Please wait.
loading...
Projekti aloitettu 28.7.2017Sisältää myös Vilppulan.Naapuriseurakunnat Juupajoki, Keuruu, Kuru, Orivesi, Pihlajavesi, Teisko, Vilppula, Virrat, PohjaslahtiKylät suomeksi Haapala, Hanho, Haukkamaa, Haukkaniemi (Kekkonen), Jäminki, Jäminkipohja (Pohja), Kauttu, Kukonpohja, Kurkikanta (Vessari), Matalasalmi, Murole, Mustajärvi, Pajulahti, Pekkala, Pihlajalahti, Pitkälä, Pohjaslahti, Pohjaslahti, R...
Tervetuloa Virtain sukupuuhun!===Virtain sukupuu on nimensä mukaisesti koko paikkakunnan sukupuu. Projektin tarkoituksena on koota Virtaista tutkimuskohteena kiinnostuneet sukututkimuksen harrastajat yhdeksi verkostoksi ja virtolaisten henkilöprofiilit yhdeksi kokoelmaksi niin sukututkimuksen kuin muunkin mikrohistoriatyön tueksi lakia ja hyviä tapoja noudattaen.===Projektin toimintaperiaatteis...
Tervetuloa Keuruun sukupuuhun! Keuruun sukupuu on nimensä mukaisesti koko paikkakunnan sukupuu. Se muodostuu keuruulaisten osuudesta Genin maailman sukupuussa. Projektin tarkoituksena on koota Keuruusta tutkimuskohteena kiinnostuneet sukututkimuksen harrastajat yhdeksi verkostoksi ja lisätä keuruulaisten henkilöprofiilit sukupuuhun niin, että ne muodostavat yhden kokoelman niin sukututkimuksen ...
Tervetuloa Petäjäveden sukupuuhun! Petäjävesi sukupuu on nimensä mukaisesti koko paikkakunnan sukupuu. Se muodostuu petäjävetisten osuudesta Genin maailman sukupuussa. Projektin tarkoituksena on koota Petäjävedestä tutkimuskohteena kiinnostuneet sukututkimuksen harrastajat yhdeksi verkostoksi ja lisätä petäjävetisten henkilöprofiilit sukupuuhun niin, että ne muodostavat yhden kokoelman niin suk...
Kuorevesi oli Pirkanmaan maakunnassa sijainnut Suomen kunta, jossa oli 2 800 asukasta vuonna 2000. Vuoden 2001 alussa toteutuneessa kuntaliitoksessa Kuorevesi liittyi Keski-Suomen puolella sijaitsevaan Jämsän kaupunkiin. Naapuriseurakunnat Juupajoki, Jämsä, Keuruu, Längelmäki, Mänttä ja Vilppula. Kylät suomeksi Ajostaipale, Eskola, Eväjärvi-Ylösvesi, Hallinpenkki, Huikuri, Joensuu, Kaltila,...
Tervetuloa Ähtärin paikkakuntaprojektiin. Projekti on osa Pohjanmaa -projektia. Projektiin voi lisätä Ähtärissä syntyneitä, eläneitä, kuolleita tai muuten Ähtärissä vaikuttaneita henkilöitä. Yleistietoa paikkakunnasta Ähtärin kylät Alastaipale, vanhimmat talot Pakari I ja Pakari IIHankavesi, vanhimmat talot Hankola, Tapaninmäki, Tiainen eli Moksu, Domarnäs, Hankaniemi ja Sara-ahoKivijärvi, vanh...
Tervetuloa Jämsänkosken kunnan ja kaupungin asukkaiden projektiin! Yhtyneet Paperitehtaat osakeyhtiön johtajan, kenraali Rudolf Waldénin visio oli "luoda kustakin Yhtyneitten tehdaspaikkakunnasta elämänmyönteinen, isänmaallinen tehdasyhdyskunta, jonka jäsenet olisivat tyytyväistä ja luotettavaa työväkeä". Myöhemmin tietokirjailija Jukka Rislakki toteaa Jämsänkoskesta seuraavasti: "Selkeämpänä e...
