Bishop Jakob Gadolin

Jakob Gadolin oli suomalainen luonnontieteilijä, poliitikko ja piispa.

Gadolin oli Turun akatemian matematiikan dosentti vuodesta 1745 ja akatemian ensimmäinen tähtitieteen professori vuodesta 1748. Hän sai myös fysiikan professorin viran vuonna 1753 ja teologian professoriksi hänet nimitettiin vuonna 1762. Lisäksi Hän oli Turun piispa vuosina 1788–1802 ja akatemian sijaiskansleri vuodesta 1788.

Gadolin oli edustajana kolmilla valtiopäivillä vuosien 1755–1772 välillä ja osallistui yhteensä seitsemille valtiopäiville. Gadolin kannatti vapauden aikana hattupuoluetta. Kuningas Kustaa III vangitutti Gadolinin vuonna 1772 vallankaappauksen yhteydessä, mutta myöhemmin Gadolin kannatti kuningasta julkisesti.

Gadolin oli yksi Suomen talousseuran perustajista vuonna 1797 ja toimi seuran ensimmäisenä puheenjohtajana.

”Kl. 1736 Jakob Gadolin 6251. * paon aikana Strängnäsissä 13.10.1719. Vht: Mynämäen kirkkoherra Jakob Gadolinus, myöh. Gadolin 4733 (yo 1703, † 1758) ja Anna Lignipaeus. Porin triviaalikoulun oppilas 15.3.1728 – (1733, cl. conrect.). Ylioppilas Turussa kl. 1736 [Gadolinus] Jacob Bor. _ 358 Rect Ac 456. Boreaalisen osakunnan jäsen 14.2.1736 [1736] d. 14 Febr: Jacob Gadolin | 1744. die 12. Octobr. primum edidit publicum eruditionis suæ philosophicæ specimen illudq: solide et egregie vindicavit. deinde in examine stili, d: 16. Oct. et rigido d. 4. Dec. se ita gessit, vt summo cum applausu ampl. fac: philos: Candidatus philos: Clarissimus sit pronunciatus. | 1745. Mag: Phil: 1746. Mathemat: Docens. 1747. Dissertat: de Candela sub Aqvis Ardente sub proprio edidit præsidio. | Observ: Astron: Prof: Extra Ord: et Membrum Scientiarum Academiæ Holmiensis. Prof. Physices 1753. et Pastor Ecclesiæ Fenn. Temp. Cathedr. Ab. | 1756 Doctor Theolog: Gryphiswaldiae declaratus. | 1763 Prof. Theolog. | Episcopus Aboëns: 1788. | Obiit 1802. Ylioppilas Uppsalassa 20.10.1742 Jacobus Gadolin Borea Finlandus civis antea Acad. Aboënsis. Respondentti 12.10.1744 pro exercitio, pr. Henrik Hassel 5515. FK 4.12.1744. Respondentti 8.7.1745 pro gradu, pr. Nils Hasselbom U627. FM 18.7.1745 priimus. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 24.10.1752. Ylioppilas Greifswaldissa 9.7.1756 Jac. Gadolin, professor physices Aboensis, ecclesiae Fennicae cathedralis pastor, regii consistorii assessor et societatis scientiarum Holmensis membrum. TT Greifswaldissa 19.11.1756. — Boreaalisen osakunnan kuraattori 1746. Austraalisen osakunnan inspehtori 1757–80, Turkulaisen osakunnan 1761–88, Satakuntalaisen osakunnan 1780–88. Fil. tiedek. promoottori 1760. — Turun akatemian matematiikan dosentti 1745, vt. matematiikan professori 1745–55. Suomen maanmittauskomission tähtitieteen observaattori 1748, virkavapaus vuodeksi 1751, ero 1753. Samalla Turun akatemian ylim. professori 1748. Turun akatemian fysiikan professori 1753, kolmas teologian professori 1762, toinen 1765, ensimmäinen 1779, vapautettu luennointivelvollisuudesta 1784. Samalla palkkapitäjänsä Turun suom. seurak. kirkkoherra 1752, tuomiorovasti 1779, Turun ruots. seurak. ja Kaarinan kirkkoherra 1781. Akatemian rehtori 1757–58, 1763–64, 1773–74 ja 1780–81. Turun tuomiokapitulin jäsen 1752–79. Turun hiippakunnan piispa ja Turun akatemian varakansleri 1788, samalla palkkapitäjänsä Paraisten kirkkoherra s.v. ja henkilökohtaisen palkkapitäjänsä Taivassalon kirkkoherra 1789. Ruotsin tiedeakatemian jäsen 1751. Valtiopäivämies 1755–56, 1760–62, 1771–72, 1786, piispana 1789, 1792 ja 1800. † Turussa (ruots. seurak.) 26.9.1802.
Pso: 1757 Elisabet Browallius († 1793).”
Lähde: Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Jakob Gadolin. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=6251>. Luettu 15.1.2022.

