Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi
Projektiin voi liittää luettelossa esiintyvien henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja.

Arkisto
Lumijoen seurakunnan rippikirjat, tilikirjat ja historiakirjat alkavat kaikki vuodesta 1902. Seurakunnan koko kirkonarkisto, rippikirjat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1675, historiakirjat vuodesta 1725 sekä kirkon- ja pitäjänkokousten pöytäkirjat vuodesta 1744, tuhoutui pappilan palossa 17.1.1902.

Lumijoen kuntalaisten adressi 18 5/3 99 (05.03.1899) H.M. Keisari Suurruhtinaalle

Yleistä tietoa adressin keräämisestä

Suuri adressi kerättiin Suomessa ensimmäisenä sortokautena vuonna 1899 vastustamaan Suomen suuriruhtinaan keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Silloiset ylioppilaat hiihtivät kylästä kylään keräten adressiin 11 päivän aikana 522 931 allekirjoitusta tai nimeä yhdessätoista päivässä.
Lukumäärä oli varsin suuri, sillä tuolloin Suomen väkimäärä oli noin 2,5 miljoonaa ja senaikaisilla kulkuvälineillä ihmisten tavoittaminen harvaan asutussa maassa oli hankalaa ja hidasta.
Eri puolilla Suomea pidettiin kokouksia, joissa selostettiin adressin tarkoitusta. Kokouspaikkoina olivat suuret huoneistot ja kirkot.

Lumijoen projektit

• Paikkakunta Lumijoki Paikkakunta Lumijoki
• Lumijoki, papit ja muut kirkon työntekijät, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Lumijoki, papit ja muut kirkon työntekijät, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
• Suuri adressi 1899 - Lumijoen allekirjoittajat Suuri adressi 1899 - Lumijoen allekirjoittajat
• Lumijoki, hautamuistomerkit Lumijoki, hautamuistomerkit
• Lumijokiset, jotka vaikuttaneet sodissa 1800 - 1900 luvuilla Lumijokiset, jotka vaikuttaneet sodissa 1800 - 1900 luvuilla
• Lumijokiset ammatinharjoittajat, henkilöt ennen vuotta 1994 toimineet Lumijokiset ammatinharjoittajat, henkilöt ennen vuotta 1994 toimineet
• Lumijoki, koululaitos, opettajat, oppilaat Lumijoki, koululaitos. opettajat, oppilaat
• Lumijoki, merkkihenkilöt Lumijoki, merkkihenkilöt
• Lumijoki, kaupat, kauppiaat Lumijoki, kaupat, kauppiaat
• Lumijoki, keräyslista 1919 - 1919, adressi Mannerheimille Lumijoki, keräyslista 1919 - 1919, adressi Mannerheimille
• Siirtolaiset paikkakunnalta Lumijoki Siirtolaiset paikkakunnalta Lumijoki
• Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja
• Lumijoen itsenäisten tilojen Talonhaltijaluettelo 1548 - 1939
• Talonhaltijaluettelon on laatinut Markku O. Kuorilehto. Talonhaltijaluettelon syntymisessä ovat avustaneet Keijo Kaukko, Timo Sarkkinen ja Reijo Savola. Talonhaltijaluettelo kirjassa: Lumijoki vuosisatojen saatossa. ISBN 952-90-5845-4, Osakeyhtiö Liiton Kirjapaino, Oulu 1994.
  • Lumijoki, Hirvasniemi - Talonhaltijaluettelo Lumijoki, Hirvasniemi - Talonhaltijaluettelo
  • Lumijoki, Kirkonkylä - Talonhaltijaluettelo Lumijoki, Kirkonkylä - Talonhaltijaluettelo
  • Lumijoki, Lapinniemi - Talonhaltijaluettelo Lumijoki, Lapinniemi - Talonhaltijaluettelo
• Lumijoki syntyneet 1902-1917 Lumijoki syntyneet 1902-1917
• Lumijoki kuolleet 1902-1963 Lumijoki kuolleet 1902-1963
• Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja (1) Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja (1) Projekti on tiedoiltaan valmis.
• Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja (2) Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja (2) Projekti on tiedoiltaan valmis.
• Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja (3) Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja (3
• Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja (4) Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja (4)
• Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja (5) Lumijoki, alaprojekti yksinäisille profiileille ja muita lisätietoja (5

