Follow Us
Like Us
Please wait.
loading...
Tervetuloa Virtain sukupuuhun!===Virtain sukupuu on nimensä mukaisesti koko paikkakunnan sukupuu. Projektin tarkoituksena on koota Virtaista tutkimuskohteena kiinnostuneet sukututkimuksen harrastajat yhdeksi verkostoksi ja virtolaisten henkilöprofiilit yhdeksi kokoelmaksi niin sukututkimuksen kuin muunkin mikrohistoriatyön tueksi lakia ja hyviä tapoja noudattaen.===Projektin toimintaperiaatteis...
Tervetuloa Keuruun sukupuuhun! Keuruun sukupuu on nimensä mukaisesti koko paikkakunnan sukupuu. Se muodostuu keuruulaisten osuudesta Genin maailman sukupuussa. Projektin tarkoituksena on koota Keuruusta tutkimuskohteena kiinnostuneet sukututkimuksen harrastajat yhdeksi verkostoksi ja lisätä keuruulaisten henkilöprofiilit sukupuuhun niin, että ne muodostavat yhden kokoelman niin sukututkimuksen...
Projekti aloitettu 28.7.2017Sisältää myös Vilppulan.Naapuriseurakunnat Juupajoki, Keuruu, Kuru, Orivesi, Pihlajavesi, Teisko, Vilppula, Virrat, PohjaslahtiKylät suomeksi Haapala, Hanho, Haukkamaa, Haukkaniemi (Kekkonen), Jäminki, Jäminkipohja (Pohja), Kauttu, Kukonpohja, Kurkikanta (Vessari), Matalasalmi, Murole, Mustajärvi, Pajulahti, Pekkala, Pihlajalahti, Pitkälä, Pohjaslahti, Pohjaslahti, R...
Tervetuloa Multian sukupuuhun! Multian sukupuu on nimensä mukaisesti koko paikkakunnan sukupuu. Projektin tarkoituksena on koota Multiasta tutkimuskohteena kiinnostuneet sukututkimuksen harrastajat yhdeksi verkostoksi ja multialaisten henkilöprofiilit yhdeksi kokoelmaksi niin sukututkimuksen kuin muunkin mikrohistoriatyön tueksi lakia ja hyviä tapoja noudattaen. Multia lyhyesti Multia (epäv...
Tervetuloa Koskenpään kunnan asukkaiden projektiin! Kuinka kauan Koskenpään kulmakunta on kantanut nykyistä nimeään, ei ole tiedossamme. Joka tapauksessa on kuitenkin varmaa, että jo vanhoista ajoista alkaen on ollut tapana Jämsässä kutsua Jämsänkosken pohjoispuolella asuvia jämsäläisiä yhteisellä nimellä "koskenpäällystäläiset" ja tästä on sitten tälle paikallekin vähitellen saatu yhteinen n...
Tervetuloa Ähtärin paikkakuntaprojektiin. Projekti on osa Pohjanmaa -projektia. Projektiin voi lisätä Ähtärissä syntyneitä, eläneitä, kuolleita tai muuten Ähtärissä vaikuttaneita henkilöitä. Yleistietoa paikkakunnasta Ähtärin kylät Alastaipale, vanhimmat talot Pakari I ja Pakari IIHankavesi, vanhimmat talot Hankola, Tapaninmäki, Tiainen eli Moksu, Domarnäs, Hankaniemi ja Sara-ahoKivijärvi, vanh...
Tule mukaan Pihlajaveden kyläpuuhun! Pihlajaveden kyläpuu on Pihlajaveden entisaikojen asukkaita koskeva sukututkimusprojekti. Se on osa Genin maailman sukupuuta. Projekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti. Tervetuloa mukaan projektiin joko rakentamaan sukupuuta ja tarkentavia projekteja eteenpäin tai vain tutustumaan Pihlajaveden sukuverkostoon. Projektiin liittyminen: Valitse Geniin kirja...