http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=14633

Jakob Gadolin toimi Turun Soitannollisen seuran puheenjohtajana vuonna 1794. (Turun Soitannollinen seura 1790-1965, s. 203).

KIrjallisuutta: Johan Stén: "Kulta-aika, Valistus ja luonnontieteet Turun Akatemiassa", Art House 2021

GEDCOM Note

<p>Teologie Dr., teol. professor Åbo Akademi, Biskop i Åbo, Biskop</p>

Jakob Gadolin (biskop, prokansler, professor) var den siste upplysningstida naturalhistorikern som innehade biskopsstolen i Åbo. Han var en mångsidigt begåvad vetenskapsman, i främsta hand en framstående matematiker, och som professor vid Åbo akademi bidrog han på ett betydelsefullt sätt till denna vetenskaps utveckling. Han var också en banbrytare inom den astronomiska forskningen i Finland. Därtill var han en betydande riksdagsman och hade även i övrigt stort samhälleligt inflytande. En opportunistisk sida hos Gadolin trädde i dagen då han som professor och riksdagsman traktade efter biskopsstolen. Som teolog var han mindre betydande, och då han på sin ålderdom blev biskop vann han förvisso allmän uppskattning, men hade mindre förutsättningar att bli en andlig ledare för sitt stift. (BLF 1)

• http://www.blf.fi/artikel.php?id=2260

Jakob Gadolin var biskop, vetenskapsman och statsman.

Han började 1736 att studera vid Kungliga Akademien i Åbo[1] där han 1745 blev filosofie magister och docent i matematik. 1753 utnämndes han till fysices professor och 1762 till teologie professor samt blev 1788 biskop i Åbo stift liksom svärfadern Johan Browallius före honom. Gadolin invaldes 1751 som ledamot nummer 127 av Kungliga Vetenskapsakademien.

Gadolin utgav flera arbeten i matematiska och naturalhistoriska ämnen, bland annat Om Åbo slotts belägenhet över vattenbrynet (1751), Om Åbo stads belägenhet, bestämd genom observationer (1753) och Observationer om Veneris inträde i solen den 3 juni 1769, utförda vid Åbo (1769). Under Gadolins presidium utgavs 43 akademiska disputationer, 35 i filosofiska och 8 i teologiska ämnen.

Som representant för prästeståndet i Åbo stift vid riksdagarna 1755-56, 1760-62 och 1771-72 gjorde sig han bemärkt såsom en av Hattpartiets mest nitiska medlemmar. Dock gick han till väga med mycken försiktighet och beskylldes till följd därav för bristande öppenhet. Gadolin var närvarande även vid riksdagarna 1786, 1789, 1792 och 1800. I sin tids patriotiskekonomiska strävanden tog han livlig del; så var han till exempel en av Finska hushållningssällskapets grundläggare och valdes till dess förste ordförande.

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=6251

http://www.blf.fi/artikel.php?id=2260

https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2260

http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=14633