Lumijoella Suuren adressin allekirjoitti 84 henkilöä. Adressiin saivat laittaa nimensä aikuiset, mutta sen alaikärajaksi oli valittu virallisen täysi-ikäisyyden reilusti alittanut 16 vuotta. Suuren lähetystön edustajana Lumijoella oli Jaakko E. Kaakinen.
Projektiin voi liittää lumijokisten allekirjoittajien Geni-profiileja. Alla kaikki Lumijoen adressin allekirjoittaneet, nimet on litteroitu sellaisina kuin allekirjoittajat ovat ne adressiin kirjoittaneet. Kysymysmerkillä ja muut epäselvästi kirjoitetut nimet vielä tarkistettava.

Huom!

Älä poista alkuperäisiä nimiä ja niiden tietoja, jotka ovat alla olevassa henkilöluettelossa Laita Genistä löytyvä profiilin linkki ja lisäksi Genissä oleva nimi heti alkuperäisen tiedon oikealle puolelle.

Suuri adressi Lumijoki 1899-1899

Lumijoki 1899-1899
Suuri adressi > Suuri adressi > OULUN LÄÄNI > Lumijoki https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=4154626&aytun=75...

Suuri adressi > OULUN LÄÄNI >
Lumijoki (1899-1899): Tiedosto 1 https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5784710319&aineistoI...

Sivu 307

• Jaakko Laurila I
• Jaakko Kaakinen I Jaakko Jaakonpoika Kaakinen, Kokko (Ylikaakinen) Jaakko Jaakonpoika Kaakinen
• Emil Åström I M. Svanlund ? I
• J. Keskoda ? I
• J. Soinila I
• Herman Haglund I
• I. Hyrkki I
• M. Koukkula I
• J. Kyrö I
• Erik Kyrö I
• Antti Poro I
• Antti Kaakinen I
• Matti Lämsä I
• Aukusti Erkkilä I
• Juho Ollakka.

Sivu 308

• Jaakko Ollakka I
• Pekka Sutela I
• Jenny Kaarto I
• Liisa Soinila I'
• Anna Maria Koukkula I
• J.H. Greus Juho Henrik Juhonpoika Greus I
• Tilta Jakkkula I
• Sofia Lämsä I
• Fanni Laurila I
• Helmi Pyhälä I
• Juho Anteroinen Juho Heikinpoika Anteroinen I
• Matti Kursula I
• Maria Soinila I
• Liisa Penttilä I
• Juha Kursula ? I
• H. Kurpela ? I
• Maria Korkala I
• J Ka Risto ? I
• Juho Kerola I
• Juho Kauppi I
• Marja Laurila I
• Greeta Rautio I
• Iikka Greus I
• Maria Risto I
• Hanna Karttula ? I
• Sanna Mikkola I
• Antti Paulus I
• Kaapo Tuliharju ? I
• Joosef Kuokkanen I
• Kalle Kumpulainen.

Sivu 309

• Alpo Juusola I
• Kalle Sutela ? I
• Kustaa Wesa I
• Matti Greus I
• Pekka Lithovius I
• J. ka Sallinen ? I
• Israel Kumpulainen ? I
• Heikki Sutela I
• Juho Granlund I
• Anna Lithovius I
• Himmi Kumpulainen I
• Kreeta Risto I
• Josefina Granlund I
• Aina Äström I
• Katri Kaakinen I
• Katri Kilpua I
• Lii sa Län ge jä ? I
• Anna Riiko I
• Anni Kauppi I
• Jaakko Jakku I
• Jaakko Rautio I
• Heikki Lithovius I
• Kustu Petäjä I
• Jaakko E. Kaakinen I Jaakko Edvard Jaakonpoika Kaakinen
• Eero Jakku I
• Greta Witanen ? I
• Juho Pottala I
• Matti Sippa I
• Matti Granlund I
• Sippa Granlund I
• Antti Mikkola.

Sivu 310

• Juhan Forss I
• Antti Sillanpää I
• Juho Soinila I
• Liisa Maijala I
• Maikki Remes I
• Anna Remes I
• Liisa SoinilaI
  

Suuri adressi v.1899

Venäjän keisari Nikolai II antoi 15.2.1899 ”Keisarillisen Majesteetin Armollisen Julistuskirjan”, jolla maamme autonomiaa olennaisesti kavennettiin. Tämä helmikuun manifesti sai nopeasti aikaan vastareaktioita. Uutinen pian julkaistavasta manifestista levisi seuraavana päivänä Helsinkiläisten tietoon . Senaatti äänesti sen julkaisemisesta 18. 2.1899. Äänet menivät tasan, mutta senaatin varapuheenjohtaja Sten Carl Tudeer antoi ratkaisevan äänensä julkaisemisen puolesta.

