Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Veikko Aalto (1929 - 2019)
  • Kalle Hermanninpoika Mäkinen (1881 - 1958)
    Syntymä Jämsä syntyneet-vihityt-kuolleet 1877-1888 (AP I C:8) 05.1881 ; SSHY / Viitattu 09.12.2023 Vihitty 8.9.1907 Sulhanen, nuorimies, itsellinen Kalle Hermanninpoika Mäkinen Kalmavirran Sieväläs...
  • Ida Severuksentytär Mäkinen (1887 - 1963)
    Syntymä Jämsä syntyneet-vihityt-kuolleet 1877-1888 (AP I C:8) 07.1887 ; SSHY / Viitattu 09.12.2023 Lastenkirjassa Jämsä lastenkirja 1880-1889 (AP I Ab:15) Sivu 825,826 Patala, Pettämä, Savela hemma...
  • Lauri Gabriel Valkeavirta (1922 - 2015)
    Kalevalan riemuvuoden suurnimenmuutto 1935: Keskisuomalainen, 06.11.1935, nro 257, s. 4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  • Kalle Viljam Kallenpoika Koskinen (1886 - 1947)
    Jämsä syntyneet 1885-1888 (MKO824-828 I C:8) 11.1886 ; SSHY / Viitattu 23.04.2023 Jämsä lastenkirja 1880-1889 (AP I Ab:15) Sivu 431,432 Kaipola, Hietaranta, Hietamäki hn, T. Pirttilahti ; SSHY / Vi...

Tervetuloa Koskenpään kunnan asukkaiden projektiin!

Kuinka kauan Koskenpään kulmakunta on kantanut nykyistä nimeään, ei ole tiedossamme. Joka tapauksessa on kuitenkin varmaa, että jo vanhoista ajoista alkaen on ollut tapana Jämsässä kutsua Jämsänkosken pohjoispuolella asuvia jämsäläisiä yhteisellä nimellä "koskenpäällystäläiset" ja tästä on sitten tälle paikallekin vähitellen saatu yhteinen nimi Koskenpäällystä ja viimein Koskenpää.
(Sisä-Suomi lauantailiite 3.10.1925)

Lyhyesti

Koskenpään asukkaat on Jämsän sukupuu -paikkakuntaprojektin tarkentava projekti. Projekti koskee aikaväliä 1902 - 1968, jolloin Koskenpää toimi ensin rukoushuonekuntana ja sitten itsenäisenä Jämsästä irtaantuneena seurakuntana ja kuntana. Sinä aikana syntyneitä, eläviä ja kuolleita koskenpääläisiä voi Vanhan Jämsän sukupuun lisäksi liittää tähän tarkentavaan projektiin.

Koskenpää perustettiin vuonna 1902 toimintansa aloittaneeksi Jämsän rukoushuonekunnaksi. Itsenäisenä seurakuntana se aloitti toimintansa vuoden 1913 alusta alkaen. Itsenäisenä kuntana Koskenpää aloitti toimintansa 1.1.1926 kuten Jämsänkoskikin. Vuonna 1969 Koskenpää liitettiin Jämsänkosken kuntaan (kaupunki vuodesta 1986). Jämsänkosken liittyessä edelleen takaisin Jämsään vuonna 2009 Koskenpäästäkin tuli jälleen osa Jämsää.

Koskenpään historiasta

Vanhana maatalouspitäjänä tunnettu Jämsä oli 1920-luvun alussa Hämeen läänin laajin kunta. Kunnan kahdella eri taholla, Jämsänkosken tehdasyhdyskunnassa ja pohjoisen alueen kylissä, Koskenpäällä oltiin silloin hankkiutumassa eroon vuosisatoja kestäneestä yhteydestä.

Koskenpää oli autonomian ajalla kuulunut maamme laajimpaan yhtenäiseen torpparialueeseen. Torpparivapautus lisäsi jatkuvasti itsenäisen viljelijäväestön määrää. Peltoalat olivat pieniä, mutta puun kysynnän kasvaessa 1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen alueen metsät olivat kokeneet huomattavan arvonnousun. Talonpoikaisväestön omanarvontunto kohosi siitä koituneen vaurastumisen ja teollistumisenkin myötä. Lisäksi koskenpääläiset kokivat pitäjän keskuksen kaukaisen sijainnin ongelmaksi. Tuleva Koskenpään kunnan alue oli muotoutunut muusta pitäjäksi erilliseksi alueeksi jo ennen erohanketta, mikä oli jo johtanut seurakunnalliseen itsenäistymiseen.

Teollistuminen oli alkanut 1900-luvun alussa ja Koskenpään ensimmäinen varsinainen teollisuuslaitos oli Koskenpään Tervatehdas Oy, joka perustettiin vuonna 1909. Tehtaan toiminta loppui 1950-luvun lopulla. Koskenpään Huopatehdas Oy aloitti toimintansa vuonna 1923. Sahloisten Kalliokoskeen rakennettiin voimalaitos 1940-luvulla. Koskenpää oli vielä 1960-luvulla Keski-Suomen kunta, jonka teollisuus oli laajalti tunnettua.

Väkiluku oli suurimmillaan noin 2 700. Nykyään Koskenpäällä on hieman yli 700 asukasta.

Sijainti

Koskenpää sijaitsee Jämsä-Petäjävesi-tien varrella. Matkaa Keuruulle on 33 km, Jyväskylään 56 km, Jämsään 26 km ja Petäjävedelle 20 km.

Naapurikunnat

Koskenpään naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Korpilahti, Kuorevesi ja Petäjävesi.

Naapurikuntien paikkakuntaprojektit löytyvät kohdasta Aiheeseen liittyvät projektit.

Laajemmat projektit

Koskenpään asukkaat -projekti on Vanhan Jämsän sukupuu -paikkakuntaprojektin tarkentava projekti aikavälille 1902 - 1968 ja sen maantieteellinen alue sijoittuu sen alueelle. Projektit ovat osa alueellista Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme projektia ja Suomi ja Karjala -pääprojektia.

Laajemmat projektit löytyvät kohdasta Aiheeseen liittyvät projektit.

Projektin toimintaperiaatteista

Kaikki Koskenpäällä asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektin yhteistyöntekijöiksi. Toivomme, että koskenpääläisetkin liitetään ensisijaisesti Vanhan Jämsän sukupuu -projektiin, mutta sen lisäksi voit liittää heidät tähän tarkentavaan projektiin. Voit lisätä projektiin Koskenpäällä syntyneitä, eläneitä, kuolleita tai sinne haudattuja edesmenneitä henkilöitä sekä valokuvia ja dokumentteja. Jäsenenä saat myös tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Voit kutsua ja hyväksyä uusia yhteistyökumppaneita projektiin. Liittymispyynnöt tulevat kaikille projektin jäsenille, ja kuka tahansa heistä voi hyväksyä pyynnön.

Projektiin liittyminen: Valitse Geniin kirjautuneena tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin.

Profiilien lisääminen projektiin: Valitse profiilisivulla Toiminnot > Lisää projektiin.

Yhteistyökumppaneiden kutsuminen projektiin: Valitse profiilisivulla Toiminnot > Lisää yhteistyökumppaneita.

Projektisivun lähteet