Simana (Semen) Alekseinpoika Kyötti

Talollinen. Omelia, Repola, Aunus, Venäjä. д. Емельяновка, Реболы.

Aunuksen maineikkain runonlaulaja. Hän oli myös loitsija ja kaukonäkijä.

"Simana Oľekseine"

Profiilikuvassa on Kyötinniemi Repolan Omelian kylässä.

Syntymä / Birth / Рождение:

Simana Kyötti syntyi Repolan Omelian kylässä n.v. 1806.

Avioliitto / Marriage / Брак:

I

Simana Kyötti avioitui Jeudokia Ivanintyttären kanssa n.v. 1821-1823.

II

Repolan ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, vihityt v. 1837: Repola Orthodox Parish, metrics books, Marriages year 1837: Ребольский православный приход, метрические книги, браки 1837 г.:

Nro 2., vihkipvm 06.09.1837. Repolan pogostan Omelian kylän valtiontalonpoika Semen Aleksejev, leski, neito Avdotja Prokopjeva, Riikosenniemen kylän valtiontalonpojan Prokopei Prohorovin tytär. Todistajat: sulhasen - Omelian kylästä valtiontalonpojat Isai Vasiljev ja Josif Ivanov; morsiamen - Riikosenniemen kylästä Ivan Gavrilov ja Omelian kylästä Ivan Semenov.

Метрические книги Item 1 Ф. 25, о. 25, д. 25 (продолжение) Рождения, бракосочетания, смерти 1836-1845 [https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3QS7-99CH-6TW9?i=667]

Kuolema / Death / Смерт:

Repolan ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, kuolleet v. 1886: Repola Orthodox Parish, metrics books, Deaths year 1886: Ребольский православный приход, метрические книги, смертей 1886 г.:

Nro 5., kuol. 31.03.1886, haud. 01.04.1886. Omelian kylän talonpoika Semen Aleksejev Kjuttijev, 80 vuotta, vanhuuteen, haudattu paikalliselle hautausmaalle.

Метрические книги Items 1 - 4 Volume 25-25/106 (cont.) Povenets district parishes -- Marriages, deaths 1886 -- Volume 25-25/107 Povenets district parishes -- Births, marriages, deaths 1886 -- Volume 25-25/108 Povenets district parishes -- Births, marriages, deaths 1886 -- Volume 25 [https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3QS7-89CH-6PXB?i=206]

Elämäkerta / Biography / Биография:

Semen (Simana) Alekseinpoika Kyötti eli Simana Oľekseine syntyi noin vuonna 1806 Repolan Omelian kylässä talollinen Aleksei Fedotinpojan, eli Hovattaine Oleksein, ja hänen vaimonsa Jelena Anikeintyttären perheeseen. [1, 2].

14-vuotias poikanen Simana otti itselleen vaimon, jotta talon työt tulisivat tehdyiksi, kun ei ollut varaa ottaa palvelijaa. Vihkiminen toimitettiin pojan alikäisyyden takia vasta myöhemmin. Nuori Jeudokia Ivanintytär-emäntä oli 20-vuotias, ja kotoisin Pläkkäjän kylästä Repolasta. [3, 2, 4, 5] Simanalle ja Jeudokia Ivanintyttärelle syntyivät lapset Makarei, Jeygenia, Feodosia vanhempi, Jaakko, Ivan, Feodosia nuorempi, Jelena vanhempi ja Grigorei.

Simanan ensimmäisen vaimon kuoltua hän otti toisen vaimon, nimeltään myös Jeudokia, Riikosenniemestä talollinen Prokopei Prohorinpojalta. [3, 2, 4, 5]. Heille syntyivät lapset Irina, Akilina, Anna, Jelena nuorempi, Konoi ja Sergei.

Simana Köytti mainitaan Repolan Omeliassa kuuluisana tietäjiä. Muita samoihin aikoihin Repolassa eläneitä tietäjiä olivat Muujärven Gauro Jyrgine, Tuulivaaran Miikkula Larini, Kolvasjärven Kuisma Lukkare sekä etupäässä metsästyksistään kuulut Jehkimä Pieningästä ja Jaakkimainen Tsolkasta. [3, 2, 4]

