Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Suuri adressi 1899 - Lumijoen allekirjoittajat

Suuri adressi 1899 - Lumijoen allekirjoittajat

« Back to Projects Dashboard

Top Surnames

view all

Profiles

Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi
Projektiin voi liittää luettelossa esiintyvien henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja.

Lumijoen kuntalaisten adressi 18 5/3 99 (05.03.1899) H.M. Keisari Suurruhtinaalle

Yleistä tietoa adressin keräämisestä

Suuri adressi kerättiin Suomessa ensimmäisenä sortokautena vuonna 1899 vastustamaan Suomen suuriruhtinaan keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Silloiset ylioppilaat hiihtivät kylästä kylään keräten adressiin 11 päivän aikana 522 931 allekirjoitusta tai nimeä yhdessätoista päivässä. Lukumäärä oli varsin suuri, sillä tuolloin Suomen väkimäärä oli noin 2,5 miljoonaa ja senaikaisilla kulkuvälineillä ihmisten tavoittaminen harvaan asutussa maassa oli hankalaa ja hidasta. Eri puolilla Suomea pidettiin kokouksia, joissa selostettiin adressin tarkoitusta. Kokouspaikkoina olivat suuret huoneistot ja kirkot.

Lumijoen projektit

Lumijoella Suuren adressin allekirjoitti 84 henkilöä. Adressiin saivat laittaa nimensä aikuiset, mutta sen alaikärajaksi oli valittu virallisen täysi-ikäisyyden reilusti alittanut 16 vuotta. Suuren lähetystön edustajana Lumijoella oli Jaakko E. Kaakinen.
Projektiin voi liittää lumijokisten allekirjoittajien Geni-profiileja. Alla kaikki Lumijoen adressin allekirjoittaneet, nimet on litteroitu sellaisina kuin allekirjoittajat ovat ne adressiin kirjoittaneet. Kysymysmerkillä ja muut epäselvästi kirjoitetut nimet vielä tarkistettava.

Huom!

Älä poista alkuperäisiä nimiä ja niiden tietoja, jotka ovat alla olevassa henkilöluettelossa Laita Genistä löytyvä profiilin linkki ja lisäksi Genissä oleva nimi heti alkuperäisen tiedon oikealle puolelle.

Suuri adressi Lumijoki 1899-1899

Lumijoki 1899-1899

Sivu 307

Jaakko Laurila I Jaakko Kaakinen I Emil Åström I M. Svanlund ? I J. Keskoda ? I J. Soinila I Herman Haglund I I. Hyrkki I M. Koukkula I J. Kyrö I Erik Kyrö I Antti Poro I Antti Kaakinen I Matti Lämsä I Aukusti Erkkilä I Juho Ollakka.

Sivu 308

Jaakko Ollakka I Pekka Sutela I Jenny Kaarto I Liisa Soinila I Anna Maria Koukkula I J.H. Greus Juho Henrik Juhonpoika Greus I Tilta Jakkkula I Sofia Lämsä I Fanni Laurila I Helmi Pyhälä I Juho Anteroinen Juho Heikinpoika Anteroinen I Matti Kursula I Maria Soinila I Liisa Penttilä I Juha Kursula ? I H. Kurpela ? I Maria Korkala I J Ka Risto ? I Juho Kerola I Juho Kauppi I Marja Laurila I Greeta Rautio I Iikka Greus I Maria Risto I Hanna Karttula ? I Sanna Mikkola I Antti Paulus I Kaapo Tuliharju ? I Joosef Kuokkanen I Kalle Kumpulainen.

Sivu 309

Alpo Juusola I Kalle Sutela ? I Kustaa Wesa I Matti Greus I Pekka Lithovius I J. ka Sallinen ? I Israel Kumpulainen ? I Heikki Sutela I Juho Granlund I Anna Lithovius I Himmi Kumpulainen I Kreeta Risto I Josefina Granlund I Aina Äström I Katri Kaakinen I Katri Kilpua I Lii sa Län ge jä ? I Anna Riiko I Anni Kauppi I Jaakko Jakku I Jaakko Rautio I Heikki Lithovius I Kustu Petäjä I Jaakko E. Kaakinen I Eero Jakku I Greta Witanen ? I Juho Pottala I Matti Sippa I Matti Granlund I Sippa Granlund I Antti Mikkola.

Sivu 310

Juhan Forss I Antti Sillanpää I Juho Soinila I Liisa Maijala I Maikki Remes I Anna Remes I Liisa SoinilaI

Suuri adressi v.1899

Venäjän keisari Nikolai II antoi 15.2.1899 ”Keisarillisen Majesteetin Armollisen Julistuskirjan”, jolla maamme autonomiaa olennaisesti kavennettiin. Tämä helmikuun manifesti sai nopeasti aikaan vastareaktioita. Uutinen pian julkaistavasta manifestista levisi seuraavana päivänä Helsinkiläisten tietoon . Senaatti äänesti sen julkaisemisesta 18. 2.1899. Äänet menivät tasan, mutta senaatin varapuheenjohtaja Sten Carl Tudeer antoi ratkaisevan äänensä julkaisemisen puolesta.

Senaatin päätös herätti suuttumusta ja sitä vastaan protestoitiin mielenosoituksilla. Niiden ei katsottu kuitenkaan riittävän ja niinpä heräsi ajatus suuresta kansalaisadressista. Sen kokoamisen ja keräämisen järjestämiseksi perustettiin adressikomitea. Adressi laadittiin huolellisesti, jotta

1. kansa vakuuttuisi asian oikeellisuudesta ja
2. tsaari ymmärtäisi toimineensa väärin.

Adressin tekstin laati Leo Mechelin Wilhelm Chydeniuksen luonnoksen pohjalta. Suomeksi tekstin käänsi E. N. Setälä. Tämän jälkeen suuri joukko vapaaehtoisia lähti keräämään nimiä adressiin. Nimet adressiin kerättiin vain 11 päivän aikana.
Suuren adressin allekirjoitti yhteensä 522 931 henkilöä, joka lyhyessä ajassa suoritettuna oli merkittävä saavutus. Maassamme oli tuolloin vain 2,5 miljoonaa asukasta.
Adressia viemään keisarille koottiin erityinen suuri lähetystö. Tavoitteena oli helmikuun manifestin kumoaminen. Viisisataa henkilön suuruinen lähetystö lähti Pietariin 16.3. Tsaari ei kuitenkaan suostunut ottamaan lähetystöä vastaan, ja niin se joutui pettyneenä palaamaan takaisin Helsinkiin.
Lumijoella Suuren adressin allekirjoitti 84 henkilöä.

Projekti aloitettu 15.09.2017