Oskar Alvar Gröndahl

Rautatievirkamies, asemapäällikkö.

Asemapäällikkö Haapamäen asemalla Keuruulla 1926-1934. Asemapäällikkö Pihlajaveden asemalla 1909-1926. 1. luokan kirjuri Imatran asemalla 1907-1909. 2. luokan kirjuri Mustanmäen asemalla Uudellakirkolla 1897-1907. Sitä ennen Kouvolan asemalla Valkealassa. Passi myönnetty 9.9.1913 Gröndahl Matilda A, ja Gröndahl Oskar Alvar ulkomailla käyntiä varten.

Syntymä / Birth / Рождение:

Vaasa > syntyneet, 1863-1875 > 113: vuosi 1870 elokuu: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2106...

Barnets födelsedag: 1.8.1870. Dopdag: 28.8.1870. Namn: Oskar Allvar. Föräldrarnes namn: Sadelmakaren Karl Gustaf Gröndahl, hu Kristina Sofia. Faddrarnes namn: Musikdirektören Bror Wilh. Palin, hu Charlotta Ulrika; garfraren Fredr. Aug. Wikström, hu Maria Adolfina; landskontoristen Albert Wikström och Maria Fina Lundén. Döpt af: v. Pastor K. W. Wegelius. Barnföderskans ålder: 42. Pagina i Kommun.-boken: 11.

Avioliitto / Marriage / Брак:

Imatran asemakirjuri Oskar Gröndahl ja Mathilda Antoinette Kunigunda Enqvist vihittiin avioliittoon 20.11.1907 Helsingissä.

Kuolema / Death / Смерт:

Haapamäen asemapäällikkö Oskar Gröndahl kuoli vaikean leikkauksen jälkeen 30.1.1934 Helsingissä.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Oskar Alvar Gröndahl syntyi 1.8.1870 Vaasassa satulaseppä Karl Gustaf Gröndahlin ja Kristina Sofia Jurveliuksen (Hammar) perheen kuopuksena. [1]

Käytyään 7. luokan oppikoulua hän meni harjoittelijaksi rautateille 1889. Vuonna 1894 hänet nimitettiin linjasähköttäjäksi 1. piiriin, jolloin hän muutti Vaasasta Kouvolan asemalle Valkealaan. Valkealasta hän siirtyi 2. luokan kirjuriksi Mustanmäen asemalle Uudellekirkolle 1897 ja sen jälkeen 1. luokan kirjuriksi Imatran asemalle 1907. 1909 hän muutti perheineen Pihlajavedelle, jossa aloitti asemapäällikkönä ja josta tuli hänen pitkäaikaisin virkapaikkansa. 1926 hän siirtyi Pihlajavedeltä asemapäälliköksi Haapamäen asemalle Keuruulle ja palveli siellä kuolemaansa saakka. [1, 2]

Pihlajaveteläinen Aino Korja on muistellut asemapäällikkö Gröndahlia seuraavasti: "Neljäs (Pihlajaveden) asemapäällikkö oli Oskar Alvar Gröndahl 1909-1926. Hän oli myöskin korkea virkamies, kotikielenä ruotsi kuten siihen aikaan virkamiesperheissä oli tapana. Gröndahl oli kookas, arvokas ja kunnioitusta herättävä hahmo. Toisaalta hänen voidaan sanoa olleen myöskin oikea kansanmies. Alaisilleen hän oli hyvinkin läheinen ja hyväntahtoinen. Hän oli aikansa voimakas kulttuurihenkilö paikkakunnalla. Gröndahl osallistui kaikkiin paikkakunnan valistusharrastuksiin. Gröndahl luki paljon. Hän oli musikaalinen, pianisti, joka esiintyi juhlissa. Kerrotaan joskus kuoroharjoituksia pidetyn aseman odotushuoneessa.

Oskar Gröndahl.