Puhemies

Simana Kyötti oli saanut tietonsa joltakin kulkurilta aikamiehenä. Hän oli erinomaisen hyväntahtoinen. Jos esimerkiksi joku lähiseudulla kuoli eikä ollut kirstua, ei Simanalla ollut niin kiirettä, ettei olisi ennättänyt sitä tehdä. Niin isä Simana kuin hänen poikansa Konoi olivat kuuluja auttavaisuudessa silloinkin, kun sitä ei pyydetty. Simana oli ainakin 50:n parin puhemiehenä (patvaskana). Häntä käytettiin puhemiehenä etupäässä sellaisissa häissä, joissa tytöllä oli kaksi kilpailijaa. Hänenkin puhemiehenä ollessaan saattoi pariskunnan morsiamen rikkoa joku velho niin, että morsian saattoi kirkon ovella kaatua tiedottomana maahan. Morsian kannettiin johonkin taloon pyörtyneenä. Patvaska arpoi viinassa ja katsoi siitä, kuka oli pahantekijä ja virkkoi: "Kyllä se mies ajaa meitä takaa". Ei kulunut pitkääkään aikaa, kun velho, rikkeiden laatija, tuli aivan höperöksi ja tuli pyytämään anteeksi tekoaan. Hän toi Kyötille viinapullon sanoen: "Olet tuatto ta muamo, jos piässät miut tästä". Kyötti oli sitten vannottanut velhoa, ettei tämä enää sellaista tekisi, sillä tämä ei ollut viimeinen kerta, jolloin ryhdyn vastatoimenpiteisiin, jos vielä sellaista teet. Eikä sen jälkeen tapahtunut morsiusparille mitään pahaa. Aina, milloin oli pelkoa, että jotain tapahtuisi, varasi puhemies edeltäpäin morsiusparin, kiersi pariskunnan lukien samalla loitsuja; näin eivät päässeet rikkeet tarttumaan. Velho saattoi myrkyttää ruuallakin tai loitsimalla. [3, 2, 4]

Tietäjä ja kaukonäkijä

Simana oli kuulu myös kaukonäkijänä. Näitä tapauksia on hyvinkin paljon. Hän pystyi esimerkiksi tietämään varkaat. Hän näki, oliko kadonnut eläin elossa vai ei, ja missä se oli. Kerran kotitalon lehmät olivat joutuneet eksyksiin ja olivat kateissa kaksi yötä. Ukki Simana ei tällöin ollut kotosalla. Hänen poikansa Jaakon vaimo lähti lehmiä hakemaan, kuuli kellon äänen ja meni sitä kohti, mutta silloin kuului kellon ääni taas muualta. Hän tuli kotiin. Konoi-poika ja veljensä vaimio lähtivät nyt etsimään. Taasen kuului kellon ääniä eri suunnalta. Konoi määräsi lähdettäväksi siihen suuntaan mistä hän ääntä kuuli. Kun sieltä ei lehmiä löydetty, palattiin lähtöpaikalle.Taasa sama juttu: kuuluu kellon kalkatusta kahdelta suunnalta, kummankin kuuntelijan omaltaan. He lähtevät nyt sille suunnalle, mistä vaimio kuulee, mutta sieltäkään ei lehmiä löydy. Tällä välin ukki Simala on palannut matkoiltaan kotiin. Kuultuaan asian hän lähti veräjälle ja teki siellä konstejaan. Kon Konoi-poika meni sitten veräjälle ja aukaisi yhden riu'un, olivat lehmät niin lähellä, ettei niihin ollut kuin muutama kymmenen metriä. Ensi kerran nyt Konoi huomasi isänsä mahdin. [3, 2]

Toisen kerran olivat kolmen tai neljän talon ihmiset etäällä salossa huhdassa ruista leikkaamassa. Heitä oli siellä kymmenkunta henkeä. Erään mukana olleen naisen, Omelian kylästä kotoisin olevan Danila Hotulaisen vaimon jalka oli kipeä. Hänet lähetettiin muita edellä rantaan veneestä vettä luomaan ja siksi, ettei toisten tarvitse hänen takiaan viivytellä matkalla. Mutta nainen eksyi rantaan tullessaan eikä häntä löydetty. Hänen jälkeensä tuleville tuli hätä käteen, kun vaimoa ei ollutkaan rannassa. Häntä huhuiltiin, ja naisen mies jäi häntä etsimään. Ajateltiin, että ehkäpä hän oli maitse lähtenyt kotiin. Niin lähtivät toiset veneellä menemään. [3, 2]