Senaatin päätös herätti suuttumusta ja sitä vastaan protestoitiin mielenosoituksilla. Niiden ei katsottu kuitenkaan riittävän ja niinpä heräsi ajatus suuresta kansalaisadressista. Sen kokoamisen ja keräämisen järjestämiseksi perustettiin adressikomitea. Adressi laadittiin huolellisesti, jotta

1. kansa vakuuttuisi asian oikeellisuudesta ja
2. tsaari ymmärtäisi toimineensa väärin.

Adressin tekstin laati Leo Mechelin Wilhelm Chydeniuksen luonnoksen pohjalta. Suomeksi tekstin käänsi E. N. Setälä. Tämän jälkeen suuri joukko vapaaehtoisia lähti keräämään nimiä adressiin. Nimet adressiin kerättiin vain 11 päivän aikana.
Suuren adressin allekirjoitti yhteensä 522 931 henkilöä, joka lyhyessä ajassa suoritettuna oli merkittävä saavutus. Maassamme oli tuolloin vain 2,5 miljoonaa asukasta.
Adressia viemään keisarille koottiin erityinen suuri lähetystö. Tavoitteena oli helmikuun manifestin kumoaminen. Viisisataa henkilön suuruinen lähetystö lähti Pietariin 16.3. Tsaari ei kuitenkaan suostunut ottamaan lähetystöä vastaan, ja niin se joutui pettyneenä palaamaan takaisin Helsinkiin.
Lumijoella Suuren adressin allekirjoitti 84 henkilöä.

SANOMALEHDETHELSINGIN SANOMAT193912.03.1939 NO 69 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986418?term=...

Projekti aloitettu 15.09.2017

Lumijoen nuorisoseurantalo v. 1938. Ylipääntie, Lumijoki, Kirkonkylä

Tietoa vuodelta 1938 Lumijoen paikkakunnasta.

Nimensä on Lumijoki saanut samannimisen, läpi virtaavan pienen joen mukaan, joka saa alkunsa pienoisesta Lumijärvestä. Tämä joki on sikäli ainutlaatuinen Pohjanlahden rannikolla, että sen kulkusuunta on lännestä itään. Maa on enimmäkseen tasankoa, entistä meren pohjaa. Maan kohoaminen merestä onkin rannikollamme huomattavan nopea, joten meren lahjana saamme yhä uusia luonnonniittyjä. Siinä mihin kalastaja miespolvi sitten veti veneensä, kääntää hänen poikansa nyt aurallaan peltoa. Näin laajenee kunnan pinta-ala vuosi vuodelta ollen nyt 314,80 km/2.
Asukasluku on 2355. Ensimmäisinä ovat näitä seutuja todennäköisasti, asuneet lappalaiset, joille riittävän toimeentulon takasivat ehtymättömät kalavedet ja yhä vieläkin, laajat jäkäläkankaat. Muistona niiltä ajoilta on pitäjässämme Lapinniemen kylän nimi. Lappalaisia verottamaan tulivat vuorostaan pirkkalaiset 1. hämäläiset Etelä-Pohjanmaan Kyröstä jääden osa heistä pysyvästi tänne asumaan, paikkakunnalla on vielä nytkin; kolme Kyrönimistä taloa. Isonvihan jälkeisinä aikoina on Ylipään kylän muutamiin taloihin- sekä Papinniemeen tullut asukkaita Savosta Kiuruveden ja lisalmen pitäjistä. Vuosisatojen -kuluessa ovat mahdolliset heimoeroavaisuudet tasoittuneet ja yhteensulautuneet.

