Projekti 7.9. 2017. RL

Suuri adressi https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuri_adressi

Jäsenet http://www.phpoint.fi/ulrikaj/delegation.pdf

Allekirjoitukset, signatures http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=230588.KA

Suuren lähetystön jäsenet Nikolainkirkon portailla v. 1899. Lähde Skannattu kirjasta:toim. Donner Kai, Svedlin Th. Nurmio Heikki : Suomen vapaussota. Osa 1. K. J. Gummerus, Jyväskylä 1930 Päiväys 1930 Tekijä(t) Donner Kai, Svedlin Th. Nurmio Heikki Tämä on ensimmäisen kerran Suomessa julkaistu valokuva, joka selvästi ei ole tekijänoikeuden suojaama valokuvateos ja joka on julkistettu ennen vuotta 1966. Tämä valokuva ei siten nauti tekijänoikeuden tai valokuvan lähioikeuden suojaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:SuuriLahetysto1899.jpg

Ohje Suuri adressi -projektin käyttäjälle:

• Suurta adressia toimittamaan lähteneen Suuren lähetystön jäsenten profiilit liitetään tarkentavaan projektiin Suuri adressi 1899 - Suuri lähetystö.
• Tähän Suuri adressi -projektiin (ylätasoon) liitetään kaikkien Suuren adressin allekirjoittajien henkilöprofiilit. Jotta voit liittää profiileja projektiin, liity siihen valitsemalla Geniin kirjautuneena tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin.
• Voit myös tehdä jonkin kunnan allekirjoittajille tarkentavan projektin, jonka voit nimetä esim. "Suuri adressi 1899 - (paikkakunnan nimi) allekirjoittajat". Katso mallia jo perustetuista kuntakohtaisista projekteista (luettelo alla lääneittäin). Kuntaprojektin perustamisen jälkeen liitä kyseisen kunnan allekirjoittajat Suuri adressi -projektin lisäksi myös siihen. Lisää kuntaprojekti alla olevaan luetteloon ja linkitä se tähän projektiin ja kyseisen paikkakunnan paikkakuntaprojektiin. Huom. älä linkitä paikkakuntaprojekteja tähän Suuri adressi 1989 -projektiin. Ennenkuin perustat uuden projektin, tarkista Genin projektihaulla, ettei sitä ole jo perustettu. Luettelo ja linkitykset eivät välttämättä ole ajan tasalla tällä sivulla.

Allekirjoitukset, signatures http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=230588.KA Adressiin saivat laittaa nimensä aikuiset, mutta sen alaikärajaksi oli valittu virallisen täysi-ikäisyyden reilusti alittanut 16 vuotta.

Eri kuntien allekirjoittajat:

UUDENMAAN LÄÄNI:

TURUN JA PORIN LÄÄNI, AHVENANMAA:

HÄMEEN LÄÄNI:

VIIPURIN LÄÄNI:
Miehikkälä | Virolahti

MIKKELIN LÄÄNI:

KUOPION LÄÄNI:

VAASAN LÄÄNI: Pihlajavesi I Uusikaarlepyy/Nykarleby I

OULUN LÄÄNI: Haapavesi I Lumijoki | Oulu I Oulun maalaiskunta I Pudasjärvi | Vihanti I

Suuri adressi

Suuri adressi kerättiin Suomessa ensimmäisenä sortokautena vuonna 1899 vastustamaan Suomen suuriruhtinaan keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Silloiset ylioppilaat hiihtivät kylästä kylään keräten yli puoli miljoonaa nimeä yhdessätoista päivässä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuri_adressi
Helmikuun manifesti: https://fi.wikipedia.org/wiki/Helmikuun_manifesti?fref=gc&dti=26751...

Den stora deputationen var de ombud för Finlands kommuner som efter februarimanifestet överlämnade en nationaladress till tsaren i mars 1899. Februarimanifestet var ett dekret som utgjorde en startpunkt för en period av russificering i Finland vari bland annat den finska lantdagens inflytande inskränktes. På några veckor samlade man utan myndigheternas vetskap 522 931 namnteckningar i en hänvändelse till monarken i Sankt Petersburg med akt och mening att få manifestet återkallat. 500 ombud (en för varje kommun) för adressens överlämnande utsågs.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Den_stora_deputationen

The Great Petition was a document produced in Finland in 1899, during the first period of the Russification of Finland. It petitioned the Grand Duke of Finland, Tsar Nicholas II against his February Manifesto issued earlier in the same year. University students went from village to village to collect more than half a million signatures, roughly one fifth of the then Finnish population, within eleven days.
https://en.wikipedia.org/wiki/Great_Petition

Lähetystön jäsenet, members http://www.phpoint.fi/ulrikaj/delegation.pdf

Suuren lähetystön 40-vuotisjuhla vuonna 1939, 40th - anniversary 1939 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/10/06/suuri-lahetysto-sortovalta...