Vaimoa ei kuitenkaan ollut kotona eikä mieskään häntä mistään löytänyt. Sunnuntaina hälytettiin koko kylän väki kadonnutta etsimään, mutta tuloksetta. Ei edes mitään merkkiä löytynyt siitä, mihinpäin vaimo oli lähtenyt. Etsijäjoukko palasi tyhjin toimin kylään ja nyt käännyttiin Simana-tietäjän puoleen. Hänelle tuotiin jokin kadonneen vaimion vaatekappale, jota kostutettiin viinaan. Simana katsoi kotvan vaatteeseen ja virkkoi: "Nainen elää ja juoksee. Häntä ei kuitenkaan tavattaisi, ennenkuin väsyisi ja sattuisi johonkin. [3, 2]

Nainen oli tullut toisen eli Pottosten huuhtaan, joka oli kaukana lähtöpaikasta, syönyt sinne jääneen leivän ja aikonut lähteä kotiin, mutta olikin taas lähtenyt toisaalle ja tullut lopuksi Muujärven kylään, joka oli 40 kilometrin päässä Omeliasta ja 25 kilometrin päässä lähtöpaikalta, jossa vene oli. Salolla oli hän juossut pitkän matkaa ja viipynyt matkalla 4-5 päivää. [3, 2]

Kolmantena tapauksena kerrottakoon seuraava. Paimenpoika katosi ja oli parisen viikkoa kateissa. Hän sai lähteestä vettä ja pysyi jotenkuten hengissä. Poikaa oli etsitty koko kylän voimalla, sitten hälytetty virkamiehistö ja kun näistä ei ollut apua, käännyttiin Simana-ukon puoleen. Ukko näki lasista ahon reunassa, Pottosten kaskimaan syrjässä, majan, jonka lähellä oli lähde. Tämän talon karjan poikanen paimensi. Maja oli pohjoiseen viettävällä rinteellä ja poika vielä eli tuossa majassa. Nyt tiedettiin pojan olinpaikka. Sinne kiirehdettiin ja poika, Iivana Romanainen Repolan Kolvasjärven kylästä, löydettiin mainitulta majalta tajuttomana. Häntä ruvettiin virvoittamaan maidolla ja virvokkeilla. Ensimmäinen sana, minkä poikanen lausui herättyään, oli "kimppu". Siitä hän sai lisänimen "Kimppu-Iivana", jolla nimellä hänet myöhemmin tunnettiin. [3, 2]

Tällaisia tapauksia oli Kyötti-Simanan elämässä paljon. Joka kerta kun piti saada selville kadonneen olinpaikka, oli tuotava tietäjälle hevosen suitset ja vaatekappale tms., jota kadonnut oli käyttänyt. Muuten tietäjä ei tiennyt mitään eikä alkanut edes arvaamaan. [3. 2]

Ukkoa käytettiin myös verensalpaajana, tulen ja raudan vihoista ottajana, äidin lapsikipeistä päästäjänä ja maahisesta johtuneen kivun poistajana. Niihin hän itse valmisti lääkkeet, joihin käytettiin pääaineina viinaa ja kermaa. [3, 2]

Kun poikansa Konoi oli isältään kysynyt opetusta kaukonäkemiseen, oli ukko sanonut sen olevan synnillistä ja että poika ei sitä tarvinnut. Kaukonäkemistaidon hän siis pojaltaan suoraan epäsi synnillisenä. Sen sijaan hän neuvoi pojalleen runomuotoiset loitsut, siis sen tietopuolen jossa ei arpaa tarvittu. [3, 2]

Simana oli mieron staroviero, eli vanhauskoinen, mutta ennen kuolemaansa hän poikansa kehoituksesta suostui kreikkailaiskatolisuuden asiaan ja pappi käskettiin antamaan hänelle pyhää ehtoollista. Niin oli Simanan vaimokin muuttanut vanhauskoisuudesta kreikkalaiskatolisuuteen ennen kuolemaansa. [3, 2]

Simana Kyötin runot ja loitsut ja niiden kerääminen

Repolan tienoilla matkustaneelle M.A. Castrénille mainittiin Kyötin Simana, Simana Olekseine Kyötti, jo vuonna 1839 seudun kuuluisana laulajana. Aksel Bernerille ja Akseli Boreniukselle Simana kertoi v. 1872 laulaneensa 40 vuotta aiemmin miehelle, joka osoittautui myöhemmin D.E.D. Europaeukseksi, Aunuksen kuvernementin ensimmäiseksi runojen suurkerääjäksi. [6, 7, 2]

