Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Aukusti Malinen (1886 - 1971)
    Räätäli August Samppa Malinen (s. 1886), joka asui osoitteessa Kankurinkatu 4 Punavuoressa antoi todistajalausunnon kirkkomellakassa 1917.
  • Josefiina Heikintytär Huttunen (1865 - 1957)
    synt 22.10.1864 Liperi Sysmä 3 (Henrik Huttunen ja Anna Stina Asikainen) HUOM: Tämä on vain yksi syntyneistä löytynyt Josefina joten perhetiedot pitää varmistaa. Ei löytynyt rippikirjasta. KH Neiti J...
  • Carl Gustaf Olsoni (1862 - 1923)
    , vihitty Pietarissa 20.1.1886 Prästvigd 8.6.1886, förordnad till faderns adjunkt i Kronoborg, pastoralexamen 23.2.1889, brukspredikant vid Pitkäranta tenn- och kopparverk 19.12.1899, föreståndar...
  • Ernst Adolf Iso-Keisari (1865 - 1938)
    Ernst Adolf Lampén (vuodesta 1936 Lampén-Iso-Keisari), 7. tammikuuta 1865 Rantasalmi – 2. huhtikuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen opettaja, matkakirjailija ja toimittaja. Lampénin vanhemmat olivat ...

Projekti kerää vuoden 1917 Helsingin kirkkomellakoiden mellakoitsijoiden, vastustajien ja silminnäkijöiden geni-profiileita. Myös mielipidekirjoitusten aikalaiskirjoittajia ja oikeudessa todistaneita on liitetty mukaan. Kaikki eivät esiinny allaolevassa lyhyessä katsauksessa, mutta löytyvät linkkinä olevasta Hanna Fageruddin pro gradusta.



Kirkkomellakat 1917


Helsingissä vuonna 1917 tapahtuneissa kirkkomellakoissa anarkistit valtasivat kirkkoja. Tuomiokirkko oli vallattuna 18 tuntia, ja Kallion kirkon urkuria estettiin väkivalloin soittamasta. Mellakat tapahtuivat epävarmoissa oloissa Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen, kun Suomessa vähenivät työt ja ruoka.

Kallion kirkko

Arvid Järnefelt, joka tunnettiin tolstoilaisena anarkistina ja joka oli tavannutkin Tolstoin pari kertaa, oli saarnannut keväällä 1917 mm. Johanneksen kirkossa, Kallion kirkossa ja Tuomiokirkossa. Sunnuntaina 20.5.1917, kun Kallion kirkko oli täynnä, puhui Järnefelt tällä kertaa ilman lupaa jumalanpalveluksen jälkeen. Kirkkoherra Julius Engström ei nimittäin ollut enää antanut lupaa puhua.


photos.geni.com/p13/eb/12/d9/3d/5344485cbf0972c8/1_original.jpgArvid Järnefeltin puhe Pyhän Nikolauksen kirkossa (nyk. Tuomiokirkko). Tämä tapahtui ennen Kallion kirkon mellakkaa. Kuva: Fyren-lehti nro 19-22, 1917

Jo edellisissä jumalanpalveluksissa Johanneksen kirkossa (kirkkoherra K.A. Hildén) ja Pyhän Nikolauksen kirkossa (nyk. Tuomiokirkko) oli Järnefelt puhunut mm. Isä meidän-rukouksen sisällöstä. Kirkkoherra yritti estää puhetta, ja ruotsinkieliset häiritsivät puhetta laulamalla virttä. Järnefelt puhui suomeksi ja selitti rukousta tolstoilaisittain, korostaen veljeyttä ja Jumalan kunnioitusta.

Kallion kirkon mellakka alkoi, kun Järnefeltin puhe yritettiin estää jatkamalla jumalanpalvelusta loputtomiin. Loppuvirsiä oli peräti 80 säkeistöä. Kappalainen Kaarlo Hurmerinta yritti välttää pahempaa ja sanoi urkuri Krohnille "Tule pois, Ilmari, ei hullujen kanssa voi puhua." Järnefeltiä kuuntelemaan tulleet kimpaantuivat kun musiikki vain jatkui. Koska urkuparvi oli lukittu, kiipesi yksi ryhmä ihmispyramidia käyttäen urkuparvelle ja repi urkuri Ilmari Krohnin pois soittopenkiltä. Krohn heitettiin portaat alas ja pahoinpideltiin. Lopuksi Järnefeltin puhe yritetiin estää aiheuttamalla paniikkia huutaen "Tuli on irti!". Paniikki ei tarttunut kuulijoihin, jotka jäivät paikoilleen.

