Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Jyväskylän seminaari 1863-1937

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Juho Juhonpoika Lehtola (1903 - 1991)
    Iitti, syntyneet 16.8.1903 Iitti, rippikirja 1900-09 s. 115 Haapakimola, käsityöläisiä Jyväskylän maalaiskunnan Vesangan kansakoulun opettaja 1930-65
  • Kyllikki Pohjonen, Lehtola (1905 - 1976)
    Kärkölä, syntyneet 15.4.1905 Jyväskylän maalaiskunnan Vesangan kansakoulun opettaja 1934-65
  • Lucina Hagman (1853 - 1946)
    Lucina Hagman (5. kesäkuuta 1853 Kälviä – 6. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen koulunjohtaja, naisasialiikkeen pioneeri ja nuorsuomalainen poliitikko. Lähde: Lucina Hagman syntyi Kälviäl...
  • Kaarlo Jonathan Jalkanen (1864 - 1917)
    Rautalampi, syntyneet 3.1.1864 kastenimi Karl, tunnetaan kuitenkin nimellä Kaarlo. Jyväskylä, rippikirja 1901-10 I s. 96 J:
  • Hedda Stina Matintytär Oksanen (1837 - d.)
    Laukaa, syntynyt 24.12.1837 Simuna, Talkoaho Laukaa, rippikirja I 1862-71 s. 79 Kapeekoski, Simuna, Talkoaho Hedda Stina aloitti opinnot 1864 Jyväskylän seminaarissa.

Jyväskylän seminaari 1863-1937

Projektin tarkoitus on kerätä ensimmäisen suomenkielisen seminaarin, Jyväskylän seminaarin, opettajien ja opiskelijoiden profiileja yhteen.

Seminaarin vaiheita

Piirilääkäri Wolmar Schildt esitti jo 1850-luvulla tekstissään ajatuksen seminaarin perustamisesta Jyväskylään. Fennomaanina Schildtin tavoitteena oli perustaa suomenkielinen yliopisto vaalimaan suomalaisuutta ja suomen kieltä. Yliopistoa ei vielä tässä vaiheessa Jyväskylään tullut mutta ensimmäinen suomenkielinen seminaari kouluttamaan kansakoulunopettajia, naisia ja miehiä, perustettiin vuonna 1863. Jyväskylä valittiin seminaarin paikaksi sen keskeisen sijainnin vuoksi. Seminaarin erikoisasema säilyi pitkään senkin jälkeen, kun seminaareja alettiin perustaa muualle Suomeen. Jyväskylässä oli myös Suomen ensimmäinen suomenkielinen poikalyseo (1858) ja tyttökoulu (1864). Seminaarin ensimmäinen johtaja oli Uno Cygnaeus, joka oli saanut läpi monia ajatuksiaan suomalaisen kansakoulun opetuksesta, muun muassa käsityö tuli opetusohjelmaan ensimmäisenä Euroopassa. Uno Cygnaeus hoiti johtajan tehtävää oman kansakoulujen ylitarkastajan toimensa ohella.

Ensimmäiset opettajat seminaarista valmistuivat vuonna 1866 eli samana vuonna, jolloin annettiin kansakouluasetus. Kansakoulujen perustamisen myötä seminaareja ryhdyttiin perustamaan myös Suomen muihin kaupunkeihin. 1870-luvun alussa perustettiin kaksi ruotsinkielistä seminaaria: Tammisaaren naisseminaari 1871 ja Uudenkaarlepyyn miesseminaari 1873. Sortavalan kaksoisseminaari aloitti toimintansa vuonna 1880.

Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaaria varten rakennettiin Seminaarinmäelle viisi punatiilirakennusta ja useita puurakennuksia vuosina 1879–1883. Kyseessä oli valtion rakennushanke, jonka suunnittelutyöstä vastasi Yleisten rakennusten ylihallitus ja siellä erityisesti arkkitehdit Constantin Kiseleff ja L. I. Lindqvist. Seminaarin rakentaminen oli mittava rakennushanke Jyväskylässä. Vilkkaimpana kesänä seminaarin työmaalla työskenteli yhteensä 250 miestä ja naista. Kaikkiaan seminaarin rakennukset muodostivat näyttävän rakennuskokonaisuuden silloisen puutalovaltaisen matalasti rakennetun Jyväskylän kaupunkikuvassa. Kaupungin alueella ei ollut ennen seminaarin rakennuksia kuin kolme kivirakennusta, eikä niistä ole jäljellä kuin kaksi: kaupunginkirkko (1880) ja viljamakasiini (1851) joka on toiminut myöhemmin mm. kaupungin pääkirjastona ja yliopiston Rehtoraattina ja nykyisin hostellina ja kahvilana.

Seminaareissa opiskeltiin alkuun kolme lukuvuotta, mutta vuonna 1916 oppimäärä oli kasvanut jo viisivuotiseksi. Alakouluseminaarien toiminnan vakiintuessa niiden opiskeluaika määrättiin kaksivuotiseksi. Cygnaeuksen ihmisihanne näkyi pitkään opettajaseminaarien opetusohjelmassa. Musiikillista lahjakkuutta pidettiin tärkeänä, ja opiskelijoilta vaadittiin sekä hyvää laulu- että harmonin- ja pianonsoittotaitoa. Myös käsityötaitojen kehittäminen muodostui tärkeäksi, ja sen lisäksi seminaarit tekivät uranuurtajan työtä liikuntakasvatuksen alalla. Cygnaeuksen hengessä valmiilta kansakoulunopettajalta odotettiin kristillistä arvomaailmaa ja isänmaallisuutta. Seminaareihin oli otettu 1890-luvulta lähtien ylioppilaita eli hospitantteja, joiden valmistuminen kansakoulunopettajaksi kesti yleensä yhden lukuvuoden. 1920-luvulla toimi Helsingissä ja Jyväskylässä ylioppilasseminaari vuoden mittaisin kurssein. Ylioppilaspohjainen valmistuminen vakiintui, kun Jyväkylän seminaari muutettiin vuonna 1934 kasvatusopilliseksi korkeakouluksi, myöhemmäksi Jyväskylän yliopistoksi. Jyväskylän seminaarin viimeiset oppilaat valmistuivat keväällä 1937.

Jyväskylän seminaarista valmistui vuosien mittaan 4 500 kansakoulunopettajaa. He sijoittuivat työhön eri puolille maata ja ottivat kylässään monia vastuutehtäviä koulutyön ulkopuolellakin. Seminaari tarjosi sosiaalisen kohoamisen väylän erityisesti miesopiskelijoille. Miesoppilaista päätyivät kirjailijoiksi esimerkiksi Einari Vuorela, Johannes Linnankoski ja Urho Karhumäki. Musiikin alalla ansioituneita seminaarilaisia ovat Otto Kotilainen ja Martti Korpilahti.

Seminaari kasvatti naisopiskelijoista yhteiskunnan ja kulttuurin toimijoita, jotka perustivat esimerkiksi tyttökouluja ja naisjärjestöjä. Huomattavimpia heistä olivat kirjailijat Minna Canth ja Anni Swan, runoilijat Immi Hellen ja Helmi Auvinen, ensimmäinen suomenkielinen naisrunoilija Isa Asp, oopperalaulajat Lydia Lagus ja Lea Piltti, monien naisjärjestöjen kuten Martta-järjestön perustaja Lucina Hagman sekä Suomen ensimmäinen naismaisteri Emma Irene Åström.

Projekti aloitettu 21.4.2018 ja kehitys jatkuu.

Seminaarin johtajat


Uno Gygnaeus 1863-68
Karl Gabriel Leinberg 1868-94
Yrjö Koskinen, Yrjö-Koskinen 1895–1899
Kosti (Konstantin) Raitio 1900–1912
Nestor Ojala 1912-1926
Juho Mikael Mikkola 1926-1937

Seminaarin johtajattaret

Fanny John Göös 1863-1867
Charlotta Maria Lydecken 1867-1893
Anna Augusta Lilius 1894-1899
Hilda Katarina Söderström 1899-1913
Eva Maria Heikel, Heikinheimo 1914-1935

Seminaarin opiskelijalistat ovat Jyväskylän kaupungin rippikirjasta 1864-91. Nimet ja tekstit on pyritty kirjoittamaan samassa kirjoitusasussa kuin alkuperäisessä, mutta tulkintaeroja voi esiintyä.