Suuren lähetystön jäsenet Nikolainkirkon portailla v. 1899. Lähde Skannattu kirjasta:toim. Donner Kai, Svedlin Th. Nurmio Heikki : Suomen vapaussota. Osa 1. K. J. Gummerus, Jyväskylä 1930 Päiväys 1930 Tekijä(t) Donner Kai, Svedlin Th. Nurmio Heikki Tämä on ensimmäisen kerran Suomessa julkaistu valokuva, joka selvästi ei ole tekijänoikeuden suojaama valokuvateos ja joka on julkistettu ennen vuotta 1966. Tämä valokuva ei siten nauti tekijänoikeuden tai valokuvan lähioikeuden suojaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:SuuriLahetysto1899.jpg

Stora adressens text är skriven av senatorn Leo Mechelin enligt W. Chydenius utkast. Texten översattes till finska av E. N. Setälä.

"Suurivaltaisin kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Teidän Keisarillisen Majesteettinne Julistuskirja viime helmikuun 3 / 15 päivältä on kaikkialla Suomessa herättänyt hämmästystä ja surua.

Suomen kansan ikivanhan oikeuden olla edustajainsa, Valtiosäätyjen, kautta osallisena lainsäädännössä, vahvisti ikuisiksi ajoiksi Keisari Aleksanteri I, jonka muistoa me siunaamme. Tämä oikeus on autuaasti poismenneiden Keisarien, Aleksanteri II ja Aleksanteri III suosiosta yhä kehittynyt ja lähemmin järjestynyt.

Mutta niiden perussäännösten mukaan, jotka julkaistiin julistuskirjan ohessa, eivät Valtiosäädyt niissä asioissa, joiden selitetään koskevan myös Keisarikunnan etuja, saisikaan enää olla osallisina lainsäädännössä sellaisella päättämisoikeudella, joka niillä Suomen perustuslakien mukaan on.

Täten on Julistuskirjan kautta järkytetty yhteiskuntarakennuksemme kulmakivi. Allekirjoittaneet, Suomen kansalaiset kaikista yhteiskuntaluokista, anovat alamaisesti, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne suvaitsisi kuulla sanojamme, kun me nyt Valtaistuimen eteen esille tuomme syvät huolemme siitä kohtalosta, joka kohtaa isänmaatamme, jos sen perustuslaillinen asema rupee horjumaan.

Kaikkein armollisin Keisari!

Ylevämielisten Hallitsijainsa turvissa ja lakiensa suojaamana on Suomi lakkaamatta edistynyt, se on aineellisesti vaurastunut ja hengen viljelyksessä varttunut. Kansa on uskollisesti koettanut täyttää velvollisuutensa Hallitsijoitaan ja Venäjän valtakuntaa kohtaan. Me tiedämme, että Venäjällä viime aikoina on ollut maallemme vihamielisiä henkilöitä, jotka meitä solvaten ovat koettaneet herättää epäluuloja Suomen kansan uskollisuutta ja rehellisyyttä kohtaan. Mutta me tiedämme myös, että nämä solvaukset eivät perustu totuuteen. Ei ole olemassa maata, jossa kunnioitus esivaltaa ja lakeja kohtaan olisi syvemmälle juurtunut kuin Suomessa. Niiden yhdeksänkymmenen vuoden kuluessa, joina se on ollut yhdistettynä mahtavaan Venäjään, ei ole järjestys Suomen yhteiskunnassa kertaakaan häiriintynyt. Kumousopit eivät siellä milloinkaan ole saaneet jalansijaa. Turvallisuuden ja onnen tunteet ovat yhä enemmän lujittaneet niitä siteitä, jotka Suomesta ovat tehneet erottamattoman osan Venäjän valtakuntaa ja jotka kuitenkin ovat sallineet Suomen kansan säilyttää ja kehittää omaa kansallista luonnettaan ja olemustaan, jonka Jumala on sille antanut ja jota ei mikään pakko voi muuksi muuttaa.

Me emme voi uskoa, että Teidän Keisarillisen Majesteettinne korkea tarkoitus on ollut tällä julistuskirjalla uhata Suomen oikeusjärjestystä ja sisällistä levollisuutta. Me päinvastoin uskomme, että Teidän Majesteettinne tahtoo armossa suosiolliseen huomioonsa ottaa ne tunteet, mitkä julistuskirja on herättänyt ja käskeä, että sen määräykset ovat saatettavat yhdenmukaisuuteen Suomen perustuslakien kanssa. Me emme voi sydämistämme karkottaa luottamusta Keisarin sanan järkähtämättömyyteen. Mehän tiedämme kaikki, että meidän armollinen Hallitsijamme on koko ihmiskunnalle julistanut, että vallan tulee kunnioittaa oikeutta. Ja pienen kansan oikeus on yhtä kallis kuin suurimmankin, sen isänmaan rakkaus on Kaikkivaltiaan Jumalan edessä avu ja velvollisuus, joista se ei koskaan saa luopua.