Seurakunnallisesiti kuului Lumijoiki alkuaan Saloisten suurseurakuntaan, josta se Limingan mukana eroaa v. 1477, kuuluen aluksi kylänä Limingan emäseurakuntaan, sittemmin kappelina 1640-luvulta alkaen ja rakennetaan sen ensim. oma kirkko 1647. Tämän kirkon vaiheista ei ole tarkempia tietoja. Nykyisen kirkon edeltäjä rakennettiin 1816 ja paloi se salaman sytyttämänä 1882. Nykyinen tiilikivikirkko vihittiin tarkoitukseensa 3/8 I8-90 ja on siinä istumapaikkoja 1200 hengelle ollen se maamme suurimpia maaseutuklrkkoja. Seurakuntatalaisten rakkautta isiensä kirkkoa kohtaan todistaa kauniilla tavalla se uhrimieli, jota monin tavoin osoitettiin kirkkorakennuksen aikana palkattoman työn y.m. muodossa. Kirkkopuistikon puut ovat rippilasten istuttamina ja vaalimina juhlistamassa temppelin ympäristöä. Omaksi itsenäiseksi seurakunnaksi tuli Lumijoki lopullisesti v:na 1918 oltuaan jo muutamia vuosikymmeniä kirkkoherrakuntana.

Vaikka vähäinen pitäjä helposti yhä vieläkin unohtuu huomiotaherättävämpien naapuriensa vauraan Limingan ja historiallisesti kuuluisan Siikajoen varjoon, on se jo yhtä kauan kuin nekin elänyt tietoisesti omena yhteisönään omine iloineen, omine kärsimyksineen, joita viime mainittuja tietävät aikakirjatkin kertoa. Jo v:na 1454 ulottivat venäläiset hävitysretkensä näille rannikoille saakka. V. 1495 kerskuvat venäläiset hävittäneensä ”kymmenen virran maan” Lumijoelta Peräpohjolaan saakka, ja jo seuraavana vuonna Vienan vainolaisjoukko hävitti seudun melkein autioksi. Venäläinen asiakirja v:lta 1496 mainitseekin ”sodittujen” pitäjäin luettelossa nimen Snjesna (Lumijoki), Limengi (Liminka) ia Sigovaja (Siikajoki) nimien ohella. Tällöin jo talot poltettiin, ih-misiä surmattiin, sekä ”paljon hyviä tavaroita ja runsaasti vankeja” vietiin sotasaaliina Vienaan. Jälleen v. 1589 kohtasi uusi hävitys, jolloin Lumijoen 'kirkonkylä ja Ylipään 32 talosta poltettiin 29, Lapinniemen 18 talosta 13 ja Hirvasniemen 9 talosta jäi vain 1 jälelle. Isonvihan aikana v:na 1715—16 surmattiin koko kunnan alueella 509 ja vankeina vietiin Venäjälle 100 henkilöä. Vain osa asujaimistoa onnistui pakenemaan piilopirteilleen säilyen siten tuholta. Tuska ja kärsimys tovereinaan kynti vakonsa näitten lakeuksien aikaisempi asukas; on aika siirtyä silmäilemään, kuinka asuu ja viljelee tätä kallista maata nykyinen sukupolvi.

Lumijoki on ennen kaikkea maatalouspitäjä, jossa kalastus rannikkoasukkaille antaa jonkun verran sivuansiota. Viljelmät ovat enimmäkseen pien- tai keskikokoisilta ja 10-50 ha viljeltyä pinta-alaa, suurempia viljelmiä 30—50 ha on 7 ja yli 50 ha ainoastaan 1. Viime vuosikymmenen aikana kuivattu n. 1500 ha savipohjaisia suo- ja niittymaita. Myöskin uutisraivaustyön, kautta on 3 -4 v:n kuluessa viljelyskelpoiseksi saatettu 150 - 200 ha ja on tästä saaduilla palkkioilla, jotka vaihtelevat 900— 1500 mk ha:lta, ollut suuri merkitys etenkin tilattoman väestön elintason kohottamisessa.
Aineellisen viljelyksen ohella tulkoon mainituksi myös henkisen työn harrastuksesta, Opetustoiminta Lumijoella alkaa vasta 1860, jolloin kiertokoulu alkaa toimintansa. Ensimmäinen kansakoulu perustetaan v. 1884 ja on pitäjässä nyt 5 kansakoulua.

