Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Siilinjärven Puutelahden veneonnettomus 1937

view all

Profiles

  • Hilja Ruotsalainen (1924 - 1937)
    Siilinjärven Puutelahden veneonnettomuus 1937
  • Mikko Kuosmanen (1928 - 1937)
    Siilinjärven Puutelahden veneonnettomuus 1937
  • Hilja Pitkänen (1926 - 1937)
    Valokuva lähde: Kansakoulun lehti 15.12.1937, Siilinjärven Puutelahden veneonnettomuus 1937
  • Maire Kuosmanen (1927 - 1937)
    Siilinjärven Puutelahden veneonnettomuus 1937 Valokuva lähde: Kansakoulun lehti: 15.12.1937,
  • Kusti Leskinen (1926 - 1937)
    Siilinjärven Puutelahden veneonnettomus 1937 Valokuva lähde: Kansakoulun lehti 15.12.1937,

Siilinjärven Puutelahden veneonnettomuus oli Siilinjärvellä Pohjois-Savossa torstaina 25. marraskuuta 1937 iltapäivällä kello 17 jälkeen sattunut soutuveneen kaatumisonnettomuus, jossa menehtyi kahdeksan Kuuslahden kansakoulua käynyttä lasta. Onnettomuuden sattuessa lapset olivat Juurusveden Puutosvedellä paluumatkalla, soutamassa kotiinsa etelämyrskyssä ja kovassa aallokossa.

Onnettomuuspäivä oli muutenkin kohtalokas itäisessä Suomessa. Etelä-Savon Ristiinassa kaatui karille ajanut höyrylaiva S/S Turisti aiemmin samana iltapäivänä, minkä seurauksena hukkui 11 ihmistä.

Paluumatka koulusta

Kello 15.00 jälkeen oli 12 Kuuslahden kansakoulua käynyttä kansakoululaista lähtenyt paluumatkalle soutaen Kuuslahden kylästä, Juurusveden Kuuslahden länsirannalta. Tiedotusvälineiden mukaan vallitsi etelämyrsky. Paluumatkan ensimmäinen etappi on 700-800 metriä leveän Kuuslahden ylitys itäänpäin. Ylitys onnistuu Siilinjärven kunnan koulumatkaa varten hankkimalla suurikokoisella soutuveneellä soutaen. Toinen etappi on kävelyosuus jalkaisin noin kahden kilometrin matka Haapaniemen yli. Matkan kuluessa kaksi lasta jää pois, sillä he jatkavat kävellen koteihinsa. Toiset kaksi lasta jatkavat Haapaniemen laivalaiturilta kapean (noin 140 m) Pajusalmen yli itään soutaen, sitten kävellen isosiskonsa saattamana kotitaloonsa Puutelahteen.

Kahdeksalla koululapsen kotimatka jatkui Haapaniemen laivalaiturin luota Puutosveden yli kaakkoon kohti noin kilometrin päässä sijaitsevaan Vikinsaareen. On etelämyrsky ja voimakas aallokko, ilta on pimentynyt. Aamulla lapset olivat saapuneet heille varatulla suuremmalla soutuveneellä. Vaikka sama vene on paikallaan, illan pimennyttyä lapset jostain syystä ottavat soudettavakseen Haapaniemen laivalaiturin luota tavanomaista pienemmän soutuveneen, jonka Vikinsaaresta kotoisin oleva työmies on sinne päivällä soutanut. Sillä on kuljettu aiemminkin. Onnettomuusuutisessa veneen arvioidaan olleen liian pieni vallinneissa oloissa kahdeksalle koululaiselle. Koululaiset lähtivät tällä veneellä soutamaan pimeässä ja kovassa aallokossa kohti Vikinsaarta.