Luonnon ja ympäristön hoito oli hänen erikoisalaansa ja harrastustaan. Pihlajaveden asema ympäristöineen oli viimeiseen piirtoon saakka hoidettu ja vaalittu. -Liiankin tarkkaan puhdistettu, muisteli vanha asemamies Lauri Reunanen. Asemapäällikkö teki keppeineen kävelyretkiä ympäristöön. Jos siellä oli ollut maantienojassa paperi, saattoi hän tultuaan sanoa asemamiehelle, että menepäs hakemaan se pois. Nuorisoseurantalon läheisyydessä Kauppalan kestikievarin hevosmies syötti hevostaan. Gröndahl kielsi syöttämästä. Hevosmies tokaisi, että mitäs se sinulle kuuluu; Kauppalan maatahan tämä on!
-Et sinä mitään ymmärrä kauneudesta, tuumi Gröndahl. Siisteyden ja kauneuden vaaliminen kasvatettiin asemamiehiin niin syvästi, että sen vaikutus säilyi vuosikymmeniä. Sama henki seurasi häntä sittemmin muuttaessaan Haapamäen asemapäälliköksi." [3]

Gröndahl oli kulttuuripersoona, joka vaikutti laajasti sekä Pihlajaveden että Haapamäen oloihin. Pihlajavedellä hän toimi lukkarin viransijaisena ja postin kulun, postiteiden ja puhelinyhtiön järjestelijänä. Hän omisti enemmistön Pihlajaveden Terva- ja Tärpättiteollisuus Oy:stä ja toimi useita vuosia sen johtajana vaikuttaen huomattavalla tavalla Pihlajaveden liike-elämään ja tervatehtaiden yhtymän Tervakonttorin toimintaan. Liikekumppaninaan tervatehtaan omistuksessa hänellä oli keuruulainen tehtailija Paavo Kuosmanen.

Pihlajaveden tervatehdas. Kuva: Anu Vuorisen kokoelma.

Gröndahl toimi myös Pihlajaveden nuorisoseurantalon rakennustoimikunnan puheenjohtajana. Taloa alettiin suunnitella 1910 ja vihkiäiset olivat juhannuksena 1911. Gröndahl huolehti vihkiäisissä musiikista ja hän toimi sen jälkeenkin seuran pianistina ja toiminnan avustajana. [2, 4, 5]

Vastavalmistunut Pihlajaveden nuorisoseurantalo vuonna 1911. Pihalla on vielä rakennustarvikkeita. Kuva: Anu Vuorisen kokoelma.

Pihlajaveden Pihlaisselällä hän omisti Selkisaaren, jossa hänellä oli huvila. Siellä hän vietti kesät. Paikka oli kaunis ja hyvin hoidettu. Luonnon piti olla koskematonta. Yhtään puuta tai oksaa ei saanut katkaista turhan takia. [3]. Myöhemmin Selkisaaren omisti kauppias Olga Pakkala.

Haapamäen asemapäällikkö Gröndahl kasvihyllynsä edessä. Kokoelma oli maamme laajimpia yksityisiä kasvikokoelmia. Kuva: Esa Hilli.

Haapamäki-Jyväskylä-radan perusparannustyöt valmistuivat vuonna 1926 ja Gröndahl siirtyi samana vuonna asemapäälliköksi Haapamäelle. Haapamäellä asemapäällikön asuntona toimi Tampereen ja Vaasan välisen rautatieliikenteen alkaessa vuonna 1882 käyttöön otettu vanha asemarakennus. Rakennus sijaitsi ratapihan länsipuolella. Kun Haapamäki oli muuttunut risteysasemaksi vuonna 1897 valmistuneen Jyväskylän radan myötä, itäpuolelle oli tällöin rakennettu uusi asemarakennus ja vanhasta asemarakennuksesta oli tehty asemapäällikön asunto. Rakennuksen yhteyteen kuului myös suuri puisto. Puisto tunnetaan Gröndahlin puistona, jossa kasvoi monenlaisia kasviharvinaisuuksia. Gröndahlin asuntona ympärillä viljelemien kasvien kokoelma käsitti monia satoja kasveja, joukossa harvinaisuuksia, jopa ainutlaatuisiakin lajeja. Gröndahlin kasviharrastuksesta kerrotaan vielä, että hänellä oli siinä suuri ja tieteellisen tarkka asiantuntemus. Viljelemiensä kasvien lisäksi hänellä oli kerättyjen kasvien kokoelma. Hänen kasvikokoelmansa oli laajimpia yksityishenkilöiden omistamia kokoelmia. [2, 7, 8]