Seminaarin aloittaneet naiset 1863-65

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=24684&pnum=3

Björnholm, Blondina
Johnson, Ulrika Wilhelmina
Lindström, Hilma Aleksandra 4.10.1838 Kangasala (? tyttökoulun opettajatar)
Tommila, Anna 12.2.1843 P. Johanneksen pitäjä (I. Siitoisen koulun opetteja Sortavala)
Idman, Edla Emilia 2.8.1834 Pietarsaaren kaupunki (Warkauden koulun opettajatar)
Mölsä, Wiktoria 4.9.1845 Jaakkiman pitäjä (meni naimisin ? Jurvan kanssa)
Perdén, Eva Carolina 15.8.1832 Wirtain kappeli (Keuru)
Hynén, Maria Matilda 11.10.1842 Kristiinan pitäjä (muutti Uuraalle)
Pfaler, Johanna Gustava 25.1.1843 Lohjan pitäjä (Sortavalaan)
Jernstedt, Hanna 10.1.1844 Uusikarleby
Molander, Ingeborg 25.7.1838 Iitin ptäjä (Helsinkiin)
Hahl, Josefina 18.6.1842 Nurmis (lähti kotiin)
Östdahl, Josefina Charlotta 17.11.1835 Turku (muutti Lopen pitäjään)
Fröberg, Elisabeth 20.1.1841 Räisälä (kotiin)
Wäänänen, Liisa 12.4.1835 Kiihtelysvaara (muutti Hirvensalmelle)
Schreck, Flora 3.1.1839 Hauho (meni naimisiin semin. Lehtori O. Wallinin kanssa)
Calonius, Sofia Elisabeth 20.3.1840 Parikkala (Willnäsin koulun opettajatar)
Forssell, Ida Charlotta 22.7.1846 Helsinki (naimisissa Sem. Leht. E Bonsdorffin kanssa)
Eriksson, Maria 17.4.1845 Tampere (Hollolan koulun opettajatar)
Parviainen, Sanna 2.9.1845 Kiihtelysvaara (Uuraan koulun opettajatar)
Corander, Sofi 23.5.1848 Viipuri (kotiin)
Michelson, Rosa 27.2.1847 Jämsä (Hämeenlinna)
Putkinen, Hilda 11.1.1848 Pietari (Pietari)
Simolin, Wilhelmina 26.6.1847 Helsinki (Orimattila)
Lundgren, Hulda 5.4.1842 Helsinki (ꝉ)
Rahikainen, Eva 13.4.1846 Keuruu
Rosenqvist, Gustava 10.7.1843 Janakkala (Windala)
Eklöf, Maria 3.12.1846 Anjala (Wirolahti)
Nappa, Matilda 11.10.1847 Pietari (Pietari)
Oksanen, Hedda Kristina
Åström, Emma Irene
Hyypeläin, Eugenie Maria Charlotta 31.8.1846 Savonlinna (Liperin koulun opettajatar)
Sohlman, Amanda Emilia 6.6.1844 Uukuniemi (Lappeenrannan koulun opettajatar)
Backman, Johanna Helena 28.4.1846 Kälviä (Padasjoen koulun opettajatar)
Hellström, Olga Elisabeth 17.9.1848 Jyväskylä (Ristiinan koulun opettajatar)
Slottsberg, Olga Maria 15.5.1849 Limingo (Oulu)
Lucander, Hanna Charlotta 22.5.1848 Lappeenranta (Hausjärvi)
Roos, Maria Amalia 17.3.1849 Wesilahti (Kuopio)
Pietilä, Fredrika 20.10.1837 Oulu (Salo)
Ingman, Lydia 5.1.1849 Räisälä (kuollut)
Alm, Aleksandra 20.9.1849 Kuopio (Pylkönmäki)