Järnefelt nousi välikohtauksen jälkeen saarnastuoliin puhumaan.

"Missä rakkaus kieltää järjentoiminnalta rakkaudettomuutta ja missä järki kieltää rakkaudelta järjettömyyttä, siinä on Jumala."

"Missä järki on tullut rakkauden alamaiseksi ja rakkaus järjen alamaiseksi, siinä on Jumala. Rakkaus rukoilee järkeä: järki, sinä joka olet osannut keksiä sukellusveneen, etkö voisi keksiä, miten veljeys toteutuu maan päällä?"

"Kirkon oppi, katekismukset ja rukoukset ovat opettaneet ihmisiä luulemaan, etteivät he olleet itse vastuussa tekemisistään. Tämä on syy maailmansotiin ja uskon nimissä tappamiseen", hän sanoi. Järnefelt halusi siis omalla tavallaan puhdistaa uskoa.

Järnefelt tarjoutui maksamaan kirkon vahingot, ja kehoitti kuulijoitakin jättämään ylimääräistä kolehtia.

Levyseppä Kalle Koivuniemi Lastenkodinkadulta kertoi kuulustelussa menneensä veljensä kanssa kirkkoon lehti-ilmoituksen perusteella. Hän kuvasi urkurin pahoinpitelijöitä sakilaisten näköisiksi. He eivät lainkaan näyttäneet tolstoilaisilta pasifisteilta. Järnefelt oli ottanut kirkkoon mukaan nuoren tyttärensä, mikä osoittaa, ettei hän ollut odottanut tilanteen kääntyvän väkivaltaiseksi.


Tuomiokirkko, silloinen Pyhän Nikolauksen kirkko / St Nicholas kyrkan (joka kansan suussa vääristyi Nikolainkirkoksi)

Suuriruhtinaskunnan pääkirkko Nikolauksenkirkko, vallattiin 17. kesäkuuta sunnuntaijumalanpalveluksen jälkeen 18 tunnin ajaksi. Useamman sadan hengen joukon johtajat olivat asianajaja Jean Boldt, pappi Juho Uoti ja muotiliikkeen pitäjä Josefiina Huttunen. Boldt oli tolstoilainen ja tunsi Arvid Järnefeltin. Boldt ja Järnefelt olivat kumpikin oikeusoppineita. Josefiina Huttunen oli muotiliikettä Korkeavuorenkadulla pitänyt maallikkosaarnaaja, jolla oli vapaakirkollista taustaa. Juho Uoti oli ryhmän ainoa pappi.


photos.geni.com/p13/22/e5/9a/8a/5344485cbf0972c9/3_original.jpgJean Boldt kannattajineen Nikolainkirkon portailla. Jean Boldt valkoisine lierihattuineen seisoo seinän vieressä ja katsoo kohti kameraa. Kuva: Suomen Kuvalehti 30.6.1917


Boldt, Uoti ja Huttunen olivat kuukausia saarnanneet Nikolauksenkirkon portailla ja keränneet runsaasti vakituisia kuulijoita. Boldtin saarnoja kutsuivat jotkut "Boldtin kongresseiksi". Josefiina Huttusta taas kutsuttiin "sisar" Huttuseksi. Kolmikko olit kehottanut kaikkia kannattajiaan saapumaan sunnuntaina 17.6. Nikolauksenkirkkoon suureen kokoukseen kirkonvaltausta varten. Paikalla oli tällöin ilmeisesti noin kaksi tuhatta kannattajaa.