Käydessään toistamiseen Simanan luona 1877 Borenius talletti vähäiset tiedot hänen elämänvaiheistaan. Hän kertoi isänsä Hovattaine Oleksein olleen laulaja bokkoi, jota Lönnrotkin lienee kuunnellut. Ilmeisesti poika oli jo isänsä eläessä ollu tämän veroinen taidoissaan, koska hänet, eikä Olekseita, mainittiin Castrénille kuuluisana laulajana. Runotaito kulki perintönä suvussa, sillä Simana jätti sen pojalleen Konoille. [6, 2]

Berner ja Borenius merkitsivät 1872 Kyötiltä eeppisiä runoja. Toisella matkallaan Borenius talletti häneltä näiden lisäksi erittäin laajan sarjan häiden eri vaiheisiin liittyviä runoja ja runsaasti mittavia loitsuja. Yllättävää on Simanan esittämien loitsujen pituus, vaikkakin Europaeus ja Berner olivat merkinneet ne huomattavan lyhyempinä. Kyötin poika Konoi kertoi 1897 Karttuselle isänsä olleen kuuluisa velho. Kenties Kyötin maine tietäjänä oli vuosien mittaan kasvanut ja samalla vaikuttanut Boreniuksen provosoiva metodi, kun hän kertasi laulajan kanssa omat ja muiden keräämät muistiinpanot. [6, 2]

Yhteensä Kyötiltä on saatu 26 numeroa runoa (toisintoja lukuunottamatta) - niistä epiikkaa 13, tunnelmarunoja 2, häävirsiä 5 ja loitsuja 8. Säkeitä näissä on yhteensä yli 3 200. Kyötin ohjelmiston uljain runo on Lemminkäisen virsi (II 220), sen suuri harvinaisuus on Ahdin ja Kyllikin runo (II 232). Lisäksi häneltä on talletettu ketjuuntuneena Kalevan pojan runo, Purren itku, Laivaretki ja Kanteleen soitto, samoin Aino-runo yhdistettynä Lunastettavan neidon runoon sekä Polvenhaava, Raudan syntyä ja Mehiläisen voiteenhakua toisiinsa yhdistyneenä (II 45, 73, 173). Niiden lisäksi Kyötti esitti Kilpalaulannan, Luojan virren ja Ison härän runon sekä Kojosen pojan kosinnan. [6, 2]

Kyötti on esittänyt koko häänäytelmään liittyvän runoston alkaen kylyvirrestä, joka esitetään šulhazen lähtiessä naimah (II 466). Tätä seuraa katsotusvirsi - se on laulettava ennen šulhazien tuluo [II 476). Kuin tulou šulhazet morzienda ottamah, esitetään: Mi tuo vägi tulouppi Šakšan šalmilda syvildä - Mie tunnen tuon veänne, tuo väg on vävyni vägi (II 496). Morsiustalosta lähdettäessä laulettiin loppuvirzi: jälelläh kuim männäh (II 521). Tulovirsi Miero vuotti uutta kuuda, kylä päivän nouzendoa päättyy alakuloiseen tulevaisuuden näkymään [6, 2]:

Morzian sisozéni,
kabulehti, lagluéni,
pies on luzikkas luvušša,
aštiazi arvelušša,
äij' on pieniä kydyjä,
pal'l'o pieniä nadoja,
vasteies ševottajia,
lugujen kavottajia

[II 552, 115-122) [6, 2]

Kyötin loitsuista mahtavin on yli sadan säkeen mittainen Tulen sanat (II 697 a). Monien tautiloitsujen joukossa ansaitsevat maininnan lapsen šoandavirži, pistoksen luku ja ammuntasanat (II 952, 1022). Häiden viettoon liittyy padvaskusvirži eli naimavirži (II 1073). [6, 2]

Näytteitä Simana Kyötiltä kerätyistä runoista [2]

SKVR II [8, 2] 173. Omelie. Eur. K, n. 2. - 45.

Ol'ekseine Simana, Kyöttisiä. Bor:n huomautuksia (kons. v. 11, s. 184): Jo Castrénille laulajana mainittu Kyötti Simana. V. 1877 Bor:lle mainittu: Omelien Kyötti on n. 30 v. aik[aisemmin] laulanut pienikasvuiselle miehelle, mi "Suomen puolella tuli ja Muujärven ja Rugarven puoleen meni".

[Kalevanpojan kostoa - Purren itkua - Laivaretkeä ja Kanteleen soittoa - Väinämöinen meressä].

