Vilho Armas Pentikäinen

*SYNTYMÄ 13.5.1903 Helsinki RK 4-361 SUKUTAULUT

• Helsinki - syntyneet, 1885-1906 (MKO40-78) > 1588: sivu alhaalta neljäs SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=939... / Viitattu 17.9.2021

Vilho Armas Pentikäinen (5. maaliskuuta 1903 Antrea siis väärin – mahdollisesti 1942 Neuvostoliitto) oli suomalainen upseeri, joka tuli tunnetuksi vakoilustaan Neuvostoliiton hyväksi. Pentikäinen toimi Suomen armeijassa luutnanttina 1920-luvun lopulta alkaen ja työskenteli vuodesta 1929 puolustusvoimien yleisesikunnassa kuvakeskuksessa. Hän hankki Neuvostoliitolle 1930-luvun alkuun mennessä tietoja useista Suomen salaisista sotilaallisista suunnitelmista. Paljastuttuaan Pentikäinen pakeni Neuvostoliittoon, missä hän loi vielä uuden menestyksekkään sotilas- ja tiedustelu-uran. Pentikäisen kuolinaikaa ja -paikkaa ei tiedetä varmuudella.

Pentikäisen käytöstä kuvattiin miellyttäväksi, ja olemusta huolitelluksi ja aina rauhalliseksi. Hänet värvättiin Neuvostoliiton asiamieheksi vuonna 1923. Varsinaisen vakoilijanuransa Pentikäinen aloitti viimeistään työskennellessään yleisesikunnassa vuosina 1929–1933. Toimessaan Pentikäinen pääsi näkemään ja valokuvaamaan suomalaisia linnoituslaitteita, varuskuntia ja sotatarviketeollisuutta. Jälkeenpäin on tullut ilmi, että kopiot näistä filmeistä päätyivät Moskovaan. Pentikäisen toimintaan liittynyttä Etsivän keskuspoliisin tutkimuskokonaisuutta on kutsuttu ”Suureksi vakoilujutuksi”. Suomessa siihen liittyen tuomittiin 26 ihmistä.

Vuonna 2007 venäläiset lähteet väittivät, että Pentikäinen olisi ollut kaksoisagentti, joka vakoili myös Suomen hyväksi.

Kansan Uutiset 2.11.2010:

Monen usko hukkui niihin kärsimyksiin, joita Tolstoi Euroopalle ennusti. Katariina Lillqvistin kuunnelmassa Uralin perhonen ompelija Annan vanhemmat olivat nimenomaan tolstoilaisia ja äidin vuorisaarnan ja teosofian kirkastama ajattelu hiljaista ja lempeää kuin syksyinen usva Pyhäjärven päällä, mutta Hennalan kasarmin jälkeen Anna ei uskonut enää mihinkään.

Jotakin samaa tapahtui myös Vilho Pentikäiselle, joka oli kansalaissotaan lähtiessään neljäntoista ja vankileirilläkin vasta viisitoistavuotias. Vilhosta tuli valkoisen Suomen painajainen: hän toteutti vallanpitäjien pimeimmät pelot ja yritti myydä maansa naapurin isännille. Hyvänä apuna tässä oli appi, Otto Wille Kuusinen.

Vilhon pikkuveli Veikko jaksoi sen sijaan luottaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Vanhoillislestadiolaisena pappina Veikko vei talvisodan kuukausina suruviestejä Pohjois-Pohjanmaan äideille ja vaimoille ja siunasi kaatuneita kotoisiin kumpuihin. Jatkosodassa hän teki papin töitä sekä Uhtualla että Vienan kanavalla.

Veikon lapsista maineeseen nousi uskontotieteen professori Juha Pentikäinen. Juhan esikoispoika on puolestaan Mikael Pentikäinen, Helsingin Sanomien päätoimittaja ja lestadiolaisen perheperinteen jatkaja.

Varusmiesaikanaan vuonna 1923 Vilho Pentikäinen ryhtyi vakoojaksi ja toimitti sittemmin valtavat määrät salaista sotilasmateriaalia Neuvostoliiton hyödyksi ja huviksi.

