Capt. Gustaf Armfelt

Gustaf Armfelt, född 1701-02-08 i Ingermanland.

Volontär vid gardet 1715. Fänrik vid östra skånska infanteriregementet 1718. Löjtnant vid Nylands infanteriregemente 1719. Kapten vid Nylands infanteriregemente 1720. Avsked 1742. RSO 1751.

Död 1756.

Gift 1:o med Anna Elisabet Wrangel, dotter av överstelöjtnanten Georg Gustaf Wrangel till Koijl och Anna Elisabet Hauenschildt.

Gift 2:o 1739-04-03 med friherrinnan Catharina Charlotta Gyllenstierna af Lundholm, född 1708-06-31, död 1764-12-27 i Sjundeå socken, dotter av landshövdingen friherre Axel Erik Gyllenstierna af Lundholm, och hans 1:a fru Catharina Elisabet de Charlière.

/////

Vapensköld för friherrliga ätten Armfelt. Det torde finnas ett porträtt av en person kallad Gustav Armfelt. Porträttet anses vara en fri fantasi och vara målat postumt utan existerande förebilder.

http://www.saunalahti.fi/~torstis/lohja/sivut3.htm LAAKSPOHJA, KARTANO,LOHJA Laakspohjan kartanon rakennukset sijaitsevat peltojen ympäröimän puiston keskellä Moisionlahden pohjoisrannalla. Kartanoon johtava tammikuja on merkitty karttaan jo vuonna 1683. Laakspohjanlahti, joka Lohjan kirkon seuduilta suuntautuu pohjoiseen päin, on eräs Lohjanjärven monista haarautumista. Sen pohjoispuolella sijaitsee Laakspohjan (=lahdenpohjan) kartano rantaan päin viettävällä rinteellä, jolle näkyy kaunis sisäjärvimaisema. V. 1556 liitettiin viisi talonpoikaistilaa Laakspohjan kuninkaankartanoksi. Sen jälkeen kuin kartano oli luovutettu yksityisille, se nautti säterivapautta ainakin v:sta 1569, mutta peruutettiin v. 1681 ja muodostettiin kaksinkertaisesti ratsuvelvolliseksi säteriratsutilaksi. Päätilaan liitettiin v. 1769 Moision yksinäinen rälssisäteri, v. 1819 Veibyn (Veijolan) yksinäinen säteriratsutila ja 1890-luvulla Ventelän kylän Nummelan rälssisäteri ja samassa kylässä sijaitsevat Laakspohjan säteriratsutilan augmentit Ylis- ja Alistalo. Kolme viimeksimainittua olivat v:sta 1761 olleet kartanon alaisina lampuotitiloina. Maanomistajista kylässä ennen vuotta 1556 tunnetaan lautamies Juhani Laurinpoika (1447), Veibyn Mickel Mickelsson (aatelista Kurjalan sukua, 1492), Moision Jöns Mickelsson (Kurjalan sukua, 1544) ja Moision Lars Jönsson (Kurjalan sukua, 1549). Omistajat v:sta 1556 lähtien: kruunu 1556-59; Juhana herttua 1559-62; Nils Boije, valtaneuvos, 1563; Nils Bertilsson, tuomari, 1564-67; hänen velipuolensa Johan Boose, linnanvouti, 1369-95; hänen vävynsä Måns Ivarsson Stiernkors, ratsumestari, 1596-99 ja tämän vaimo Karin Boose -1604; hänen lankonsa Klas Eriksson Slang, eversti, 1604-23 ja tämän leski Elin Boose, kuollut 1648; hänen vävynsä Henrik Sabelstierna, ratsumestari, kuollut 1681 ja tämän leski Anna Slang -1683; Otto Johan Wellingk, ratsumestari 1683-88 ja tämän leski Katarina Margareta von Cappel, eli vielä 1713; hänen vävynsä Henrik Johan von Knorring, eversti, 1712-31; vph Gustav Armfelt, kapteeni, 1732-56 ja tämän leski Katarina Charlotta -1757; vph Karl Gustav Armfelt, kenraalimajuri, 1758-92; hänen tyttärensä Anna Elisabet Klick, (majuri Karl Henrik Klickin vaimo), 1793-97; Karl Gustav Ehrnrooth, kenraalimajuri, 1798-1807; Anders Collin, rovasti, 1808-14; Erik Magnus Ehrnrooth, everstiluutnantti, 1815-34; hänen vävynsä kr Axel Mauritz Piper, kamariherra, 1835; Gustav Bohm, henkikirjuri, 1836-45; Erik Magnus Ehrnroothin perilliset 1846; vph Magnus Linder, vuorineuvos, 1846-63; hänen tyttärensä vph:tar Augusta Linder 1863-93; tämän veli vph Fridolf Linder, hovimestari, 1893-96; tämän serkunpoika Hjalmar Konstantin Linder, kamariherra, 1896-1905; Walter Ahlqvist, tuomari, 1905-07; Hjalmar von Bonsdorff, everstiluutnantti, 1907-11.