Tiedustelut ja uhrien etsintä

Vikinsaaren talon isäntä saapui kotiinsa kello 18 tietämillä. Koska kaksi lasta ei ollut tällöin palannut koulusta, hänelle heräsi epäilys mahdollisesta onnettomuudesta. Isäntä meni kyselemään lapsien saapumista kahden muun Vikinsaaressa asuneen lapsen kotiin luo, mutta heidänkään lapsensa eivät olleet kotiinsa tulleet. Onnettomuuden tapahtuminen käy ilmeisemmäksi. Tällöin kolmen perheen isät siirtyvät Puutelahden talolle, jossa kahden muun lapsen äiti on jo aiemmin käynyt lapsiaan tiedustelemassa.

Kateissa olevien lapsien etsintä käynnistyy Puutelahden talosta lyhtyjen valossa, ja suuntautuu Puuteselän (Puutosveden) tuulen alapuoleista (pohjois)rantaa seuraten kohti Haapaniemeä. Melko pian etsijät löytävät kumollaan olleen veneen, jonka he tunnistivat koululaisten käyttämäksi. Etsintöjen jatkuessa illan kuluessa löytyy Puutelahden rannalta veneen kokkatuhto, koulukirjojen kansia ja lehtiä, ja yhden oppilaan saamat uudet kengät. Etsijät saavat tietää Haapaniemen talosta, että koululaisten venematka oli alkanut noin kello 17. Samalla varmistui, että kotimatkallaan olleet kahdeksan koululasta olivat veneen kaaduttua hukkuneet. Iältään uhrit olivat 9–13-vuotiaita.

Koska Puutelahden talon tai Vikinsaaren seudulla ei ollut puhelinta, tieto onnettomuudesta tuli Kuuslahden kouluun ja Siilinjärven pitäjän nimismiehelle vasta seuraavana aamuna, kun yksi vanhemmista kävi asiasta henkilökohtaisesti koululle ilmoittamassa. Uhreja etsittiin seuraavien päivien aikana kymmenien veneiden ja naarojen avulla. Kaikki onnettomuuden uhrit löydettiin joulukuun 4. päivään 1937 mennessä, vaikka järven jäätyminen hidasti viimeisten uhrien löytämistä.

Uhreista neljä löydettiin 100-150 metrin päästä Vikinsaaren rannasta. Tämän perusteella on arveltu, että venekunta olisi päässyt onnettomuuden sattuessa jo lähelle Vikinsaarta. Siten onnettomuuden suuntaa-antava, mutta epävarma tapahtumapaikka voisi Savon Sanomissa 27.11.1937 ja 30.11.1937 julkaistujen uutisten mukaan olla näillä seutuvilla (muutaman sadan metrin tarkkuudella): 63.1007°N, 27.8272°E

Yleisradion radioima Puutelahden uhrien siunaustilaisuus järjestettiin 14. joulukuuta 1937. Hevosten vetämien rekien kyydissä Vikinsaaresta Kuuslahden koulun kautta Siilinjärven kirkonkylään edennyttä hautajaiskulkuetta, uhrien siunaus- ja hautaustilaisuuksia oli seuraamassa tuhansia, joidenkin lähteiden mukaan noin 3 000 henkeä, joista vain osa mahtui sisälle täyteen Siilinjärven kirkkoon.

Siunaustilaisuus ja hautajaiset

Onnettomuudessa menehtyneiden koululaisten yhteishauta sijaitsee Siilinjärven Viinamäen hautausmaalla. Kahdeksan muistokiven keskellä on onnettomuudesta muistuttava yhteismuistomerkki, jonka pronssireliefi on Eemil Halosen suunnittelema (1941).

Kuva: Enkeli
Pronssireliefi
Eemil Halonen 1941
Viinamäen hautausmaa

Kuvanveistäjä Eemil Halonen on valmistanut Puutelahteen hukkuneiden lasten pronssisen muistoreliefin, jonka kuva-aiheena on miespuolinen enkeli, aaltoihin uppoamassa olevan veneen päällä. Enkeli rukoilee ylöspäin.

KUVA: KAI LUTTINEN, HALOSTEN MUSEOSÄÄTIÖ

Wikipedia