Lumijoen kunnan kantakirjasto perustettiin v. 1923 jatkamaan aikaisemman nuorisoseuran kirjaston toimintaa. Tämän lisäksi on kirjasto Ylipään ja Lapinniemen kylissä edellisen haaraosastoina sekä kansakoulujen oppilaskirjastot. Lumijoen Nuorisoseura perustettiin 1896. Sen oma talo Rientola valmistui 1899. Aikoinaan on siellä ollut oma torvisoittokunta ja sekakuoro. ’Yritys”-niminen seuralehti on ilmestynyt joskus 12-numeroa vuosittain. Perustamisvuonna oli jäsenluku 90. vaihdellen sittemmin 40— 200. Kuten edellä jo mainittiin perusti nuorisoseura myöskin paikkakunnalle ensimmäisen kirjaston. V. 1907 alkoi toimintansa n.s. voimistelu ja urheiluseura, joka kuitenkin ”nuorena nukahti”, kunnes 1915 alkoi elinvoimaisempi urheilujärjestö, ”Lumiukot”. jonka rinnalla myös naisvoimistelijat ovat ylläpitäneet tervettä liikuntakasvatus- ja urheiluhenkeä nuorisossa.
Muista seuroista ja yhdistyksistä mainittakoon tärkeänä seurakunnallisena elimenä jo 26 vuotta toimiva Nuorten Kristillinen' yhdistys. Suojeluskunta perustettiin l.10.1917 ja on sillä myöskin poikaosasto. Lähes kaksi vuosikymmentä on toiminut Lotta Svärd-yhdistys tyttöosastoineen. Vastikään on toimintansa aloittanut myöskin Rintamamiesyhdistys. Unohtaa ei sovi myöskään jo vuosisadan vaihteessa perustettua Lumijoen Maamiesseuraa ja sen v. 1920 perustettua naisosastoa, "Maatalousnaisia”, joiden yhteinen jäsenmäärä oli viime vuonna 301. Tulokset näitten seurojen työstä, jota ne ovat tehneet maatalouskerho- ja koti- ja maatalousneuvonta, palsta viljelmäja aikaisemmin mainitun uutisraivaustoiminnan kautta, ovat jo selvästi havaittavissa paikkakunnan talouselämässä.

Lauluharrastus on paikkakunnalla aina ollut vilkasta. Toista vuosikymmentään laulelee jo Lumijoen Mieskuoro kuuluen kantajoukkona Oulun sk.-piirin laulajiin. Samoin on olemassa Lotta-kuoro sekä sekakuoro, joka juontaen juurensa kaukaisuudessa toimineesta ns.-sekakuorosta, on kaiutellut säveltään kaikissa hyviä ja hyödyllisiä tarkoituksia palvelevissa tilaisuuksissa.

Liike-elämä kunnassa käy pääasiassa osuustoiminnan merkeissä. V. 1893 alkoi jo Kauppa-Osakeyhtiö, täysin osuuskauppaperiaatteitten mukaisesti toimiva liike, jonka 24 vuotta kestänyttä toimintaa jatkaa v. 1917 perustettu Lumijoen Osuuskauppa rl. sivumyymälät Ylipäässä ja Lapinniemessä. Liikevaihto yli 2 milj. mk. Lumijoen Osuusmeijeri rl. perustettu 1910, Maitomäärä lähes 1,5 milj. kg. Meijerin' yhteydessä: 1 raaminen saha höyläkoneineen, kanttisirkkeleineen ja pärehöylineen tyydyttää paikkakunnan tarpeen, liikevaihto 35.000. Mylly, jossa 3 kiviparia ja uusittu ohraryynimylly, liikevaihto 120,000. Lumijoen Osuuskassa alkoi toimintansa v. 1923. Liikevaihto nykyisin 37 milj. mk. Vanhin Lumijoen rahalaitoksista on v. 1901 perustettu Lumijoen kunnan säästöpankki, jonka liikevaihto on n, 3—4 milj., omat varat n. 425,000 ja talletukset nousevat neljännelle miljoonalle. Molemmillakin yllämainituilla rahalaitoksilla on ollut täysi työ luovia vielä tuoreessa muistissa olevan pulaajan ristiaallokossa onnistuakseen karkoittamaan uhanneen '”pakkohuutokauppa epidemian” ja lisäämään myöntämillään luotoilla viljeltyjen hehtaarien lukua. Lumijoen liikeyrityksiin on vielä laskettava Voima Oy. Pöyry, joka Siikajoen Pöyryn koskessa olevasta voimalaitoksestaan on jo toistakymmenen vuoden aikana sähköistänyt Paavolan, Siikajoen, Revonlahden ja Lumijoen pitäjät sekä Raahen kaupungin.

Lähde: Kaiku 1938 02.07.1938 No 147 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1995895?term=...