Johan Viktor Arajuuri

Jääkärikenraalimajuri.

Itä-Karjalan sotilashallinnon komentaja, Helsingin poliisikomentaja. Helsinki.

Kotoisin: Joensuu, syntyisin: Tohmajärvi.

Sukunimen muutos 1935: Ahlroth > Arajuuri.

Puhuttelunimi: Janne.

Syntymä / Birth / Рождение:

Tohmajärven evankelisluterilainen seurakunta, syntyneet v. 1894: Tohmajärvi Evangelical-Lutheran Parish, Births year 1894: Тохмаярви лютеранский приход, рождений 1894 г.:

Kesä. 22. kast. 8.7. Lehti kirkon-kirjassa: 624. Johan Wiktor. Wht: Oluenpanija Wiktor Ahlroth ja vo Ida Maria Suhonen, Wärtsilä No 3. Kmt: kauppias Johan Sallinen ja vo Emilia Ekros; Koneenkäyttäjä Oskar Willberg ja vo Anna. Kastoi J. Karstén.

Tohmajärvi > syntyneet, 1892-1900 > 51: s. 511: [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2798...]

Avioliitto / Marriage / Брак:

• I: Johan Ahlroth avioitui v. 1920 Elise Maria Seeckin kanssa. Eronneet.
• II: Johan Arajuuri avioitui v. 1953 Kaija Linnéa Lönnströmin kanssa.

Kuolema / Death / Смерть:

Johan Arajuuri kuoli Helsingissä 28.02.1961. Hänet on haudattu Joensuuhun.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Johan Viktor Arajuuri hoiti monet hankalat ja merkittävät tehtävät, joita sotilas- ja siviiliura hänelle toivat, vastuunalaisesti ja tarmokkaasti. Sotilaana hän menestyi sekä rauhan aikana että rintamaoloissa. Merkittävimmän panoksensa hän antoi jatkosodan aikana takaisinvallatun Karjalan ja miehitetyn Itä-Karjalan korkeimpana hallintomiehenä. Hävityn sodan takia hän ei kuitenkaan saanut ansioistaan asianmukaista tunnustusta, päinvastoin hän joutui moneksi vuodeksi omaehtoiseen maanpakoon. [1]

Johan Viktor (Janne) Ahlroth syntyi Viktor Ahlrothin ja hänen vaimonsa Ida Maria Suhosen perheeseen toiseksi vanhempana lapsena Tohmajärven Värtsilässä 23.06.1894, jossa hänen isänsä toimi tuolloin oluenpanijana. [2]

Opinnot

Johan Ahlroth kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun klassisesta lyseosta vuonna 1912. Hän jatkoi opintojaan Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan maanviljelystaloudellisella osastolla vuosina 1912–1915. Hän suoritti metsienhoitotutkinnon alkututkinnot ja käytännölliset työt. Hän liittyi Karjalaiseen Osakuntaan. Hän seurasi opetusta Sotakorkeakoulun komentajakurssilla syksyllä 1925, suoritti yleisen osaston 1. vuosikurssin loppututkinnot ja kävi 2. vuosikurssin vuosina 1926–1927. [3, 4, 5, 6]

Jääkärinä Saksassa ja Suomen sisällissodassa

Johan Ahlroth liittyi yhtenä ensimmäisten niiden vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedtin leirin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 55 muun miehen kanssa 25. helmikuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 1. komppaniaan. Myöhemmin hänet sijoitettiin Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan. Hän osallistui taisteluihin ensimmäisessä maailmansodan itärintamalla Saksan armeijassa Riianlahdella Misa- ja Lielupejokien suilla. Hänet komennettiin Suomeen suorittamaan värväystehtäviä 12. toukokuuta 1916 ja hän palasi takaisin pataljoonaan 30. kesäkuuta 1916. Hän suoritti Liepājassa sotakoulun A-kurssin sekä osallistui Suomalaisen sotilaskäsikirjan laatimiseen. [3, 4, 5, 6]

Ahlroth saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana kapteeniksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan komppanianpäälliköksi 2. jääkärirykmentin 4. jääkäripataljoonan 1. komppaniaan, jonka päällikkönä hän osallistui taisteluihin Kalevankankaalla, jossa hän haavoittui 28. maaliskuuta 1918. [3, 4, 5, 6]

Sisällissodan jälkeen

Hän palveli samassa yksikössä, josta muodostettiin Porin jalkaväkirykmentti N:o 2, myöhemmin hänet nimitettiin rykmentin I pataljoonan komentajaksi. Vastaperustetun Keski-Suomen rykmentin I pataljoonan komentajaksi hänet komennettiin 15. maaliskuuta 1919. Armeijasta hänet siirrettiin suojeluskuntajärjestön palvelukseen 4. kesäkuuta 1919 ja sijoitettiin Yliesikunnan sotilaallisen osaston päälliköksi. Tästä tehtävästä hänet komennettiin 1. huhtikuuta 1920 Porin suojeluskuntapiirin 1. sotilasohjaajaksi, josta tehtävästä hän siirtyi 1. huhtikuuta 1921 Uudenmaan rykmentin II pataljoonan komentajaksi. Jalkaväen aliupseerikoulun johtajaksi hänet nimitettiin 22. heinäkuuta 1921, Polkupyöräpataljoona 1:n komentajaksi hänet nimitettiin 27. helmikuuta 1924, josta tehtävästä edelleen Keski-Suomen rykmentin komentajaksi 20. maaliskuuta 1925. Hän toimi 2. divisioonan komentajan sijaisena 27. huhtikuuta – 29. elokuuta 1925, jonka jälkeen hänet siirrettiin Porin rykmentin komentajaksi. Kesällä 1930 hän toimi sotakorkeakoulun väliaikaisena johtajana. Hänet komennettiin 1. maaliskuuta 1932 1. sotilasmaakuntaan ja määrättiin Turunmaan sotilasläänin komentajaksi 1. heinäkuuta 1933. Helsingin kaupungin poliisimestariksi ja poliisikomentajaksi hänet nimitettiin 23. helmikuuta 1934. [3, 4, 5, 6]