Syvimmässä alamaisen uskollisuudessa ja kunnioituksessa pysymme alati.

Kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! Teidän keisarillisen Majesteettinne nöyrimmät ja uskollisimmat alamaiset."

 https://fi.wikisource.org/wiki/Suuri_adressi

Stormäktigste, Allernådigste Kejsare och Storfurste.

Eders Kejserliga Majestäts Manifest af den 3/15 sistlidne Februari har öfverallt i Finlands bygder väckt bestörtning och sorg. Det finska folkets urgamla rätt att genom sina representanter, ständerna, deltaga i lagstiftningen, blef för evärdelig tid stadfästad af Kejsar Alexander I, hvars minne vi välsigna. Denna rätt har under Högtsalige Kejsarne Alexander II och Alexander III blifvit utvecklad och närmare ordnad.

Men enligt de grundstaganden, som jämte Manifestet utfärdats, skulle Ständerna i de ärenden, som förklaras beröra äfven Kejsardömets intressen, icke mera få deltaga i lagstiftningen med sådan beslutanderätt, som dem enligt Finlands grundlagar tillkommer.

Det är hörnstenen i vår samhällsbyggnad, som sålunde genom Manifestet rubbas. Underskrifna finska medborgare af alla samhällsklasser anhålla underdånigst, att Eders Kejserliga Majestät täcktes lyssna till våra ord, då vi nu inför Tronen uttala vårt djupa bekymmer öfver det öde, som hotar vårt fädernesland, om beståndet af dess grundlagar undergräfves.

Allernådigste Kejsare!

Under högsinte Herrskares spira och hägnadt af sina lagar, har Finland oafbrutet framskridit i välstånd och andlig odling. Folket har trofast sökt fylla sin plikt mot sina Monarker och det Ryska riket. Vi veta att vårt land på senaste tider haft ovänner inom Ryssland, hvilka genom smädelser sökt framkalla misstro till det finska folkets trohet och redbarhet. Men vi veta också att dessa smädelser blott äro foster af osanning. Det finnes intet land, där aktning för öfverhet och lag vore djupare rotfäst än i Finland. Under de nittio åren af dess förening med det mäktiga Ryssland har ordningen i det finska samhället aldrig sviktat. Omstörtande läror hafva icke här funnit någon näring. Känslan af trygghet och lycka har altmera befästat de band, som gjort Finland till en oskiljaktig del af det ryska riket, och hvilka likväl tillåtit dess folk att bevara och utveckla sitt eget nationella skaplynne, som är gifvet detta folk af Gud och icke kan genom något tvång förändras.

Vi kunna ej tro att Eders Kejserliga Majestäts höga afsikt varit att genom Manifestet skapa ett hot för Finlands rättsordning och inre lugn. Vi tro fastmer att Eders Majestät i nåder vill behjärta det intryck Manifestet väckt och förordna att dess stadganden skola bringas i öfverensstämmelse med Finlands grundlagar. Vi kunna ej inrymma i våra hjärtan något tvifvel på Kejsarordets orygglighet. Vi veta ju alla att våra Nådige Monark är den, som inför hela menskligheten förkunnat, att makt bör vörda rätt. Och ett litet folks rätt är lika helig som den största nations, dess fosterlandskärlek är inför Allsmäktig Gud en dygd, från hvilken det aldrig bör vika. – Med djupaste vördnad och trohet framhärda
Stormäktigste, Allernådigste Kejsare och Storfurste! Eders Kejserliga Majestäts underdånigste och troplikitigste undersåtar :"

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4142818 

Projekti 7.9. 2017. RL

Projekti 7.9. 2017. RL

Suuri adressi https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuri_adressi

Jäsenet http://www.phpoint.fi/ulrikaj/delegation.pdf

Allekirjoitukset http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=230588.KA

Suuren lähetystön jäsenet Nikolainkirkon portailla v. 1899. Lähde Skannattu kirjasta:toim. Donner Kai, Svedlin Th. Nurmio Heikki : Suomen vapaussota. Osa 1. K. J. Gummerus, Jyväskylä 1930 Päiväys 1930 Tekijä(t) Donner Kai, Svedlin Th. Nurmio Heikki
Tämä on ensimmäisen kerran Suomessa julkaistu valokuva, joka selvästi ei ole tekijänoikeuden suojaama valokuvateos ja joka on julkistettu ennen vuotta 1966. Tämä valokuva ei siten nauti tekijänoikeuden tai valokuvan lähioikeuden suojaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:SuuriLahetysto1899.jpg