Seminaarin aloittaneet miehet 1863-65

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=24684&pnum=29

1863
Stenberg, Johan Erland
Hovilainen, Antti Kusta 28.11.1841 Nastola (opettajana Sippolassa)
Kukkonen, Wilhelm 9.1.1843 Rautalampi (opettajana Laivalinnalla/Loivalinnalla)
Lundgrén, Robert 24.9.1837 Kuhmalahti (opettajana Tammelassa k. 8.2.1869)
Tervo, Antti 9.12.1842 Sotkamo (opettajana Tampereella)
Jurva, Petter 1.4.1844 Turtola (lukkari ja urkunisti Torniossa?)
Hywönen, Kaarle 7.5.1840 Nastola (kansakoulunopettajana Orimattilassa)
Renfors, Karl Emil 13.12.1843 Hollola (tehtaan kirjuri Tampereella)
Lindgrén, Kusta Aatu 30.11.1838 Renko (kansakoulunopettajana Hausjärvellä)
Keinänen, Sigfrid August 7.2.1841 Kuopio (piirustusakatemiassa Tukholmassa)
Mäkeläinen, August 21.10.1837 Loppi (kansakoulunopettajana Lopella)
Kahelin, Matti 20.5.1841 Wiitasaari (kansakoulunopettajana Pyhäjärvellä)
Wartiainen, Antti 16.2.1840 Kiuruvesi (kansakoulunopettajana Warkaudella)
Kempas, Olli 15.1.1845 Pielisjärvi (kansakoulunopettaja Ähtärissä)
Kyröläinen, Herman Albert 12.10.1842 Puumala
Alm, Johan Herman 21.11.1842 Ruovesi ꝉ
Silvonen, Johan 24.11.1839 Hollola (kansakoulunopettaja Hollolassa)
Sandqvist, Petter Aatu 20.8.1845 Tuusula
Auvinen, Fredrik 3.11.1844 Sulkava (kansakoulunopettaja Punkalaitumella)
Ruoranen, Abraham 22.12.1832 Multia (kansakoulunopettaja Hirvensalmella)
Lehtonen, David 3.11.1842 Saarijärvi (kansakoulunopettaja Akaalla)
Tarkkanen, Antti 3.11.1838 Laihia (kansakoulunopettaja Laihelassa)
Tyni, Matti 28.7.1845 Alahärmä (kansakoulunopettaja Laihelassa)
Silén, Erik Johan 26.12.1843 Renko (kansakoulunopettaja Janakkalassa)
Talviainen, Kalle Gustaa Kallenpoika 19.9.1843 Jämsä

1864
Ax, Juhan Benjami 24.8.1842 Pirkkala (kansakoulunopettaja Orimattilassa)
Huttunen, Mikko 9.8.1844 Wesanto
Mäkinen, Erik 8.6.1845 Alawo (kansakoulunopettaja Alawuudella)
Invenius, Herman 3.10.1840 Pirkkala
Kauppinen, Erik 23.2.1835 Wiitasaari (kansakoulunopettaja Wirolahdella)
Taskinen, Tahvo 17.12.1845 Maaninka (kansakoulunopettaja Helsingissä)
Jantunen, Antti 31.12.1841 St. Andrea (lukkari Jyväskylässä)
Talikain, Juhana Walkjärvi
Rutanen, Eero Kustaa 19.9.1838 Saarijärvi (opettaja Tarwaalan opistossa)
Wuorinen, Johan 17.10.1843 Kurikka (opettaja Ilmajoella)
Dahlblom, Matti Wilhelm 28.11.1841 Pungalaitio (opettaja Heinolassa)
Sakari, Erland 13.3.1839 Keuru (opettaja Keuruulla)
Lindt, Adam 19.3.1843 Savitaipale (opettaja Kymälässä)
Warvikko, August 23.4.1840 Saarijärvi
Hämäläinen, Abel Rautalampi
Hindikka, Karl 1.2.1844 Rautalampi (opettaja Wärtsilässä)
Lakari, Johan 8.9.1845 Isokyrö (opettaja Isossä Kyrössä)
Moberg, Karl 2.9.1845 Alahärmä (opettaja Lapualla)
Lindgrén, Karl Gustaa 31.8.1844 Nyby
Willberg, Gustaa Adolf 6.8.1843 Orimattila
Okkonen, Robert Aleksander 9.11.1846 Sotkamo
Sormunen, Kalle 8.4.1839 Polvijärvi