Pyhän Nikolauksen kirkon henkilökuntaa olivat kirkkoherra Erkki Kaila, vt. kirkkoherra Bror Hannes Päivänsalo, kappalainen Aleksi Lehtonen ja kappalaisen apulainen Kustaa Erander

"Uoti kiipesi saarnastuoliin pitämään palopuhetta. Kirkon vahtimestari yritti estellä, etteivät saarnastuolissa saa puhua kuin papit ja hekin vain Jumalasta. Uoti vastasi, että on pappi ja Jumalasta hän puhuukin. Miehet pitivät kirkkoa hallussaan aamuun asti. Miehet uhosivat valtaavansa seuraavana päivänä myös miliisilaitoksen ja pankin."

"Kun jumalanpalvelus oli päättynyt, jäivät Boldt ja hänen kannattajansa kirkkoon, jossa alkoi mielivaltainen mellastaminen. Muutamat henkilöt rupesivat seiniltä repimään keisarien julistustauluja.(--) Sitten alkoi puheiden tulva. Kun iltapäiväjumalanpalveluksen klo 6 piti alkaa, olivat kirkossa puheet ja kättentaputukset parhaimmillaan. Tämän vuoksi oli jumalanpalvelus jätettävä kokonaan sikseen."

"Illan tultua ryhtyivät boldtilaiset kirkkoon levolle. Asetuttiin pitkäkseen penkeille, alttarituoliin y.m. sopiville paikoille. Kirkossa vallitsi löyhkäävä ilma ja tavaton siivottomuus. Ruoantähteitäkin oli siellä täällä, m.m. saarnastuolissa. Aamulla nimittäin löydettiin saarnastuolista voita, lihaa, leipää, silavaa, maitoa, piimää y.m. elintarpeita ja virvokkeita."

Lopulta viimeisetkin pari sataa valtaajaa väsyivät, ja virkavalta sai tyhjennettyä kirkon. Boldt vangittiin eikä häntä enää nähty koskaan torilla.


photos.geni.com/p13/ef/08/dc/9c/5344485cbf0972ca/5_original.jpgJuho Uoti Senaatintorilla poistumassa kirkonvaltauksesta aamulla 18.6.1917. Kuva: Museovirasto, finna.fi

Seuraavana päivänä oli Senaatintorilla parituhatta ihmistä, kun Josefiina Huttunen puhui tavallista kiivaammin. Joku ryhmä suunnitteli rynnäkköä poliisiasemalle Boldtin vapauttamiseksi.

Hanna Fageruddin pro gradu

Seuraavassa lainaus Hanna Fageruddin pro gradusta 'Helsingin kirkkomellakat 1917 kolmen eri julkisuuskuvan kautta tarkasteltuna'

Helsingin kirkkomellakoiksi mielletään kirjailija Arvid Järnefeltin kirkkopuheet kolmessa Helsingin kirkossa toukokuussa 1917. Hänen tolstoilaisiin aatteisiin perustuvat puheensa keräsivät suuren yleisön lähinnä työväen keskuudesta. Kirkkomellakoihin on liitetty myös anarkistisen teosofin Jean Boldtin ja hänen kannattajiensa puheet Senaatintorilla keväällä 1917, sekä Nikolainkirkon valtaus 17–18. kesäkuuta 1917. Boldtin ja hänen kannattajiensa vallankumous perustui visioon yhteiskunnasta, joka rakentuisi sosialistisille ja kristillisille arvoille.

Tutkimus osoittaa, että Helsingin kirkkomellakat olivat oikeastaan kaksi erillistä tapahtumaa; Arvid Järnefeltin kirkkopuheet sekä Jean Boldtin kristillinen sosialistis-anarkistinen vallankumous. Vaikka tapahtumissa osittain oli samoja osallistujia, olivat motiivit tilaisuuksille hyvin erilaiset.

On pääteltävissä, että kirkkomellakat olivat osa sitä tapahtumaketjua, joka syvensi kaupunkilaisten keskinäistä kahtiajakautumista sisällissodan kynnyksellä.


Lähteitä

Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kirkkomellakat_1917
Hanna Fageruddin tutkimus https://helda.helsinki.fi/handle/10138/191438
Kirkko ja kaupunki https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/levoton-vuosi-1917-toi-anarkistit...
Työväki kumouksessa. Toimittaneet Sami Suodenjoki ja Risto Turunen. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Väki Voimakas 30