Uudenkirkon (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Uudenkirkon ja lähialueen sukututkimusprojekti sisältäen luettelon nimisukujen kanta-isistä.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin . Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin:
Karjalankannas

Uudenkirkon kyläprojektit

Anterola | Anttanala | Elinälä (Jukkola) | Haapala | Halila | Halola | Himottula (Puumola) | Hälkölä (Kurppa) | Hännilä | Iivattala (Toni) | Ino | Jaakkovala | Jorola | Jäppilä | Järmilä (Pusa) | Kaipiala (Lampaala) | Kalliola | Kaukjärvi | Kauppola | Keppola | Kirjavala | Kirkkojärvi | Kirstinälä | Kitula (ja Tirttula) | Kuujärvi | Lahdenperä (Jukka) | Leistilä | Lempiälä | Linkka | Makula | Mesterjärvi (ja Mustaruukki, Joenkylä) | Metsäkylä (ja Vanhasaha) | Mäkienmäki | Neuvola | Peippola | Piispala (Rumpula) | Putrola (ja Sinkkola) | Sortavala | Tarkkala | Toivola | Uiskola (Kolila) | Uskila | Vammeljärvi (Airikkala ja Myttyniemi) | Vammelsuu | Vihmala | Vitikkala (Karastila) | Vohnala

Syventäviä projekteja ja tiedostoja

Papit Uusikirkko

Uudenkirkon kyliä ja talollisia 1700-luvulla

Kyläkartat ja asukkaat

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Suuremmat kokonaisuudet

Karjala -projekti

Suomi ja Karjala -projekti

Johdanto Uuteenkirkkoon

Lähteenä on useissa tapauksissa käytetty kirjaa Lauri Lempiäinen: Uusikirkko, Väestöluettelo 1754. Kirjaan on yhdistetty tiedot myös väestöluettelosta 1723 ja joistakin henkikirjoista sekä henkilöiden myöhemmistä avioliitoista ja kuolemista.. Myös muut Lauri Lempiäisen kirjat ovat olleet erittäin huödyllisiä.

Sukujen kanta-isiä aakkostettuina

• Tuomas Airikka (Ryöpy) Vammelsuu
• Paavo Airikka Airikkala
• Pentti Anteroinen (Paakki) Anterola
• Tuomas Anteroinen (Paakki) Anterola
• Heikki Anttalainen Anttanala
• Yllö Laurinp. Anttalainen Anttanala
• Henrik Matinpoika Reiman Kirkkojärvi
• Antti Juhananpoika Falk Kaukjärvi 6 Villikkala
• Aappo Frisk Uskila
• Kauppi Matinpoika Halonen Halola
• Aatami Haltsonen Jaakkovala
• Mikko Harju Vammelsuu
• Matti Harmaa Kauppola
• Antti Havia Kanneljärvi
• Mikkel Heinikainen Metsäkylä
• Heikki Hietanen Leistilä
• Juho Hietanen Kaipiala
• Simo Horttonen Ino
• Heikki Hussi Mesterjärvi
• Matti Hyle Lahdenperä
• Johan Henricsson Häckinen Kirkkojärvi
• Heikki Heikinpoika Häkänen Talisola
• Heikki Hämälainen Hämeenkylä
• Lauri Pietarinpoika Hänninen Halila
• Heikki Ikonen Vammelsuu
• Staphan Johansson Itku Kirkkojärvi
• Reko Jukka Lahdenperä
• Matti Juvonen Järmilä
• Heikki Juusti Ino
• Juho Jääskeläinen Talpola
• Olavi Kakko (Seppä) Hämeenkylä
• Lauri Kansonen Tyrisevä
• Jaakko Kapainen todennäköinen poika Kuuterselässä
• Antti Katajainen Mesterjärvi
• Yrjö Katajainen Mesterjärvi
• Matti Kelonen Kelola
• Simo Kiesi Kanneljärvi
• Antti Killström Leistilä
• Reko Kirjavainen (Haapanen) Haapala
• Pärttyli Nuutinpoika Kirjavainen Ino
• Rister Kirjonen Mäkienmäki
• Antti Antinpoika Kiuru Lahdenperä
• Erkki Paavonpoika Koho Tyrisevä
• Pietari Kokko Hännilänoja
• Tapani Kokko Kokkola
• Perttu Koli Uiskola
• Iisak Koponen Kirkkojärvi
• Antti Kotro Talisola
• Jöran Kristersson Kuparinen Kuujärvi
• Kaarlo Kurppa Sykiälä
• Tuomas Kurppa Halola?
• Simo Kyttänen Metsäkylä
• Wietti Kyynäräinen Anttanala
• Antti Käiväräinen Sykiälä
• Antti Lampinen Kirjavala
• Martti Leino poika Leistilässä
• Rister Lempiäinen poika Mesterjärvellä
• Tahvo Heikinpoika Lempiäinen Myttyniemi
• Kristian Kristianinpoika Leskinen Halila
• Simo Linkka Kalliola
• Lauri Lotsari Kitula
• Juho Tahvonpoika Luukka Kuujärvi
• Pärttyli Mannonen pojat Mesterjärvellä ja Neuvolassa
• Henrik Simonsson Meurunen Mesterjärvi
• Niilo Moberg Mesterjärvi
• Antti Montonen Lempiälä
• Martti Muurinen (Leisto) Leistola
• Matti Määttänen Hämeenkylä
• Antti Neuvonen Vammelsuu
• Hannu Nikkanen Kanneljärvi
• Hannu Nissi Metsäkylä
• Heikki Oravainen Vammelsuu
• Arvid Osolaunus Hötsölä
• Antti Paju(Vorho) Mäkienmäki
• Matti Pamppunen Kauppola
• Tuomas Parkkari Parkkarila
• Heikki Jaakonpoika Peippo Kauppola
• Yrjö Peippo Peippola
• Matti Pelli pooika Keppolassa
• Pärttyli Pentikäinen Halila
• Yrjö Poikulainen Ino
• Samuel Polkko Vammelsuu
• Simo Porokuokka Kauppola
• Yrjö Yrjönpoika Pullinen Leski ja pojat Hämeenkylässä
• Yllö Pusa Järmilä
• Markus Rankin pojat Metsäkylä
• Otto Rasimus Vihmala
• Henrik Rehmonen poika Inossa
• Juho Riikonen Airikkala
• Anders Rokka Ino
• Kaarle Rouvari Rieskjärvi?
• Yllö Rouvari Ino
• Hannu Rättö Hämeenkylä
• Eerikki Saksi Jäppilä
• Matti Henrikinpoika Simonen Kanneljärvi?
• Antti Sirkiä Ino
• Matti Sirkiä Ino
• Jaakko Yrjönpoika Sirkiä Makula
• Yrjö Heikinpoika Sortavainen Sortavala
• Antti Hannunpoika Summa Tarkkala
• Heikki Markuksenpoika Susi Metsäkylä
• Juho Susi Taamala
• Yrjö Susi (Ertö) Metsäkylä
• Anders Thomasson Taberman Mäkienmäki
• Yllö Tahvalainen Kirstinälä
• Simo Tollo Ino
• Yllö Tetri pojat Mesterjärvellä ja Vitikkalassa
• Jaakko Juhonpoika Toivonen Halola
• Paavo Toivonen (Uski) Toivola?
• Georg Ristonpoika Toivonen Toivola
• Mikko Toni Mesterjärvi (Iivattala?)
• Matti Tuittu Makula
• Taneli Pertunpoika Tuhkanen Jäppilä
• Staphan Andersson Tähkäpää Kaukjärvi
• Eskel Tähkäpää Halola
• Paavo Uuttu Ino
• Yllö Uuttu Metsäkylä
• Adam Yrjönpoika Valtonen Kauppola
• Aapo Vesterinen (Kupi) Kuuterselkä
• Matti Vesterinen Kanneljärvi
• Juho Vilkanen Uskila
• Mikko Jaakonpoika Wiuhko Kaukjärvi, Taamala
• Paavo Viuhko Kirjavala
• Risto Viuhko Kirstinälä
• Yrjö Viuhko Ino
• Sakari Kallenpoika Ylentöinen Vammeljärvi, Airikkala

