston apulainen, vt. kappalainen, tuomiorovastin apulainen (1825-34)
  • Nils Elers, vt. taloudenhoitaja (1831-35)
  • Anton Gabriel Dahl, papiston apulainen (1832-34)
  • Joel Kristian Grahn, kappalaisen sijainen (1835-42)
  • Otto Johan Brander, kappalaisen sijainen (1842-45)

Hiski http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=568&TYPE=HTML&LANG=FI