Kalevoinen[!] kaivon kaivo,
Untam[oinen] verkot potki,
Kaleva kalat keritti;
Synty tora totkuloista,
5 Artti ahven maimasista.
Toreutihin, tapelt[ihin].
Jäi yksi Kalevan p[oika]
Hirviällä hirsikö[ llä ],
Korkialla korpimaall[a],
10 Ison vaaksan varrellinen,
Emon polven kor[keuinen].
Yöt kir[ vestä ] hi[oopi],
Päivät vartta va[lmistaapi].
Vihoin [iski viisi puuta],
15 Ker[ralla kaheksan puuta],
Yn[ nähäs yheksän puuta ].
Hypästihin kann[on] pääh[ än ],
Huhueli, haila[eli]:
"Kuk[ali ääni kuulonou],
20 Sik[ äli kaski kaatukoho ],
Kask[eksi Kalevan poijan],
Aj[amaksi nuoren miehen]."
Kuu[li immen itkemässä],
Ka[nan kaikeroittamassa],
25 Mäni lässä kuulemahan,
Tark[asti] tähys[ tämähän ]:
Siellä itki p[uinen pursi],
Veno hankaton haveksi.
Isk[i purtta kintahalla],
30 Kintahalla kirjasuul[la]:
"Mitä it[et puinen pursi],
V[ene hankaton haveksit]?"
Pursi kielin puhkieli:
"Muut p[urret, pahemmat purret],
35 M[uut] p[urret] s[ otia käyvät ]
Kolmetsi joka ke[ sänä ],
Mie v[enyn] vesto[illana],
L[ahon] lastumuks[illani];
Ilkiäm[ mät ilman linnut ]
40 Päälläni pesän pitävät,
Kaikki korpikopp[alaiset]
Kokallani koksentavat."
Virk[ki] v[anha] V[ äinämöinen ]:
"Lienet p[ursi luojan luoma],
45 Ve[ no vestämä jumalan ],
Lähes työnnyttä v[esille],
Laskematta l[ainehille]!"
Läksi [ työnnyttä vesille ],
Las[kematta lainehille],
50 Tel[ oilta teräksisiltä ],
V[askisesta valkamosta].
Tuo v[anha Väinämöinen]
Itse is[ tusih perähän ],
Kokan [kultasen nojahan],
55 Mel[an vaskisen varahan].
Lato la[ian] sul[hasia],
Sukapäi[ tä ], vaskivöi[ tä ];
L[ato] toisen la[itapuolen]
Nei[tosia] kas[ sapäitä ].
60 Pani v[anhat soutamahan],
Vanh[at souti, päät vapisi],
Eipä matka joudu[kkana].
Muutti nu[oret] sout[amahan];
Päiv[ än souti maavesiä ],
65 2[ :sen souti suovesiä ],
3[ :nen meren vesiä ].
Puutt[ u pursi Väinämöisen ],
Tak[eltu veno jumalan].
Alle laian langetteli.
70 Keskim[uru] keilahtihen,
Hänt[ ämuru ] häil[ ähtihen ],
Saatiin pääpala#1 käsi[hin].
Katse[llahan], kää[ nnellähän ]:
Tulis naulat k[antelehon]
75 Ha[uin suuren] ham[pahista].
Kallas laati kantel[oa]
Koskessa kiven tak[ana].
Mistä koppa kant[elehen]?
Sapsosta simasen petran,
80 Poropetran perseluusta.
Mis[ tä ] nau[lat kantelehen]?
M[ istä kielet kantelehen ]?
Hivu[ksista] hii[en] nei[en],
Jouhist⌈a⌉ uvehev[osen].
80 Saipa kantel⌈o⌉ valm[ehekse].
T[uopp'on] n[uori] J[oukahainen]
Otti kantelon käsil[le],
Ilon itseä lähem[ mä ],
Soittihe, sovitte[lihe],
90 E[ ipä vielä soitto soita ],
Eikä [kantelo kajahu].
T[uopp'on] v[anha]V[ äinämöinen ]
I[tse] t[uonj san[oikse] v[irkki]:
"Kaikk' on mieheksi kyhätty,
95 Pantu parran kantaj[aksi]."
T[uopp'on] v[anha] V[ äinämöinen ]
Ott[ipa soiton sormillehe],
Ilon [ itseä lähemmä ];
Soittelevi, lau[lelovi],
100 S[oittelou], sov[ittelou];
Jo s[oitto soitolle],
J[o] il[o ilolle tuntuu],
Jopa lau[lu laulannolle].
Mi lie [ metsässä ollut ],
105 Ne[lin jaloin juoksevia],
K[oivin koikkelehtavia],
Sai saramättähäll[e];
Kuunte[loopi], käänte[lekse],
V[ äinämöi ]sen soit[antoa].
110 Suuri tuuli luotehi[nen],
Kova t[uuli] koillistuu[li],
Otti laian, o[tti] toi[sen],
Vikelti koko venehen.
Suomen suuri Ruotsalai[nen],
115 Vaki[!] v[anha] V[ äinämöinen ]
Käänti kämm[enin merehen],
Läksi sormin souta[mah],
Jaloilla melastam[ah].
Jopa kulk[i] 6 v[uotta],
120 Ku[lki] kuus[issa] h[akona],
Pet[ äjäissä ] pehkopuuna.
Nousi taloh mäel[ lä ].
"Oiot entinen emänt[ ä ],
Muoriseni mustakulma,
125 Kuin mun nälkäni näkisit,
Asiani arvo[aisit],
Kuin mie kul'in 6 [vuotta],
Seu[ loin 7 keseä ],
Juosten aittahan mänisit,
130 Keikot[ellen kellarihin],
Toisit voita lautas[ella],
Olutta pik[arisella],
Syöä mi[ ehen nälkähisen ]."
Juoksi ait[ tahan mäellä ]. [8, 2]