Tietoja paikkakunnasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusikirkko

Uusikirkko (vuoteen 1936 Uusikirkko Vl, ruots. Nykyrka) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksen Suomenlahden puoleisella rannikolla Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Pinta-ala oli 604,6 km² ja asukkaita 11 110 (1939). Uudenkirkon naapurikuntia olivat Kuolemajärvi, Muolaa, Kanneljärvi, Kivennapa ja Terijoki.

Alueelta oli hyvät kulkuyhteydet mm. Viipuriin, Terijoelle ja Pietariin. Alueella oli 1930-luvun lopussa jo merkittävää turismia merenrannikolla.

Nykyisin Uudenkirkon kirkonkylän paikalla on Poljanyn maaseututaajama (ven. Поляны), joka on Leningradin alueen Viipurin piirin Poljanyn eli Uudenkirkon maalaiskunnan keskustaajama.

Löytöjen perusteella Uudellakirkolla on ollut pysyvää asutusta jo kivikaudella. Itsenäisenä seurakuntana nimi mainitaan ensimmäisen kerran v. 1445, jolloin se oli eronnut Muolaan eli Pyhän Ristin seurakunnasta.

Elokuussa 1911 keisari Nikolai I antoi lakiehdotuksen Kivennavan ja Uudenkirkon kuntien liittämisestä Pietarin kuvernementtiin. Yhtenä perusteluna asialle oli (silloin vielä Kivennavan kuntaan kuuluneen) Terijoen huvilayhdyskunnan runsas venäläisväestö. Ehdotus annettiin myös Suomen eduskunnan hyväksyttäväksi, mutta sai Suomessa osakseen ankaraa vastustusta ja jäi toteuttamatta.[3] Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1920 Tarton rauhassa vahvistettiin vanha suuriruhtinaskunnan raja Suomen ja Neuvosto-Venäjän väliseksi rajaksi. Uudenkirkon alueesta erotettiin itsenäiseksi pitäjiksi myöhemmin Kuolemajärvi (1871) ja Kanneljärvi (1925). Tyrisevän kylä siirrettiin osaksi Terijoen kuntaa 1927. Näin ollen myös Uusikirkko jäi vielä silloin Suomelle.

Talvisodassa Uusikirkko joutui Neuvostoliiton haltuun 4. joulukuuta 1939.[4]

Uudenkirkon väestö sijoitettiin jatkosodan jälkeen Salon seudulle seuraaviin kuntiin: Angelniemi, Halikko, Karuna, Koski Tl, Marttila, Perniö, Sauvo ja Somero