Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Uusikirkko Vl.

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

Uudenkirkon (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Uudenkirkon ja lähialueen sukututkimusprojekti sisältäen luettelon nimisukujen kanta-isistä.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin . Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin: Karjalankannas

Uudenkirkon kyläprojektit

Anterola | Anttanala | Elinälä (Jukkola) | Haapala | Halila | Halola | Himottula (Puumola) | Hälkölä (Kurppa) | Hännilä | Iivattala (Toni) | Ino | Jaakkovala | Jorola | Jäppilä | Järmilä (Pusa) | Kaipiala (Lampaala) | Kalliola | Kaukjärvi | Kauppola | Keppola | Kirjavala | Kirkkojärvi | Kirstinälä | Kitula (ja Tirttula) | Kuujärvi | Lahdenperä (Jukka) | Leistilä | Lempiälä | Linkka | Makula | Mesterjärvi (ja Mustaruukki, Joenkylä) | Metsäkylä (ja Vanhasaha) | Mäkienmäki | Neuvola | Peippola | Piispala (Rumpula) | Putrola (ja Sinkkola) | Sortavala | Tarkkala | Toivola | Uiskola (Kolila) | Uskila | Vammeljärvi (Airikkala ja Myttyniemi) | Vammelsuu | Vihmala | Vitikkala (Karastila) | Vohnala

Syventäviä projekteja

Papit Uusikirkko

Uudenkirkon kyliä ja talollisia 1700-luvulla

Kyläkartat

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala: Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Lähteenä on useissa tapauksissa käytetty kirjaa Lauri Lempiäinen: Uusikirkko, Väestöluettelo 1754. Kirjaan on yhdistetty tiedot myös väestöluettelosta 1723 ja joistakin henkikirjoista sekä henkilöiden myöhemmistä avioliitoista ja kuolemista.. Myös muut Lauri Lempiäisen kirjat ovat olleet erittäin huödyllisiä.

Sukujen kanta-isiä aakkostettuina

Tietoja paikkakunnasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusikirkko

Uusikirkko (vuoteen 1936 Uusikirkko Vl, ruots. Nykyrka) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksen Suomenlahden puoleisella rannikolla Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Pinta-ala oli 604,6 km² ja asukkaita 11 110 (1939). Uudenkirkon naapurikuntia olivat Kuolemajärvi, Muolaa, Kanneljärvi, Kivennapa ja Terijoki.

Alueelta oli hyvät kulkuyhteydet mm. Viipuriin, Terijoelle ja Pietariin. Alueella oli 1930-luvun lopussa jo merkittävää turismia merenrannikolla.

Nykyisin Uudenkirkon kirkonkylän paikalla on Poljanyn maaseututaajama (ven. Поляны), joka on Leningradin alueen Viipurin piirin Poljanyn eli Uudenkirkon maalaiskunnan keskustaajama.

Löytöjen perusteella Uudellakirkolla on ollut pysyvää asutusta jo kivikaudella. Itsenäisenä seurakuntana nimi mainitaan ensimmäisen kerran v. 1445, jolloin se oli eronnut Muolaan eli Pyhän Ristin seurakunnasta.

Elokuussa 1911 keisari Nikolai I antoi lakiehdotuksen Kivennavan ja Uudenkirkon kuntien liittämisestä Pietarin kuvernementtiin. Yhtenä perusteluna asialle oli (silloin vielä Kivennavan kuntaan kuuluneen) Terijoen huvilayhdyskunnan runsas venäläisväestö. Ehdotus annettiin myös Suomen eduskunnan hyväksyttäväksi, mutta sai Suomessa osakseen ankaraa vastustusta ja jäi toteuttamatta.[3] Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1920 Tarton rauhassa vahvistettiin vanha suuriruhtinaskunnan raja Suomen ja Neuvosto-Venäjän väliseksi rajaksi. Uudenkirkon alueesta erotettiin itsenäiseksi pitäjiksi myöhemmin Kuolemajärvi (1871) ja Kanneljärvi (1925). Tyrisevän kylä siirrettiin osaksi Terijoen kuntaa 1927. Näin ollen myös Uusikirkko jäi vielä silloin Suomelle.

Talvisodassa Uusikirkko joutui Neuvostoliiton haltuun 4. joulukuuta 1939.[4]

Uudenkirkon väestö sijoitettiin jatkosodan jälkeen Salon seudulle seuraaviin kuntiin: Angelniemi, Halikko, Karuna, Koski Tl, Marttila, Perniö, Sauvo ja Somero