Porin radan vaatiman ratapihan laajennuksen yhteydessä 1930-luvulla puisto hakattiin ja vanha asemarakennus purettiin. Gröndahlin kerrotaan lähettäneen silloin 2000 kasvilajia ja -lajiketta Helsingin yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan. Haapamäen asemarakennuksen lähellä ratapihan itäpuolen puustoisella rinteellä aivan ratapenkan tuntumassa on edelleen (2006) niitty, jonka kasvillisuudessa on jäänteitä Gröndahlin kasvipuutarhasta. [7, 9]

Asemapäällikkö Oskar Gröndahl oli naimisissa vuodesta 1907 joensuulaissyntyisen Mathilda Enqvistin kanssa ja heillä oli kaksi lasta, Helge (s. 1908) ja kasvattitytär Alice (s. 1912). Lisäksi hänellä oli ottopoika Urho Hillebrandt (s. 1893 Muolaa) Mustanmäen ja Imatran aikoinaan. Kirjoissa ei ole merkintää, että Urho olisi muuttanut Gröndahlin perheen mukana Ruokolahdelta Pihlajavedelle vuonna 1909. Sen sijaan Urho Hillebrandtin nuorempi velipuoli Esa Hilli (s. 1897 Muolaa) muutti 17-vuotiaana vuonna 1915 Muolaasta Gröndahlin kasvattipojaksi Pihlajavedelle. Esa Hilliä kutsuttiiin Pihlajavedellä "päällikön Esaksi" kasvatti-isänsä mukaan. Esa Hillistä tuli myöhemmin valokuvaaja, joka saavutti mainetta mm. eduskunnan hovikuvaajana. [1, 10]

Haapamäen asemapäällikkö Oskar Gröndahl kuoli Helsingissä 30.1.1934 vaikean leikkauksen jälkeen. Muistokirjoituksessa häntä kuvataan seuraavasti:"Gröndahl oli tarkka, säännöllinen ja järjestystä vaativa virkamies, mutta samalla avulias, ymmärtäväinen ja humaaninen päällikkö, jonka puoleen alaiset ja muutkin voivat aina luottamuksella kääntyä niin hyvin virka- kuin muissakin asioissaan. - Asemapäällikkö Gröndahl oli pidetty kaikissa piireissä ja sen tähden onkin kaipaus hänen äkkinäisen poismenonsa johdosta suuri. Vainajaa jäivät lähinnä kaipaamaan puoliso ja kaksi täysi-ikäistä lasta.."[2]

Haapamäen asemapäällikkö Gröndahlin virka-asunnon etupiha kasvi-istutuksineen ja valkoisine puutarhakalusteineen ylhäältä päin kuvattuna hänen virka-aikanaan. CC BY-NC-ND 4.0 Suomen Rautatiemuseo.[11]
Haapamäen asemapäällikkö Gröndahlin virka-asunnon tulopiha hänen virka-aikanaan. Pihan istuinpaikalla valkoiset puutarhakalusteet, jotka olivat tyypilliset siihen aikaan. CC BY-NC-ND 4.0 Suomen Rautatiemuseo.[11]
Gröndahlin puisto. Kuvassa olevat kukka- ja kasvi-istutukset ovat radalle päin ja radan itäpuolella näkyy vanha asema ja asemalampi. CC BY-NC-ND 4.0 Suomen Rautatiemuseo.[11]
Asemalampena tunnetun Kangaslammen rannalla. Vastarannalla on Haapamäen vanha asema ja asemapäällikön uimakoppi. CC BY-NC-ND 4.0 Suomen Rautatiemuseo.[11]
Grödahlin puisto täydellisesti maahan hakattuna 1830-luvulla. Hakatut puut on pinottu läjiin. Paikalle rakennettiin kuusi uutta raidetta. Kuva: Esa Hilli.[6]
Haapamäen asemapäällikön asuinrakennus, joka oli vanha asemarakennus vuodelta 1882, purettiin 1930-luvulla. Kuva: Esa Hilli.[6]

Viitteet

[1] Kirkonkirjat

Kastekirja

• Vaasa > syntyneet, 1863-1875 > 113: vuosi 1870 elokuu: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2106...