Tervetuloa Multian sukupuuhun! Multian sukupuu on nimensä mukaisesti koko paikkakunnan sukupuu. Projektin tarkoituksena on koota Multiasta tutkimuskohteena kiinnostuneet sukututkimuksen harrastajat yhdeksi verkostoksi ja multialaisten henkilöprofiilit yhdeksi kokoelmaksi niin sukututkimuksen kuin muunkin mikrohistoriatyön tueksi lakia ja hyviä tapoja noudattaen. Multia lyhyesti Multia (epävir...
Tule mukaan Pihlajaveden kyläpuuhun! Pihlajaveden kyläpuu on Pihlajaveden entisaikojen asukkaita koskeva sukututkimusprojekti. Se on osa Genin maailman sukupuuta. Projekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti. Tervetuloa mukaan projektiin joko rakentamaan sukupuuta ja tarkentavia projekteja eteenpäin tai vain tutustumaan Pihlajaveden sukuverkostoon. Projektiin liittyminen: Valitse Geniin kirjau...
Tervetuloa Koskenpään kunnan asukkaiden projektiin! Kuinka kauan Koskenpään kulmakunta on kantanut nykyistä nimeään, ei ole tiedossamme. Joka tapauksessa on kuitenkin varmaa, että jo vanhoista ajoista alkaen on ollut tapana Jämsässä kutsua Jämsänkosken pohjoispuolella asuvia jämsäläisiä yhteisellä nimellä "koskenpäällystäläiset" ja tästä on sitten tälle paikallekin vähitellen saatu yhteinen nim...
KESKEN Yltiä RN:o 6 vanha kantatalo 1577 Ilmakuva 1951 Yltiä RN:o 6 vanha kantatalo Hämeen läänissä Sääksmäen Keuruunkylässä vuonna 1577. Sääksmäkeläisten eräalueella 1630. Keuruun kunnan aluetta ja 1868 perustetun Pihlajaveden kunnan aluetta. Pihlajaveden Keuruunkylä. Isojaossa 1800-luvun puolessa välissä perustettiin Yltiän liikamaille Koivumäen (n.1865) ja Mäenperän (n.1845) talot. Ko...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Tämä Pihlajaveden kyläpuu -paikkakuntaprojektia tarkentava projekti kokoaa Pihlajaveden rautatieläiset profiililinkkeineen henkilöluetteloihin. Tervetuloa mukaan projektiin täydentämään sitä.* Projektiin liittyminen: Valitse Geniin kirjautuneena ollessasi tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin .* Profiilien lisääminen projektiin: Valitse pro...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Tämän apuprojektin tarkoituksena on koota Pihlajaveden kyläpuu -projektiin liitetyt henkilöprofiilit, jotka ovat irti maailman sukupuusta ja auttaa löytämään heille jokin puuyhteys.===Projekti on tarkoitettu niille pihlajavetisille, joiden henkilöprofiilit ovat vielä kokonaan irti maailmansukupuusta, joko yksittäisinä profiileina tai irto-oksas...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Tämän apuprojektin tarkoituksena on auttaa löytämään selvittämättömiä sukujuuria Pihlajavedellä "kirjoihin ilmestyneiden" henkilöille, joilla ei ole niitä vielä lainkaan. Osalla näistä henkilöistä on selviä viitteitä muutosta toiselta paikkakunnalta, mutta aina sitäkään tietoa ei ole käytettävissä, joten henkilön syntyperä voi joissakin tapauks...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Tällä projektisivulla on projektityön tukiaineistoa. Älä liitä profiileja tähän projektiin. Paikkatiedon merkitseminen Pihlajaveden kyläpuu -projektiin on siis tarkoitus koota pihlajaveteläisten henkilöprofiileja koko tunnetun historian ajalta riippumatta siitä toimiko Pihlajavesi tuolloin itsenäisenä kuntana vai kuuluiko se toiseen kuntaa...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Kaakkolampi perustettiin Kaakkomäki-nimisenä Simsiön torpaksi Simsiön talon tyttärelle ja hänen puolisolleen noin vuonna 1800. Torppa oli asuttuna lähes 70 vuoden ajan. Kun Simsiöstä erotettiin Vähämäen uudistila noin vuonna 1840, torpat Kaakkolampi ja Pellonpää siirtyivät Simsiöstä Vähämäkeen. Kaakkolammessa asuttiin kirkonkirjojen mukaan ...