Kuorevesi oli Pirkanmaan maakunnassa sijainnut Suomen kunta, jossa oli 2 800 asukasta vuonna 2000. Vuoden 2001 alussa toteutuneessa kuntaliitoksessa Kuorevesi liittyi Keski-Suomen puolella sijaitsevaan Jämsän kaupunkiin. Naapuriseurakunnat Juupajoki, Jämsä, Keuruu, Längelmäki, Mänttä ja Vilppula. Kylät suomeksi Ajostaipale, Eskola, Eväjärvi-Ylösvesi, Hallinpenkki, Huikuri, Joensuu, Kaltil...
Tervetuloa Petäjäveden sukupuuhun! Petäjävesi sukupuu on nimensä mukaisesti koko paikkakunnan sukupuu. Se muodostuu petäjävetisten osuudesta Genin maailman sukupuussa. Projektin tarkoituksena on koota Petäjävedestä tutkimuskohteena kiinnostuneet sukututkimuksen harrastajat yhdeksi verkostoksi ja lisätä petäjävetisten henkilöprofiilit sukupuuhun niin, että ne muodostavat yhden kokoelman niin su...
Tervetuloa Jämsänkosken kunnan ja kaupungin asukkaiden projektiin! Yhtyneet Paperitehtaat osakeyhtiön johtajan, kenraali Rudolf Waldénin visio oli "luoda kustakin Yhtyneitten tehdaspaikkakunnasta elämänmyönteinen, isänmaallinen tehdasyhdyskunta, jonka jäsenet olisivat tyytyväistä ja luotettavaa työväkeä". Myöhemmin tietokirjailija Jukka Rislakki toteaa Jämsänkoskesta seuraavasti: "Selkeämpänä...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Tämän apuprojektin tarkoituksena on auttaa löytämään selvittämättömiä sukujuuria Pihlajavedellä "kirjoihin ilmestyneiden" henkilöille, joilla ei ole niitä vielä lainkaan. Osalla näistä henkilöistä on selviä viitteitä muutosta toiselta paikkakunnalta, mutta aina sitäkään tietoa ei ole käytettävissä, joten henkilön syntyperä voi joissakin tapauks...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Ryönänkoski oli ensin Kömin taloon ja sen jälkeen Valkeajärven taloon kuulunut, 1900-luvulla taloksi itsenäistynyt torppa. Ryönänkosken talo sijaitsee Hanhiniementien varrella Suojärven etelärannalla. Nimensä talo on saanut lähellä sijaitsevan kosken mukaan. Matkaa etelän suunnassa sijaitsevaan Pihlajaveden keskustaan on 17 kilometriä. Kömi...
Tämä projekti on tulossa työn alle.=Lavikon kantatilan talonhaltijaluettelo=Talolliset vaimoineen=Torppariluettelo===Haka-aho?==Torpparit vaimoineen==Hulpio==Torpparit vaimoineen==Tuttula eli Myllyaho==Torpparit vaimoineen==Metsälä==Metsälän torpan KONTRAHTI tehtiin 10.9.1905"Tämän kautta otan minä allekirjoittanut torppariksi Herman Hietasen ja vaimo Maria Wilhelmiina Hietasen omistamani Lavik...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Tämä Pihlajaveden kyläpuu -paikkakuntaprojektia tarkentava projekti kokoaa Pihlajaveden rautatieläiset profiililinkkeineen henkilöluetteloihin. Tervetuloa mukaan projektiin täydentämään sitä.* Projektiin liittyminen: Valitse Geniin kirjautuneena ollessasi tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin .* Profiilien lisääminen projektiin: Valitse pro...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Tämän apuprojektin tarkoituksena on koota Pihlajaveden kyläpuu -projektiin liitetyt henkilöprofiilit, jotka ovat irti maailman sukupuusta ja auttaa löytämään heille jokin puuyhteys.===Projekti on tarkoitettu niille pihlajavetisille, joiden henkilöprofiilit ovat vielä kokonaan irti maailmansukupuusta, joko yksittäisinä profiileina tai irto-oksas...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Tällä projektisivulla on projektityön tukiaineistoa. Älä liitä profiileja tähän projektiin. Paikkatiedon merkitseminen Pihlajaveden kyläpuu -projektiin on siis tarkoitus koota pihlajaveteläisten henkilöprofiileja koko tunnetun historian ajalta riippumatta siitä toimiko Pihlajavesi tuolloin itsenäisenä kuntana vai kuuluiko se toiseen kunta...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Karimon uudistalo (RN:o 12) perustettiin vuonna 1790. Erkki Sipinpoika Yltiä tuli torpparina Kaakkomäestä 1780-luvulla. Tila jaettiin pian kahtia Karimon ja Vasaramäen tiloiksi. Karimon talo oli asuttu ainakin vielä 1960-luvulla. Sen jälkeen talo jäi autioksi ja rakennukset purettiin.Projekti kattaa vuoteen 1918 saakka itse Karimon talonhaltijat...
' Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Koivumäki (RN:o 7) sai talonkirjansa pian Kömin torpaksi perustamisensa jälkeen vuonna 1802. Se tunnettiin aluksi myös nimellä Kulmala. Talonhaltijaluettelo Koivumäen talon haltijaluettelo sisältää Koivumäen tilan isännät puolisoineen. 1802 – 1808 Koivumäen ensimmäinen isäntäpari oli Tuomas Martinpoika ja Riitta Juhontytär. He muuttivat Koivum...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Multamäki (RN:o 15) perustettiin Simsiön torpaksi 1780-luvulla, ja talonkirjansa se sai pian sen jälkeen vuonna 1793. Ensimmäiseksi isännäksi Multamäkeen tuli Simsiön isännän veli Heikki Olavinpoika Multamäki 1800-luvun puolenvälin paikkeilla Multamäen isänniksi tulivat Pihlajaveden Kalliomäen talon poika Otto Samulinpoika Multamäki (Kallio) ja ...
(ei aloitettu)Kreivi von Rosenin karttaan vuodelta 1747 Reinikka on merkitty vuoden 1637 jälkeen maakirjasta hävinneeksi Seiloseksi. Reinikka on siitä päätellen perustettu autioituneen Seilosen talon paikalle.
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Lappi (RN:o 5) on yksi Pihlajaveden vanhimmista taloista. Se perustettiin Hankajärven rannalle, Lempäälän Kuokkalan talon entiselle erämaalle. Ensimmäinen verokirjamerkintä on vuodelta 1567. Talon ensimmäinen isäntä oli Heikki Lappalainen, jonka alkuperästä ei ole säilynyt tietoa. Lappi oli Lappalaisen suvun hallussa vuoteen 1698. Isännyys sammu...
Könttäri eli Kolehma (RN:o 1) (ei vielä aloitettu)
- Hangonniemi -==Kesken..Hangonniemen talon juuret ovat mahdollisesti vuodessa 1885. Hangonniemen talon ensimmäinen torppari oli Aapo Sälli 1885-1889. Aapo Sälli ei ollut kauaa Hangonniemessä, kunnes vaihtoi perheineen osoitetta Sällinlahden tiluksille Ranta-ahon torppariksi. Gemina ja Aapo Nikkilä toimivat Hangonniemessä torppareina vuodesta 1889 alkaen. Hangonniemen tila on vanhastaan Rekolan...