---

SKVR II [9, 2] 34. Omelie. Eur. K, n. 6. - 45.

Ol'ekseine Simana, Kyöttisiä.

S[ iitä ] v[anha] V[ äinämöinen ],
Lau[lo] n[uoren] J[oukahaisen],
L[aulo] lamp[ihin] ha'ok[si],
Lamp[ihin] kalattomah,
5 Aiv[an ahvenettomah].
Vi[rkki] n[uori] J[oukahainen]:
"Oiot v[anha] V[ äinämöinen ]!
Lau[la] laulusi tak[asin],
Pyörr[ ytä pyhät sanasi ],
10 Läyl[en] tääll [on ollakseni]
Lamm[issa kalattomassa],
Aiv[an ahvenettomassa]."
Virkk[i] v[anha] V[ äinämöinen ]:
"Minpa sie minulle annat?"
15 "O⌈m⌉ miulla ve[ nettä kaksi ]:
Yks on soutoa kepiä,
2 äiän kannattaja."
Vi[rkki] v[anha] V[ äinämöinen ]:
"Niitä miull on äiä koissa,
20 Kullat on lapsen kukkasina,
Hopiat käsihelyina.[!]"
V[irkki] n[uori] J[oukahainen]:
"O[iot] v[anha] V[ äinämöinen ]!
L[aula laulusi takasin],
25 Pyö[ rrytä pyhät sanasi ],
Lä[ ylen on täällä ollakseni ],
Venyä vesihakona
Lam[missa kalattomassa],
Aiv[an ahvenettomassa]."
30 V[ irkki vanha Väinämöinen ]:
"Min[ pä sie minulle annat ]?"
"On [miulla] orois[ta kaksi];
1 on kilvassa näpiä,
2 räysäs rahkehissa."
35 "Nii[ tä miull on äiä koissa ],
Ku[llat lapsen kukkasina],
Ho[ piat käsihelyinä ]."
V[irkki nuori Joukahainen]:
"Oi[ ot vanha Väinämöinen ]!
40 "Anna ai[ noa sisäres '],
Viim⌈e⌉isen em[osi lapsi]."
Tulevi emonsa luokse
Alla suin, p[ahoilla mielin].
"Poikueni, ainu[oni],
45 Mit' olet paho[illa mielin]?"
"Oi em[oni, kantajani],
Sit' olen [pahoilla mielin],
Annoin [ainoan sisoni]
V[ äinämöiselle varaksi ],
50 Sukkahasen suistujalle#1,
Kakarahan kaatuj[alle]."
"Poiku[eni, nuorempani],
El' ole p[ahoilla mielin]!"' [9, 2]

---

SKVR II [10, 2] 697 b). Omelie. Bor. III, n. 147. - 1/10 77.

Ol'ekseine Simana, Kyöttisiä.

Hambahan azie.