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Karimon uudistalo (RN:o 12) perustettiin vuonna 1790. Erkki Sipinpoika Yltiä tuli torpparina Kaakkomäestä 1780-luvulla. Tila jaettiin pian kahtia Karimon ja Vasaramäen tiloiksi. Karimon talo oli asuttu ainakin vielä 1960-luvulla. Sen jälkeen talo jäi autioksi ja rakennukset purettiin.Projekti kattaa vuoteen 1918 saakka itse Karimon talonhaltijat...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! V. I. Suominen on kirjoittanut vuonna 1931 ilmestyneessä kirjassa Pihlajaveden seurakunnan historia vuoteen 1900 seuraavasti: "Vuoden 1564 maakirjoissa - mainitun erämaan talonpoikien luettelossa ei vielä mainita yhtään taloa Pihlajaveden alueelta - Mutta vuonna 1567 on jo asian laita toisin. Silloin tavataan verokirjassa Ruoveden pitäjän ky...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Vähämäki (RN:o 26) perustettiin Simsiön torpaksi 1790-luvun lopussa ja erotettiin itsenäiseksi tilaksi noin vuonna 1840. Vähämäestä on käytetty myös nimeä Vuohimäki. Vähämäen ensimmäinen torppari oli Tuomas Tuomaanpoika Multamäki, Vähämäki . Hänen syntyperänsä on vielä selvittämättä. Viimeinen torppari ja samalla ensimmäinen talollinen Vähä...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Ryönänkoski oli ensin Kömin taloon ja sen jälkeen Valkeajärven taloon kuulunut, 1900-luvulla taloksi itsenäistynyt torppa. Ryönänkosken talo sijaitsee Hanhiniementien varrella Suojärven etelärannalla. Nimensä talo on saanut lähellä sijaitsevan kosken mukaan. Matkaa etelän suunnassa sijaitsevaan Pihlajaveden keskustaan on 17 kilometriä. Kömi...
Tämä projekti on tulossa työn alle.=Lavikon kantatilan talonhaltijaluettelo=Talolliset vaimoineen=Torppariluettelo===Haka-aho?==Torpparit vaimoineen==Hulpio==Torpparit vaimoineen==Tuttula eli Myllyaho==Torpparit vaimoineen==Metsälä==Metsälän torpan KONTRAHTI tehtiin 10.9.1905"Tämän kautta otan minä allekirjoittanut torppariksi Herman Hietasen ja vaimo Maria Wilhelmiina Hietasen omistamani Lavik...
' Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Koivumäki (RN:o 7) sai talonkirjansa pian Kömin torpaksi perustamisensa jälkeen vuonna 1802. Se tunnettiin aluksi myös nimellä Kulmala. Talonhaltijaluettelo Koivumäen talon haltijaluettelo sisältää Koivumäen tilan isännät puolisoineen. 1802 – 1808 Koivumäen ensimmäinen isäntäpari oli Tuomas Martinpoika ja Riitta Juhontytär. He muuttivat Koivum...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Multamäki (RN:o 15) perustettiin Simsiön torpaksi 1780-luvulla, ja talonkirjansa se sai pian sen jälkeen vuonna 1793. Ensimmäiseksi isännäksi Multamäkeen tuli Simsiön isännän veli Heikki Olavinpoika Multamäki 1800-luvun puolenvälin paikkeilla Multamäen isänniksi tulivat Pihlajaveden Kalliomäen talon poika Otto Samulinpoika Multamäki (Kallio) ja ...
(ei aloitettu)Kreivi von Rosenin karttaan vuodelta 1747 Reinikka on merkitty vuoden 1637 jälkeen maakirjasta hävinneeksi Seiloseksi. Reinikka on siitä päätellen perustettu autioituneen Seilosen talon paikalle.
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Lappi (RN:o 5) on yksi Pihlajaveden vanhimmista taloista. Se perustettiin Hankajärven rannalle, Lempäälän Kuokkalan talon entiselle erämaalle. Ensimmäinen verokirjamerkintä on vuodelta 1567. Talon ensimmäinen isäntä oli Heikki Lappalainen, jonka alkuperästä ei ole säilynyt tietoa. Lappi oli Lappalaisen suvun hallussa vuoteen 1698. Isännyys sammu...