Please wait.
loading...
Keljon nimi on alunperin ollut Päijänteenpohja. Nimi johtuu siitä, että kylä sijaitsi Päijänteen pohjoisimman lahden varrella. Vakinaiset asukkaat mainitaan vuoden 1543 maakirjassa, jolloin Keljossa oli kaksi taloa Keljo ja Sysmäläinen. Osa Keljoa liitettiin 1941 kaupunkiin. Jyväskylän kaupungin nettigalleriasta löytyy Keski-Suomen museon Näyttelyt -kansiosta Keljon kadonneet maisemat -kansi...
Tervetuloa Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan paikkakuntaprojektiin! Paikkakunta Jyväskylä -projekti keskittyy nykyisen Jyväskylän kaupungin alueeseen, poislukien Korpilahden jolla on oma projekti. Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta olivat kaupungin perustamiseen asti samaa seurakuntaa. Alueliitoksia maalaiskunnasta kaupunkiin tapahtui useita vuosien varrella, viimeinen suurempi alueliitos ...
Tervetuloa rakentamaan Vesangan kylää asutuksi! Vesangan kylä sijaitsee Jyväskylän länsipuolella. Pysyvä asutus Vesankaan tuli 1500-luvun puolivälissä. Ensimmäisiksi veroa maksaviksi asukkaiksi on maakirjaan 1559-1564 merkitty Antti Soikkanen, Lauri Pörsöinen, Antti Siekkinen ja Heikki Pietiläinen. Vesanka kuului Jämsän seurakuntaa 1640-luvulle jolloin se siirtyi Laukaan seurakuntaan. Vesank...
Tervetuloa rakentamaan Palokan kylää asutuksi. Palokka mainitaan ensimmäisessä maakirjassa Jyväskylän yhteydessä ja siihen kuului kaksi taloa, Rutala ja Mankola. Erillisenä kylänä Palokka esiintyy 1600-luvun alkupuolella. Palokka sijaitsee Jyväskylän keskusta pohjoispuolella Palokka- ja Alvajärvien molemmin puolin ja Tuomiojärvi kylän länsipuolella. Valtatie 4 kulkee Tuomiojärven ja Palokkajär...
Korttajärven kylä sai nimensä Korttajärvestä, jonka rannalle tulee ensimmäinen uudisasukas Pietari Olavinpoika Puuppoinen vuonna 1572. Hänen mukaansa kylää kutsuttiin pitkää Puuppoilaksi. Nykyisin alue tunnetaan Puuppolana. Jyväskylän maalaiskunta Profiilikuva: Jyväskylän maalaiskunnan vaakuna
Tervetuloa rakentamaan Oravasaaren kylää asutuksi! Oravasaari sijaitsee pääosin Jyväskylän eteläpuolella Päijänteen ja Leppäveden välisellä alueella. Nykyinen Oravasaari oli hämäläisten erämiesten eränkäyntialuetta. Se oli erityisen hyvä oravanpyyntialue. Hauholaisten eräomistusten pohjalta ovat syntyneet monet oravasaarelaiset paikannimet: Haukanmaa esiintyy 1700-luvun kartoissa nimellä Hauc...
Soukkajärven kylä sai nimensä saman nimisestä järvestä, jonka rannalle toinen ensimmäisistä taloista, Nyrölä, perustetiin 1500-luvulla. Sittemmin koko kylä sai nimen Nyrölä. Profiilikuva: Jyväskylän maalaiskunnan vaakuna
Tervetuloa rakentamaan Vaajakosken (Haapaniemen) kylää asutuksi. Haapaniemen kylä mainitaan ensimmäisen kerran maakirjassa vuonna 1552, niin silloin kaksi aluetta, Mikko Raatikaisen ja Olavin myöhemmin Matti Pulkkisen alueet, mutta ne eivät ole viljelyssä. Haapaniemen kylä tunnetaan nykyisin Vaajakoskena . Haapaniemi mainitaan ensimmäisen kerran maakirjassa vuonna 1552. Haaakoski alkoi kasvaa...
Vesangan kylän talot ja torpat Projektin tarkoitus on koota yhteen Vesangan kylän talollisten ja torppareiden profiilit puolisoineen. Tiedot pohjautuvat Vesangan kyläkirjassa olevaan Reijo Siekkisen artikkeliin Vesangan talojen isännät ja emännät 1800-luvun loppuun lisättynä muiden lähteiden tiedoilla. Vesangan kylä Projekti aloitettu 13.1.2019. Nro 1 Siekkilä Esiintyy maakirjassa en...
Tikkamannila oli alunperin Vehniän kylään kuulunut talo. Talo jakaantuu kahtia vuonna 1627, mutta vuodesta 1639 niitä viljelevät veljekset ja heidän perillisensä vuoteen 1701. Sen jälkeen omistajasuku vaihtuu ja talo jakaantuu uudelleen Manniseksi ja Tikkamannilaksi.1700- ja 1800 -luvun alkupuolella rippikirjoissa aluetta kutsutaan Saarijärveksi. Tikkamannila kasvoi Tikkakoskeksi. Tikkakoski o...
Tervetuloa Suojärven ja Tikkakosken yhteiskouluun.==Projektiin voidaan liittää entiset oppilaat, opettajat ja muu henkilökunta.Suojärven yhteiskoulun kannatusyhdistys sai perustamisluvan 12.8.1938. Koulu toimi yksityisenä viisiluokkaisena keskikouluna. Perustamislukuvuonna koulussa oli neljä opettajaa ja 80 oppilasta.Sota keskeytti koulunpidon ja johtokunta päätti 17.8.1940 lakkauttaa koulun to...
Tervetuloa tutustumaan Jyväskylän maalaiskuntaan! =Jyväskylän maalaiskunta muodostui vuonna 1865, kun kunnallisasetus astui voimaan. Siinä määrättiin maallisten asioiden hoidon siirtämisestä maalaiskuntien hoitoon maaseudun kirkkopitäjissä. Jyväskylän kaupunki perustettiin keskelle maalaiskuntaa, kaupungin kasvaessa sen maan tarve kasvoi ja maalaiskunta luovutti maita kaupungille. Rajamuutokset...
Suuri adressi 1899 – Jyväskylän maalaiskunnan allekirjoittajat=Jyväskylän maalaiskunnan adressi 18 5/3 99 HM Keisari-suuriruhtinaalle Jyväskylän maalaiskunnasta Suuren adressin allekirjoitti yli ? henkilöä. Adressiin saivat laittaa nimensä aikuiset, mutta sen alaikärajaksi oli valittu virallisen täysi-ikäisyyden reilusti alittanut 16 vuotta. Suuren lähetystön jäsenenä Jyväskylän maalaiskunnasta...
Vesangan postitoimipaikan lähes satavuotinen historia alkoi vuonna 1897, jolloin Keisarillinen Senaatti avasi Jyväskylästä Haapamäelle kulkevan rautatien jokapäiväiselle liikenteelle. Samalla perustettiin Vesangan ja Asunnan rautatiepysäkeille postiasema ja Kintaudelle ll luokan postitoimisto. Postiasema (postipysäkki) oli toimipaikoista pienin. Vesanka osoittautui vilkkaaksi toimipaikaksi ja j...
Tämän on Paikkakunta Jyväskylää täydentävä Jyväskylän maaseurakunnan papisto -projekti. Papistoluettelo on Suomen Sukututkimusseuran Hiskissä olevan luettelon mukainen. Vaikka projektin nimi on Jyväskylän maaseurakunnan papisto niin projekti käsittää kaikki seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt. === Projektin sivut === Paikkakunta Jyväskylä Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän kaupunki...