1865
Lönnbeck, Gustaf Ferdinand 25.7.1847 Tammisaari
Eerikäinen, Simo 11.3.1838 Hiitola (opettaja Joutsassa)
Pelkonen, Johan Adam 14.3.1847 Kaawi
Toivonen, Herman 29.1.1838 Messukylä (opettajana Tammelassa)
Finnberg, Frans Wiktor 7.1.1843 Norrmarkku
Skogster, Edvard Theodor 4.6.1846 Tuusula
Kauppinen, Matti 20.9.1843 Saarijärvi (opettajana Padasjoella)
Markkunen, Mathias 14.2.1845 Savitaipale (opettaja Ristinassa)
Smolander 24.5.1839 Hattula
Saarinen, Kaarle Wiktor 23.3.1842 Wanaja
Lagus, Georg Adolf 22.4.1847 Juwa
Ekqvist, Frans Fredrik 28.1.1840 Merimasku (naimisissa Korpilahdella)
Gestrin, Gustaf Ferdinand 4.4.1844 Luopioinen
Rekolainen, Kusta 25.4.1839 Janakkala
Männikkö Samuel 29.6.1844 Alahärmä
Tuomikoski, Matti 30.12.1839 Pyhäjoki
Ikonen, Johan 1841 Eno
Kallén, Juho Wiktor 25.7.1846 Rewolahti
Bengtilä, Kalle 18.3.1847 Kälviä ꝉ
Rouhiainen, Mikko 3.11.1847 Wiipuri
Pääkkönen, Wilhelm 8.8.1844 Hankasalmi
Hanell, Karl 1847 Wiitasaari
Kahra, Karl Henrik 7.5.1848 Alawo
Kukkonen, Mikko 28.9.1842 Johannes
Kapiainen, Elias 20.12.1843 Klemillä (Lemi?)
Autonen, Aleksander
Ikonen, Erik 26.12.1847 Nurmis
Kauppinen, Matti 1846 Iisalmi
Pietikäinen, Abraham 29.1.1848 Kiuruvesi
Ronimus, Juho 28.11.1842 Wiipurin pitäjä
Luukkonen, Nikolai 3.3.1839 P. Johannes
Pihlainen, Erik Gustav 3.7.1840 Saarijärvi
Korhonen, Daniel 3.8.1843 Rautalampi
Kehonen, Abraham 14.5.1847 Ähtäri
Ahlgrén, Petter 17.6.1849 Tampere
Ahonen, Elias Antinpoika 11.1.1838 Impilahti
Erkkonen, Johan Henrik 1849 Orimattila
Karjalainen, Pentti 2.2.1845 Suonenjoki




Projektikuva: Jyväskylän seminaari kuvattuna Harjulta päin. Kuvaaja tuntematon 1890-1900. Keski-Suomen museo. Palvelussa finna.fi. Kuvan lisenssi CC BY-ND 4.0

Lähteet

Kangas, L. 2009. Jyväskylän seminaarin synty. Teoksessa Einonen, P., Karonen, P. & Nygård, T. (toim.) Jyväskylän yliopiston historia osa 1. Seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun aika 1863-1966.
Valtonen, H. 2009. Seminaariyhteisö opettajien kouluttajana. Teoksessa Einonen, P., Karonen, P. & Nygård, T. (toim.) Jyväskylän yliopiston historia osa 1. Seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun aika 1863-1966.
Finnica – Tietoa Suomesta. 2005. Viitattu 20.10.2017. Http://www.finnica.fi/index.php.
Jyväskylän seminaari. 14.2.2017. Wikipedia. Viitattu 20.10.2017. Https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n_seminaari.
Jyväskylän yliopiston tiedemuseo. N.d. Viitattu 4.2.2018. Https://www.jyu.fi/erillis/museo/kho/tilat/seminarium/seminaarin-paeaerakennus
Jyväskylän seminaari. Viitattu 20.10.2107. Https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n_seminaari