Rippikirjat ja muuttaneiden kirjat

• Lapsuudenperheessä Vaasassa. Vaasa > rippikirja, 1864-1870 > 12:: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2079...
• Vaasa > rippikirja, 1871-1880 > 11: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=207...
• Muuttanut Vaasasta Valkealaan 21.4.1895.: Vaasa > rippikirja, 1886-1895 > 248: G http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2105...
• Sisäänmuutto rautatien virkamiehenä Valkealaan 8.6.1895. Valkeala > muuttaneet, 1891-1901 > 40: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=253...
• Rautatien virkamiehenä ja kirjurina Kouvolan asemalla. Valkeala > rippikirja, 1890-1899 > 300: Kouvola, Asema https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=201...
• Rautatien kirjurina Kouvolan asemalla. Lähtenyt kesäkuussa 1900 Uudenkirkon pitäjään. Valkeala > rippikirja, 1900-1909 > 342: Kouvolan Asema, G https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=253...
• Rautatiekirjurina, asuinpaikaksi merkitty Sykiälä. Kirjaan merkitty myös ottopoika Urho (Hillebrandt). Muuttokirja Uudeltakirkolta Ruokolahdelle 1907. Uudenkirkon seurakunnan (Viipurin lääni) arkisto - Rippikirjat 1900-1909 (I Aa:26, A - Ö), jakso 59, sivu 56: G; Grönroos, Gröndahl, Grönberg, Grönqvist; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2339204
• Kirjurina (Imatran asemalla). Muuttanut Ruokolahdelle Uudeltakirkolta 1907. Vihitty Matilda Enqvistin kanssa 1907. Rippikirjassa myös ottopoika Urho Juhonpoika Hillebrandt. Lastenkirjaan on merkitty poika Helge Runar s. 1908. Oskar, Matilda ja Helge muuttaneet Ruokolahdelta Pihlajavedelle 1909. Ruokolahti > rippikirja, 1900-1909 > 563: Imatran asema http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1546...
  
• Asemapäällikkönä Pihlajavedellä. Rippikirjassa myös vaimo ja Helge-poika, ja merkintä muutosta Ruokolahdelta 1909: Pihlajavesi > rippikirja, 1900-1909 > 382: Pihlajaveden asema: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1417...
• Kasvattipoika Esa (Esaias) Hillin muuttokirja Muolaasta Pihlajavedelle 27.3.1915: Pihlajavesi - muuttokirjoja, 1891-1916 (AP I Jba:6) > 427: 17.3.1915 Helena Taposen pka Esaias O.A. Gröndahlin kasvatiksi; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=296...
• Pihlajavesi rippikirja 1910-1920 (AP I Aa:9) Sivu 484 Pihlajaveden asema; (Gröndahl, Enqvist, Selenius, Hilli, Kara) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4422...

[2] Oskar Alvar Gröndahlin muistokirjoitus: Asemapäällikkö Oskar Gröndahl

[3] Aino Korja: Pihlajaveden rautatieasema. Keuruun kaupunki, Pihlajaveden ala-aste, Pihlajavesi-INFO (Pihlajaveden CD).

[4] Aino Korja: Pihlajaveden Nuorisoseura 70 v., historiikki. Keuruun kaupunki, Pihlajaveden ala-aste, Pihlajavesi-INFO (Pihlajaveden CD).

[5] Vaasa no. 51 01.03.1935: Tiistaina kuoli Keuruulla tehtailija Paavo Kuosmanen

[6] Haapamäki Suomen Kuvalehdessä 1930. Keuruun kaupunki, Pihlajaveden ala-aste, Pihlajavesi-INFO (Pihlajaveden CD).

[7] Wikipedia: Haapamäen rautatieasema, https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapam%C3%A4en_rautatieasema

[8] Wikipedia: Haapamäki–Jyväskylä-rata, https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapam%C3%A4ki%E2%80%93Jyv%C3%A4skyl%...

[9] Virva Savolainen, Mirjami Kolehmainen: Ikkuna kotiseudulle, Keuruun kulttuuriympäristöohjelma. Keski-Suomen ympäristökeskus 2005.

[10] Esa Hillin Geni-profiili: Esa Hilli

[11] Finna.fi

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Imatran paikkakuntaprojekti
• Keuruun paikkakuntaprojekti
• Pihlajaveden paikkakuntaprojekti
• Ruokolahden paikkakuntaprojekti
• Uudenkirkon paikkakuntaprojekti
• Vaasan paikkakuntaprojekti
• Valkealan paikkakuntaprojekti

  ---

Tämä profiili oli Karjalan 213. viikkoprofiili (5.1.-11.1.2020) ja Pihlajaveden kyläpuun 53. viikkoprofiili (20.1.-26.1.2020).