Rajalan talo (RN:o 13) on Pihlajaveden pohjoisin asuttu kolkka, kiinni Ähtärin rajassa. Se on perustettu Lamminmäen talon liikamaalle 1850-luvulla. Uusikaarlepyystä kotoisin olleet Backmanit isännöivät Rajalaa vuosina 1858 - 1861. Johan Backman myi tilan veljensä Jacob Backmanin vaimon veljelle Topias Joonaanpojalle ja osti vuonna 1861 Lampilan talon siirtyen sen isännäksi. Topias Joonaanpoika ...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Syksyllä 1843 vihittiin Koskelan uudistalon poika räätäli Matti Heikinpoika Koskela piika Hedda Stiina Heikintytär Tuohilammen kanssa. Matti oli virtolaista Wästin sukua, syntynyt Pihlajaveden Koskelassa. Matti ja Hedda Stiina Koskela rakensivat uudistalonsa Koskenniemen, Pihlaiskoskien lähelle. Myöhemmin talon nimeksi tuli Kokinmäki (RN:o 31). ...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Kömin Tuliniemen torppa mainitaan kirkonkirjoissa ja henkikirjoissa ensi kertaa vuonna 1860. Nimi löytyy myös 1850-luvun vaihteen Pitäjänkartasta. Taloa ei enää ole, mutta torppa sijaitsi aikanaan Valkeajärven kylässä Tuliniementien varrella noin 1,5 km kylästä kaakkoon. Paikka on Maso-joen rannalla, joen alkupäässä lähellä Martinjärveä. Pihlaja...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! V. I. Suominen on kirjoittanut vuonna 1931 ilmestyneessä kirjassa Pihlajaveden seurakunnan historia vuoteen 1900 seuraavasti: "Vuoden 1564 maakirjoissa - mainitun erämaan talonpoikien luettelossa ei vielä mainita yhtään taloa Pihlajaveden alueelta - Mutta vuonna 1567 on jo asian laita toisin. Silloin tavataan verokirjassa Ruoveden pitäjän kyl...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Vähämäki (RN:o 26) perustettiin Simsiön torpaksi 1790-luvun lopussa ja erotettiin itsenäiseksi tilaksi noin vuonna 1840. Vähämäestä on käytetty myös nimeä Vuohimäki. Vähämäen ensimmäinen torppari oli Tuomas Tuomaanpoika Multamäki, Vähämäki . Hänen syntyperänsä on vielä selvittämättä. Viimeinen torppari ja samalla ensimmäinen talollinen Vähä...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Leppälä (RN:o 11) erotettiin uudistaloksi Simsiöstä ennen isoajakoa vuonna 1790. Pihlajaveden vuosien 1788 - 1793 rippikirjaan Leppälä on merkitty Simsiön torpaksi. Talosta on käytetty myös nimeä Leppämäki. Leppälä erotettiin Simsiön talon tyttärelle Liisa Juhontytär Simsiölle . Leppälän ensimmäinen isäntä oli tämän puoliso Aappo Heikinpoik...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Leppälän talolle kuuluneen Kaijanahon torpan perustaja oli Kaijanmäen torpparin poika Herman Aleksanterinpoika. Perustamisvuosi oli rippikirjan mukaan 1867. Pihlajaveden kylälehti Aisapuussa julkaistussa tarinassa kerrotaan torpan syntyvaiheista seuraavasti: "Keuruun kirkolta Pihlajaveden pappilaan kulkevan postitien varrella Leppämäen talo...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Laurila (RN:o 11) erotettiin Leppälästä noin vuonna 1800. Myös Laurilan alue on niin ollen alunperin kuulunut Simsiön kantatilan maihin. Talosta on käytetty myös nimeä Laurinmäki. Laurilan ensimmäinen isäntäväki tuli Keuruulta. Ensimmäisen isännän Antti Ristonpoika Laurilan syntyperä on toistaiseksi selvittämättä. Pihlajaveteläisjuurista ve...
(ei aloitettu)
Sällinlahti (RN:o 4) on yksi Pihlajaveden vanhimmista taloista. Se perustettiin Lempäälän Ahtialan kylän erämaalle. Talon ensimmäinen isäntä oli Paavo Kolehmainen vuosina 1567 – 1589. Talo oli välillä autiona, kunnes vanha sotamies Klemetti Laurinpoika otti sen haltuunsa noin vuonna 1625. Seuraava isäntä vuodesta 1630 lähtien oli hänen vävynsä Erkki Sipinpoika Takkuinen . Talo on ollut saman Ta...
(ei aloitettu)
(ei aloitettu)
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Kaakkolampi perustettiin Kaakkomäki-nimisenä Simsiön torpaksi Simsiön talon tyttärelle ja hänen puolisolleen noin vuonna 1800. Torppa oli asuttuna noin 60 vuoden ajan. Kun Simsiöstä erotettiin Vähämäen uudistila noin vuonna 1840, torpat Kaakkolampi ja Pellonpää siirtyivät Simsiöstä Vähämäkeen. Kaakkolammessa asuttiin kirjojen mukaan noin vu...