Löyettihi se#1 moam madońe,
m[oam] m[ adońe ], tuonen toukka,
se tulešša poltettihi,
kybeńillä kylvettihi,
5 šiidä kazvo kauńis hamppu,
liina liitotoin yleńi,
pellavaš peritöin nouzi.
Šizärekset šotkottaret
perettihi,#2 pelmottihi,
10 yöššä nuotta kezrättihi;
kälykset, kädövät naizet,
yössä nuotta kyvyttihi;#3
vellekset, veen kalazet,
yössä nuotta kuvottihi;
15 šoatih nuotta valmeheksi.
Vejetäh,#4 vennotah,
pyy'ytähä,#5 pyrritähä;
ei tule sidä kalaa,
jot on vassen nuotta tehty;
20 ihveniä ahvenia.
särgiä sapikkahia.
Virkki v[anha] V[ äinämöi ]ńe:
"Potketkuotes#6 tuonne nuotta
tuon puolen simasalua,#7
25 tämän puolen lemmen lahta,
vanhan Väinön valgamoho!"#8
Potkettihi sinne -
tuon [puolen simasalua],
täm[%C3%A4n puolen lemmen lahta],
30 vanh[ an Väinön valgamoho ]:
jo tuli segi kalańe,
joda vašš on nuotta tehty.

1. 1 *se*.
2. 2 yl.: [pere]tähä.
3. 3 kyvyttihi.
4. 4 vejet|ti|h: vejetäh.
5. 5 Pyy|e|tähä: pyyytähä.
6. 6 Potk|iak|kuotes; Potketkuotes.
7. 7 Järjestys ensin = 25, 24, muutettu numeroilla.
8. 8 valgam|a|h|a|: valgamoho.

   ---

Viitteet:

• [1] Aunuksen kuvernementin Poventsan ujestin Repolan volostin verorevisioluettelot.
• [2] Kooste Reijo Savola.
• [3] Eräitä tietoja Repolan Kyöttisten suvusta. Karjalan Heimo 10/1949. [https://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/kh-a...] (Viitattu 21.03.2021)
• [4] Kooste Lea Tajakka.
• [5] Repolan ortodoksisen seurakunnan kirkonarkisto.
• [6] Leo Homanen: Repolan runonlaulajat, teoksessa Heikki Tarma (toim.): Aunuksen Repola, Repola-Seura ry, Joensuu 2001, ss. 125-126.
• [7] Lauri Huotari: Kyöttiset Repolan runonlaulajasukua. Repolainen 54. 4/2010. Repola-Seura ry. [http://repola-seura.net/repola_aineisto/repolainen/repolainen54.pdf] (Viitattu 20.03.2021)
• [8] SKVR II. 173. Omelie. Eur. K, n. 2. - 45. Suomen Kansan Vanhat Runot.
• [9] SKVR II. 34. Omelie. Eur. K, n. 6. - 45. Suomen Kansan Vanhat Runot.
• [10] SKVR II 697 b). Omelie. Bor. III, n. 147. - 1/10 77. Suomen Kansan Vanhat Runot.

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Repolan paikkakuntaprojekti

  ---

Verorevisioluettelomateriaalia:

Repolan verorevisioluettelo 1811 Omelia

118. Aleksei Fedotov 42 58 Aleksein poika: Semen vastasyntynyt 5 Mihei Fedotov 29 kuoli vuonna 1808 Mihein lapset vastasyntyneet Ivan - 15 Nazar - 13

[https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3QSQ-G9CC-394J-X?i=17&c...]

Россия, Карелская перепись подушного налога (ревизские сказки), 1782-1858," images, FamilySearch (https://familysearch.org/ark:/61903/3:1:3QSQ-G9CC-394J-X?cc=2502557... : 25 January 2018), Олонец > Повенец > Повенец (уезд) > 1811 г. (Ф. 4, о. 18, д. 28/270) > image 18 of 52; citing Национальный Архив Республики Карелия (The National Archive of the Republic of Karelia), Petrozavodsk.

Repolan verorevisioluettelo 1816 Omelia

119. Aleksei Fedotov 58 62 hänen poikansa Semen 5 9

119. Aleksei Fedotovin vaimo Jelena - 57

120. Aleksei Fedotovin veljen- tai sisarenpojat Ivan Mihejev 15 19 Ivan Mihejevin veli Nazar 13 17

120. Ivan Mihejevin äiti leski Akulina Trofimova - 45

[https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3QSQ-G9CC-HWR6?i=42&cc=...]

Россия, Карелская перепись подушного налога (ревизские сказки), 1782-1858," images, FamilySearch (https://familysearch.org/ark:/61903/3:1:3QSQ-G9CC-HWR6?cc=2502557&w... : 25 January 2018), Олонец > Повенец > Ребольский погост > 1816 г. (Ф. 4, о. 18, д. 47/444) > image 43 of 112; citing Национальный Архив Республики Карелия (The National Archive of the Republic of Karelia), Petrozavodsk.

