Ivan "Hyytty" Alekseinpoika Savinainen, nuorin

Talollinen.

Hyyttylä, Iivilä, Salonkylä, Suojärvi.

Asuinpaikka Suojärvellä v. 1939: Salonkylän kyläkartan talo numero 33 (Pohjoinen Iivilä).

Syntymä / Birth / Рождение:

Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, syntyneet v. 1875: Suojärvi Orthodox Parish, metrics books, Births year 1875: Суоярви православный приход, метрические книги, рождений 1875 г.:

Synt. 02.02.1875, kast. 15.02.1875. Joann. Vanhemmat: Salonkylän kylän talollinen Aleksei Vasiljev [ja hänen laillisesti vih]itty vaimonsa Fevro[nja Iva]nova, molemmat uskonnoltaan ortodokseja, ensimmäisessä avioliitossa. Kummi: Aunuksen vuoripiirin kansliakirjuri Jegor Timofejev Krohin.

Osa tekstistä ei ole luettavissa alkuperäisen asiakirjan repeytyneen sivun vuoksi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4110920

Avioliitto / Marriage / Брак:

Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, vihityt v. 1894: Suojärvi Orthodox Parish, metrics books, Marriages year 1894: Суоярви православный приход, метрические книги, браки 1894 г.:

Nro 25. Vihkipvm 04.09.1894. Sulhanen: Suojärven seurakunnan Salonkylän kylän kuolleen talollisen Aleksei Vasiljevin poika Ivan, uskonnoltaan ortodoksi, ensimmäiseen avioliittoon, 19 vuotta. Morsian: Suojärven seurakunnan Varpakylän kylän populin Mihaila Jefimovin tytär Marija, uskonnoltaan ortodoksi, ensimmäiseen avioliittoon, 21 vuotta. Todistajat: sulhasen - Suojärven seurakunnan Hukkalan kylän talollinen Mihail Ivanov ja Varpakylän kylän talollinen Jakov Grigorjev Tumanov. morsiamen - Suojärven seurakunnan Varpakylän kylän talollinen Grigorij Maksimov ja Hukkalan kylän talollisen poika Ivan Titov.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4112233

Kuolema / Death / Смерт:

Menehtyi siviilisotavankina Kaimaojan siirtoleirillä, Kontupohjassa, Karjalassa, Neuvostoliitossa.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Hyytty eli Ivan Alekseinpoika Savinainen ja tätä nimeä hän käytti asiakirjoissa aiemmin, hänen tilansa nimi oli Hyyttylä. Hyytty eleli Hyyttylässä emäntänsä ja kahden tyttärensä kanssa ja kun poikaa ei tullut, myi hän myöhemmin tilansa muille. Hyytty eleli ja oleili omalla tavallaan ja ehkäpä viisaastikin. Hyytty oli tuonut emännän kylästä ja kehuskeli kyläläisilleen: Moista otzia ei täh kyläh ole toista vie tuodu. Hyytyn tyttäret lähtivät länteen piikomaan ja niin he jäivät kaksin elämään ja olemaan. Iivilässä kyläläiset lienevät pitäneet Hyytyn vallattomuudet ja kujeet kurissa mutta saarelle tultuaan ja erityisesti Näivön agjalla hän kujeili aina. [1]

Hyytty oli isoääninen röhisijä, osteli tahallaan tavaraa velaksikin ja pelotteli lapsia. Hyytyllä oli tapana pelotellessaan sanoa: Ka, otan keran panel kazzelih, vien Iiviläh. Joutuminen Hyytyn mukaan oli pahinta mitä silloinen lapsi tiesi; joutua jonnekkin kauas Iivilän salolle Hyytyn mökkiin. Siksipä Hyytyn nähdessään Näivön agjan lapset kipaivat kiireellä piiloon. [1]

Kerran Hyytty tuli Näivön Jaakon taloon. Santeri Feudorinpoika Hyytyn nähtyään kiipesi kiireesti pätzille eli uunille. Hyytty siitä äityi pelottelemaan ja riäzittelemään ja uhkasi viedä Santerin Iivilään. Santeri kuunteli kotvan Hyytyn pelottelua ja alkoi sitten suutuspäissään heittelemään lomusia eli pilkkeitä uunilta Hyytyn niskaan. Olisi siinä voinut käydä huonosti Hyytylle elleivät vanhemmat olisi tulleet apuun ja lopettaneet rähinän. Siinä sai sitten ripityksen niin Hyytty kuin Santerikin. [1, 2]

Talvisin Hyytty kulki likaisen valkoisella hevosella itse polvillaan reessä istuen ja hevosta peltillä komennellen Iivilästä asioilleen kylälle tai pitäjälle. Tulipa Hyytty taas kerran Näivön kauppaan, jätti hevosensa pihamaalle. Mikon tytär tuli samoihin aikoihin koulusta, näki Hyytyn hevosen kotinsa pihamaalla. Hän ei uskaltanut mennä sisälle kun ei ollut varmasti tiennyt Hyytyn olosta, josko oli kaupassa vai istuiko peräti talon tuvassa. No, pihamaalla oli lumilinna ja sieltä oli hyvä tarkkailla pihan tapahtumia. Tyttönen meni lumilinnaan odottelemaan Hyytyn poislähtöä. Aikaa kului ja Hyytyn hevonen vain seisoskeli pihassa ja piilossa olijaa paleli. Vierähti siinä monta aikaa ennen kuin Hyytty viimein lähti, plettiä heilauttaen lähti hevosineen menemään mutasuolle ja siitä koululle päin. Nyt uskalsi kohmeinen piileskelijä mennä sisälle. Ihmeteltiin myöhäistä kotiintuloa ja kohmeisuutta. Asia selvisi ja Hyytty sai toistamiseen pelottelukiellon Näivön agjalla. [1]

Hyytty jäi siviilinä sotavangiksi 1939 ja kuoli Kontupohjan vankileirillä 1940 keväällä. [1]

Viitteet:

• [1] Aune Lämsä: Pyhän Miikkulan Salonkylä. 287 s. s. 260-261.
• [2] Kooste Reijo Savola.

  ---

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Suojärven Salonkylän kyläprojekti
• Suojärven paikkakuntaprojekti

  ---

Tämä profiili oli Karjalan 125. viikkoprofiili (29.04.2018-05.05.2018).