Follow
Villa Harjula oli suuri puinen huvila Tyrisevän kylässä Terijoella silloisessa Suomessa. Rakennuttajaa ei tiedetä,, mutta se on todennäköisesti ollut Aleksandr Scheremetjeffin suku. Rakentamisaikaakaan ei tiedetä varmasti, mutta se ajoittuu välille 1870-1900. Tiedot tarkentuvat myöhemmin. Harjulan allue oli Uudenkirkon ja Terijoen kuntien rajalla. Harjula ja Tyrisevän kylä kuuluivat aluksi Uuteenkirkkoon, mutta liitettiin vuonna 1927 Terijokeen, johon ne kuuluivat elimelllisesti jo aikaisemmin.
Harjula sijaitsi korkealla mäntyharjulla Suomenlahden rannassa. Rantaviiva oli enimmäkseen hiekkarantaa. Huvilan vierellä oli mereen laskeva pieni joki. Harjulan tila oli täynnä kauniita maisemia, puistoteitä, siltoja ja polkuja.
Omistajaluettelo
- 1800-luvulla Scheremetjeffin suku
- 1890? - 1925 Aleksander Scheremetjeff
- 1925 -1939 Rautatieläisten lepokotiyhdistys ry (huvila tuhoutui talvisodassa)
Scheremetjeffien aika 1800-luvulta vuoteen 1925
Aleksander Scheremetjeff (1859-1931)
Harjula oli vuoteen 1925 saakka kreivi Aleksandr Scheremetjeffin (Alexander Sheremetev) omistuksessa ja käytössä. Hän pakeni suomalaisen vaimonsa Maria Heydenin ja lapsiensa kanssa punaista terroria Terijoen huviloilleen vuonna 1917 menetettyään muun omaisuutensa.
Scheremetjeff oli filantrooppi ja lahjoittaja sekä myös kenraali, säveltäjä ja kapellimestari. Hän johti ensimmäisenä Sibeliusta ja Richard Straussia Pietarissa ja esitteli heidän uusia teoksiaan.
1920-luvulla pariskunta myi asuntonaan pitämänsä Harjulan ja muutti Suomesta ensin Belgiaan ja sieltä edelleen Pariisiin, jossa he kuolivat 1930-luvulla rutiköyhinä.
Heidän poikansa George taisteli Venäjällä valkoisten puolella, mutta joutui lopulta peräytymään Pariisiin jossa hän toimi suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitschin sihteerinä.
Rautatieläisten lepokoti Harjula, Terijoki (1925-1939 finna.fi)
Rautatieläisten lepokoti Harjula 1925 -1939
Scheremetjeffit myivät Harjulan vuonna 1925 Veturinkuljettajien yhdistykselle joka luovutti sen Rautatieläisten lepokotiyhdistys ry:lle, minkä Valtionrautateiden henkilökunta oli juuri perustanut. Lepokotiyhdistyksen tehtävä oli tarjota asiakkaille täysihoitoa ja virkistystä. Vieraaksi kelpasi kuka tahansa. Lepokotiyhdistyksen jäseniksi liittyneet Valtionrautateiden työntekijät perheineen saivat hinnoista alennusta. Täysihoitovieraita oli satoja vuosittain.
Talvisodassa muistorikas Harjulan huvila tuhoutui. Rautatieläisten lepokotiyhdistys jatkoi jo välirauhan loppuvaiheesta alkaen toimintaa Särkisalossa sijaitsevassa Kanervalassa, jonka se oli ostanut Greta Grönblomilta 25.4.1941.
Вилла Харьюла, Терийоки
(Text in Finnish)
Villa Harjula oli suuri puinen huvila Tyrisevän kylässä Terijoella silloisessa Suomessa. Rakennuttajaa ei tiedetä,, mutta se on todennäköisesti ollut Aleksandr Scheremetjeffin suku. Rakentamisaikaakaan ei tiedetä varmasti, mutta se ajoittuu välille 1870-1900. Tiedot tarkentuvat myöhemmin. Harjulan allue oli Uudenkirkon ja Terijoen kuntien rajalla. Harjula ja Tyrisevän kylä kuuluivat aluksi Uuteenkirkkoon, mutta liitettiin vuonna 1927 Terijokeen, johon ne kuuluivat elimelllisesti jo aikaisemmin.
Harjula sijaitsi korkealla mäntyharjulla Suomenlahden rannassa. Rantaviiva oli enimmäkseen hiekkarantaa. Huvilan vierellä oli mereen laskeva pieni joki. Harjulan tila oli täynnä kauniita maisemia, puistoteitä, siltoja ja polkuja.
Omistajaluettelo
- 1800-luvulla Scheremetjeffin suku
- 1890? - 1925 Aleksander Scheremetjeff
- 1925 -1939 Rautatieläisten lepokotiyhdistys ry (huvila tuhoutui talvisodassa)
Scheremetjeffien aika 1800-luvulta vuoteen 1925
Aleksander Scheremetjeff (1859-1931)
Harjula oli vuoteen 1925 saakka kreivi Aleksandr Scheremetjeffin (Alexander Sheremetev) omistuksessa ja käytössä. Hän pakeni suomalaisen vaimonsa Maria Heydenin ja lapsiensa kanssa punaista terroria Terijoen huviloilleen vuonna 1917 menetettyään muun omaisuutensa.
Scheremetjeff oli filantrooppi ja lahjoittaja sekä myös kenraali, säveltäjä ja kapellimestari. Hän johti ensimmäisenä Sibeliusta ja Richard Straussia Pietarissa ja esitteli heidän uusia teoksiaan.
1920-luvulla pariskunta myi asuntonaan pitämänsä Harjulan ja muutti Suomesta ensin Belgiaan ja sieltä edelleen Pariisiin, jossa he kuolivat 1930-luvulla rutiköyhinä.
Heidän poikansa George taisteli Venäjällä valkoisten puolella, mutta joutui lopulta peräytymään Pariisiin jossa hän toimi suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitschin sihteerinä.
Rautatieläisten lepokoti Harjula, Terijoki (1925-1939 finna.fi)
Rautatieläisten lepokoti Harjula 1925 -1939
Scheremetjeffit myivät Harjulan vuonna 1925 Veturinkuljettajien yhdistykselle joka luovutti sen Rautatieläisten lepokotiyhdistys ry:lle, minkä Valtionrautateiden henkilökunta oli juuri perustanut. Lepokotiyhdistyksen tehtävä oli tarjota asiakkaille täysihoitoa ja virkistystä. Vieraaksi kelpasi kuka tahansa. Lepokotiyhdistyksen jäseniksi liittyneet Valtionrautateiden työntekijät perheineen saivat hinnoista alennusta. Täysihoitovieraita oli satoja vuosittain.
Talvisodassa muistorikas Harjulan huvila tuhoutui. Rautatieläisten lepokotiyhdistys jatkoi jo välirauhan loppuvaiheesta alkaen toimintaa Särkisalossa sijaitsevassa Kanervalassa, jonka se oli ostanut Greta Grönblomilta 25.4.1941.