Repolan verorevisioluettelo 1816 Omelia

119. Aleksei Fedotov 58 62 hänen poikansa Semen 5 9

119. Aleksei Fedotovin vaimo Jelena - 57

120. Aleksei Fedotovin veljen- tai sisarenpojat Ivan Mihejev 15 19 Ivan Mihejevin veli Nazar 13 17

120. Ivan Mihejevin äiti leski Akulina Trofimova - 45

[https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3QSQ-G9CC-HWR6?i=42&cc=...]

Россия, Карелская перепись подушного налога (ревизские сказки), 1782-1858," images, FamilySearch (https://familysearch.org/ark:/61903/3:1:3QSQ-G9CC-HWR6?cc=2502557&w... : 25 January 2018), Олонец > Повенец > Ребольский погост > 1816 г. (Ф. 4, о. 18, д. 47/444) > image 43 of 112; citing Национальный Архив Республики Карелия (The National Archive of the Republic of Karelia), Petrozavodsk.

Repolan verorevisioluettelo 1834 Omelia

98. Aleksei Fedotov 62 80 hänen poikansa Semen 9 27 Semen Aleksejevin pojat Makar vastasyntynyt - 13 Jakov vastasyntynyt - 5

98. Aleksei Fedotovin vaimo Jelena - 75 Semen Aleksejevin vaimo Avdotja - 33 hänen tyttärensä Jevgenija - 10 Fedosja - 7

[https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3QSQ-G9CC-Q9YV?i=33&cc=...]

Россия, Карелская перепись подушного налога (ревизские сказки), 1782-1858," images, FamilySearch (https://familysearch.org/ark:/61903/3:1:3QSQ-G9CC-Q9YV?cc=2502557&w... : 25 January 2018), Олонец > Повенец > Повенец (уезд) > 1834 г. (Ф. 4, о. 18, д. 57/547) > image 34 of 95; citing Национальный Архив Республики Карелия (The National Archive of the Republic of Karelia), Petrozavodsk.

Repolan verorevisioluettelo 1850 Omelia

110. Aleksei Fedotov 80 kuoli v. 1835 hänen poikansa Semen 27 43 Semen Aleksejevin ensimmäinen poika Makar 13 kuoli v. 1835 toinen poika Jakov 5 21

107. Semen Aleksejevin vaimo Avdotja - 31 hänen tyttärensä: Fedosja - 18 Akilina - 8 Jelena - 1

[https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3QS7-99CC-T7VT?i=36&cc=...]

Россия, Карелская перепись подушного налога (ревизские сказки), 1782-1858," images, FamilySearch (https://familysearch.org/ark:/61903/3:1:3QS7-99CC-T7VT?cc=2502557&w... : 25 January 2018), Олонец > Повенец > Повенец (уезд) > 1850 г. (Ф. 4, о. 18, д. 70/696) > image 37 of 167; citing Национальный Архив Республики Карелия (The National Archive of the Republic of Karelia), Petrozavodsk.

Repolan verorevisioluettelo 1858 Omelia

110. 148. Semen Aleksejev 43 50 Semen Aleksejevin poika ensimmäisestä avioliitosta Jakov 21 28 hänen poikansa toisesta avioliitosta: Konan vastasyntynyt 3. maaliskuuta vuonna 1852 - 6 Sergei vastasyntynyt 9. heinäkuuta vuonna 1854 - 3 1/2

107. 149. Semen Aleksejevin vaimo Avdotja Prokofjeva - 38 hänen tyttärensä ensimmäisestä avioliitosta Fedosja - 25 hänen tyttärensä toisesta avioliitosta: Akulina - 15 Jelena - 8

[https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3QS7-L9CC-84M3?i=92&cc=...]

Россия, Карелская перепись подушного налога (ревизские сказки), 1782-1858," images, FamilySearch (https://familysearch.org/ark:/61903/3:1:3QS7-L9CC-84M3?cc=2502557&w... : 25 January 2018), Олонец > Повенец > Повенец (уезд) > 1858 г. (Ф. 4, о. 18, д. 78/773) > image 93 of 204; citing Национальный Архив Республики Карелия (The National Archive of the Republic of Karelia), Petrozavodsk.

Tämä profiili oli Karjalan 251. viikkoprofiili (27.09.2020-03.10.2020).

Simana Alekseinpoika Kyötin poika Konon Semeninpoika Kyöttinen oli Karjalan 250. viikkoprofiili, ja Simanan pojanpoika Pekka Kononinpoika Kyöttinen oli Karjalan 249. viikkoprofiili.