Talvisota

Talvisotaan Arajuuri osallistui 4. divisioonan komentajana Karjalankannaksella. Kyseisen divisioonan komentajana hän toimi 1. maaliskuuta 1940 alkaen, jolloin hänet nimitettiin eversti A. A. Kailan tilalle. Kuva: eversti Arajuuri pitämässä esitelmää 25.10.1941. [4, 5, 7, 6]

Itä-Karjalan sotilashallintokomentaja

Jatkosodassa hän toimi Suomen miehitystä edustaneen Itä-Karjalan sotilashallinnon päällikkönä 1941–1942 ja komentajana 1942–1943. [4, 5, 7, 6] Itä-Karjalan sotilashallinto oli Suomen muodostama miehityshallinto Neuvostoliiton Karjalassa (ei kuitenkaan siihen kuuluneella pohjoisella Karjalankannaksella eikä Laatokan Karjalassa) sekä Leningradin alueen Lotinapellon piirin koillis- ja Koskenalan piirin pohjoisosan alueilla ja Vologdan alueen Vytegran piirin lounaisreunassa jatkosodassa 1941-1944. Hallinto perustettiin pian Suomen aloittaman hyökkäyksen jälkeen heinäkuussa 1941 ja ensimmäiseksi komentajaksi tuli Enso-Gutzeitin toimitusjohtaja, vuorineuvos ja everstiluutnantti Väinö Kotilainen. Kotilainen luopui tehtävästä kesäkuussa 1942, minkä jälkeen sotilashallintokomentajana toimi eversti J. V. Arajuuri elokuuhun 1943 saakka, minkä jälkeen eversti Olli Paloheimo hoiti tehtävää Suomen miehityksen loppuun saakka 1944. [8, 6] Kuva: Sotilashallintokomentaja Arajuuri Viipurissa pohjoismaisten piispojen vierailun yhteydessä 13.04.1942. [4, 5, 7, 6]

Komentajakauden jälkeen hänet komennettiin takaisin Helsingin kaupungin poliisikomentajaksi. [4, 5, 7, 6]

Maanpako

Suomen häviämän jatkosodan ja varsinkin Itä-Karjalan sotilashallinnon komentajuuden vuoksi Arajuuren oli siirryttävä maanpakoon. Ruotsista käsin hän avusti Suomen viranomaisia Lapin läänin evakuoimisessa Lapin sodan tieltä syksyllä 1944. Vakinaisten upseerien luettelosta Arajuuri poistettiin siirrolla reserviin 1945. Ruotsista Arajuuri matkusti Etelä-Afrikkaan Gustaf Eriksonin nelimastoparkki Passatilla jatkaen matkaansa edelleen Argentiinaan ja Brasiliaan. [4, 5, 7, 9, 6]

Metsäalalla

Monien jatkosodan suomalaisupseerien tavoin siirtyminen lähinnä metsäteollisuus- ja vakuutusyhtiöiden palvelukseen onnistui myös Arajuurelle, joka toimi päällikkönä Suomen Paperitehtaiden Yhdistyksessä vuodesta 1949 kuolemaansa saakka. [5, 6]

Ylennykset [5]:

• Hilfsgruppenführer 6. marraskuuta 1915
• Gruppenführer 8. joulukuuta 1915
• Zugführer 23. elokuuta 1916
• Kapteeni 11. helmikuuta 1918
• Majuri 22. tammikuuta 1919
• Everstiluutnantti 16. toukokuuta 1924
• Eversti 15. kesäkuuta 1928
• Kenraalimajuri 1942

Kunniamerkit [5]:

• Vapaudenristi 1. lk.
• Vapaudenristi 2. lk.
• Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera
• Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajamerkki
• Suojeluskuntajärjestön rautainen ansioristi
• Vapaussodan muistomitali soljen kera
• Talvisodan muistomitali
• Jatkosodan muistomitali
• Suomen Punaisen Ristin ansioristi
• Jääkärimerkki
• Preussin 2. lk. rautaristi
• Ruotsin miekkaritarikunnan komentajamerkki
• Viron Kotkaristi ritarikunnan 3. lk. ansioristi
• Latvian karhuntappajan 2. lk. kunniamerkki
• Latvian vapaussodan muistomitali
• Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi

Viitteet:

• [1] Veli-Matti Syrjö: Arajuuri, Johan Viktor (1894-1961). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997- [https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7737]
• [2] Joensuun ja Tohmajärven seurakuntien arkistot.
• [3] Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938.
• [4] Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975.
• [5] Wikipedia: Johan Alajuuri. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Arajuuri]
• [6] Kooste Reijo Savola.
• [7] Arvi Korhonen: Suomen historian käsikirja II, Porvoo: Suomalainen tiedeakatemia 1949.
• [8] Wikipedia: Itä-Karjalan sotilashallinto [https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Karjalan_sotilashallinto]
• [9] Mikko Uola: Unelma kommunistisesta Suomesta 1944-1953, s. 225. Helsinki: Minerva, 2013.

  ---

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Tohmajärven paikkakuntaprojekti
• Joensuun paikkakuntaprojekti
• Kuka kukin on (aikalaiskirja) 1954 [http://runeberg.org/kuka/1954/0046.html]

  ---

Tämä profiili oli Karjalan 157. viikkoprofiili (09.12.2018-15.12.2018).