Tumma ja komea Vilho oli niin uskottava, ettei häntä osannut epäillä kuin Tauno Palo. Puolustusministeriön kemian laboratoriossa myrkkyjä keitellyt Palo kiinnitti huomiota outoon upseeriin, melkein kaksoisolentoonsa, ja ihmetteli, miksi tämä otti öisin valokuvia.

Vilho käytteli näppärästi kameraa ja osallistui myös elokuvan tekoon. Hän toimi sotilasasiantuntijana Erkki Karun Meidän poikamme merellä -propagandafilmissä, siinä samassa jossa Georg Malmsten lauloi ihanaa Leila-valssia.

Meripoikaimme menestystä Vilho ei jäänyt seuraamaan. Kun filmi tuli vuonna 1933 teattereihin, Vilho oli jo Neuvostoliitossa ja pian Moskovan Lenin-koulussa, missä hänet tunnettiin Erik Larsovitsh Artina.

Vilho pääsi tärkeäksi päälliköksi: hän johti Suomen topografista osastoa ja rajavartio-osastoa. Espanjan sisällissodasta kotiuduttuaan hän avioitui Vilgelm Aleksandrovitsh Purovin nimellä Otto Willen tyttären Riikka Kuusisen kanssa.

Talvisodassa Vilho taisteli Kuusisen kansanarmeijan joukoissa ja kuulusteli kielitaitoisena suomalaisvankeja. Vilho miehitti Viroa, koulutti desantteja ja palasi Suomeen valvontakomission siivellä.

Vai palasiko? Venäjän turvallisuuspalvelun mukaan kaksoisagentti Vilho eli Vilgelm Aleksandrovitsh heitettiin kesällä 1941 tyrmään ja haudattiin seuraavana keväänä ”kolmannen asteen ravitsemushäiriön” takia.

Kaikki eivät yllätyskäänteeseen usko, sillä kyseessä saattoi olla peiteoperaatio, yhden valepersoonallisuuden hävittäminen. Jotkut näkivät Vilhon paljon myöhemmin Genevenjärven huvilalla, jotkut ovat varmoja, että Moskovassa vuonna 1967 kuollut eversti Viktor Kuznetsov oli todellisuudessa Vilho Pentikäinen.

Lähteet

1. Upseeri poistunut kotoaan Helsingistä: Aamulehti, 06.10.1933, nro 268, s. 2: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1721613/artic... / Viitattu 12.6.2021
2. Vakoojako?: Helsingin Sanomat, 06.10.1933, nro 268, s. 5: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1830782/artic... / Viitattu 12.6.2021
3. Pentikäisen arvoitus: Helsingin Sanomat, 08.10.1933, nro 270, s. 8-16: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1830817/artic... / Viitattu 12.6.2021
4. Vilho Pentikäinen rahoitti jetset-elämänsä vakoilemalla Neuvostoliitolle – saattoi samalla edesauttaa sodan syttymistä: YLE: https://yle.fi/uutiset/3-9738504
5. Vilho Pentikäinen: Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Vilho_Pentik%C3%A4inen
6. Pirjo Hämäläinen: Ja kaikki ennusmerkit toteutuivat: Kansan Uutiset 2.11.2010: http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2378460-ja-kaikki-ennusmerkit...
7. Arvo Tuominen: Kannaksen kaleidoskooppi, s. 143-145
8. Tuulikki Pekkalainen Lapset sodassa 1918: Pentikäinen Vilho Armas (Herman), 13.5.1903, asiapoika, Viipuri, Tiiliruukki. Tienhaara 29.4. , sivulla 457 ¤KATIHA

• Viipurin msrk RIKI 048b 406 14 P työm. Herman Juhonp. Pentikäinen 10.4.1881 0.0.1917 details
• Viipurin msrk RIKI 048b 406 15 P Vo. Alina Heikintr. Manninen 7.4.1883 0.0.1917 details
• Viipurin msrk RIKI 048b 406 17 P pa. Vilho Armas Hermanninp. Pentikäinen 13.5.1903 0.0.0

1. Viipurin maaseurakunnan arkisto - Lastenkirjat VI 1910-1919 (I Ab:30, tilattomat N - Q), jakso 199, sivu 406-407: Pentikäinen, Pentsinen, Salminen; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2256669 / Viitattu 17.9.2021

-----------------------------------------

https://seura.fi/asiat/tutkivat/vakoilija-vilho-pentikainen/