Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
Follow

Kylä Ala-Temmes, Liminka, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi

Project Tags

Tervetuloa Ala-Temmeksen (kirjoitetaan myös Alatemmes) kyläprojektiin!

Älä liitä profiileita projektiin.

Projekti on kokoomaprojekti Alatemmeksen taloprojekteille.

Projektiin on merkitty talot jotka sijaitsevat Limingan Ala-Temmeksen kylässä Limingan Ala-Temmeksen rippikirjan 1891 - 1900 mukaan.

Jokaisesta talosta on tehty omat alaprojektit taloprojekteina joihin liitetään talon asukkaiden tiedot ja profilit

Taloprojekteihin löydät linkit luettelosta talon nimen yhteydestä.

Kokoomaprojekti on vielä keskeneräinen.

Ala-Temmeksen talot

Jokaiselle talolle on oma taloprojekti perustettu ja linkki näkyy perustettuun taloprojektiin allaolevasta listasta.===

Taloa koskevat tiedot asukkaineen laitamme vain erillisiin omiin taloprojekteihin ei tähän kokoomaprojektiin.

1. Korvela

2. Lassila Ahmala

3. Juotto

4. Väärälä

5. Mattila

6. Välimattila

7. Särppä

8. Pääkkö

9. Motturi

10. Marttila

11. Alaelsilä

12. Ylielsilä

13. Pietilä

14. Teppo

15. Kokko

16. Punttala

17. Puhakka

18. Ollila

19. Arola

20. Ylitalo

21. Kelhä

22. Kettunen

23. Tuokkula

24. Pehkonen

media.geni.com/p13/f7/24/55/50/5344485ecf0099a5/alatemmes_kartta_original.jpg?hash=0e307bb2239c00b19da8ae56917519c66f76c42af2917b110e5a417d5587229d.1716188399
Ala-Temmeksen kartta. Linkki karttanäkymään https://kartta.museoverkko.fi/?zoomLevel=7&coord=431693.55995_71831...|3|000000|431113.0668174922_7183328.291454496|___4|3|000000|431611.8212202774_7179750.413791962|

Limingan projektit

Historia

Ala-Temmes on kylä Limingan kunnassa valtatie 4:n varressa, noin 10 kilometrin päästä kunnan keskustasta ja noin 30 kilometrin päästä Oulusta.
Kylän halki virtaa Temmesjoki.
Kylästä lähtee tieyhteys Ketunmaahan sekä seututie 827, joka johtaa 5 kilometrin päässä olevalle Tyrnävän kirkonkylälle ja siitä eteenpäin Muhokselle.

Alatemmes on Lakeuden vanhinta ja vaurainta seutua. Tosin ovat sikäläisetkin maanviljelijät menettäneet nykyisin käynnissä olevan asutustoiminnan takia suuren osa maistaan, kuten Punttalakin kolmisenkymmentä hehtaaria.
Temmesjoen varsi oli jo 1500-luvulla tiheään asuttua viljelyseutua. Tepon tilan maat kuuluivat 1500-luvulla Hyryn tilaan, josta muodostettiin 1600-luvulla neljä tilaa. Pehkosen tila perustettiin todennäköisesti 1500- ja 1600-luvun taitteessa.

Vuonna 1846 jokivarren maisemaa ja asutusta kuvattiin näin: "Matkustavaista hämmästyttävät monet talonpoikaistalot, joita on miltei jatkuvasti milloin lähellä, milloin kauempana maantieltä. Talojen välissä virtaa joki, jonka yli on paikoitellen rakennettu kekseliäästi koristeltuja siltoja; ympäristössä on hyvin hoidettuja peltoja. Rakennuksia on paljon; vanhojen viereen pystytetään uusia. Monet täkäläistä taloista on rakennettu niin ylellisesti, että ne muistuttavat enemmänkin herraskartanoita kuin talonpoikaisasumuksia." Ala-Temmeksen jokivarsiasutuksen poikkeuksellisen komea ja vauras rakennuskanta ilmentää 1800-luvun vaurasta pohjoispohjalaista talonpoikaisarkkitehtuuria.

Temmesjoen rannoilla ovat kylän kantatalojen umpipihaiset rakennusryhmät, joista arkkitehtuuriltaan merkittävimmät ovat Pääkkö, Marttila, Teppo, Ala-Elsilä, Yli-Elsilä, Punttala, Ollila ja joen yläjuoksulla Pehkonen. Savikkoinen tasanko on tarjonnut hyvät edellytykset maanviljelylle.
Tepon vanhan kantatilan pihapiiri noudattaa keskiajalla kehittynyttä rakennusten sijoittelutapaaa, joka lounaissuomalaisten kartanoiden ja virkatalojen esimerkin mukaan yleistyi vähitellen myös talonpoikaisissa pihoissa Pohjanmaalla. Rakennukset sijoitettiin umpipihaksi neliön muotoon. Pohjois-Pohjanmaalla rakennuksin rajattiin yleensä miespiha ja karjapiha jätettiin sen ulkopuolelle. Tepon umpipihassa on päärakennuksen lisäksi pitkä talli, vanha asuinrakennus, johon on liitetty leipä- ja viljapuoti sekä L-kirjaimen muotoinen navetta. Joukko vajoja ja aittoja sekä sauna sijoittuvat pihapiirin ulkopuolelle.

Kokon suku on yksi niistä neljästä Lakeuden suvuista, jotka yli 200 vuotta samassa sukutalossa asuneena saivat viime kesäisillä Oulun l. Talousseuran 120-vuotisjuhlilla sukukirjan (Kalevassa 23.11.1948).

Myös Pehkosen rakentamisessa heijastuu toisaalta pohjalainen traditio, toisaalta säätyläisasuntojen rakentamistapa. Jokivartta myötäilevältä maantieltä erkaneva Pehkosen tie ylittää joen ansassillan, ja joen länsirannalla Pehkosen tilan kaksikerroksinen väentupa muodostaa pihapiirin sulkevan muurimaisen rakenteen, jossa oleva läpikäytävä johtaa neliömäiseen pihaan. Rappaamaton ja yksityiskohdiltaan empiretyylinen päärakennus on muurattu tiilestä 1852. Salissa on koristemaalari Gustaf Holmqvistin rappauspinnalle liimavärillä tekemät harvinaislaatuiset maisemamaalaukset.
Ala-Temmeksen kylän halki kulkeneesta vanhasta Savon maantiestä on säilynyt osuus Pehkosen talosta etelään, ulottuen Tyrnävän kunnan puolelle. Tie on oivallinen esimerkki siitä, miten tien linjaus on ollut kiinteä osa maisemaa ja asutusta.
Ala-Temmeksen asutus liittyy laajaan aluekokonaisuuteen, joka tunnetaan Limingan niityt -nimellä ja jolle on tunnusomaista tasaisuus ja laaja näkyvyys. Limingan lakeus on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.

Kulttuuri
Kulttuuriharrastukset ovat jo aikaisin löytäneet tiensä Alatemmekselle. Niinpä siellä on toiminut jo aikaisin, 1880-luvulla laulukuoro, jonka on perustanut ja jota on myös harjoittanut ja johtanut maanviljelijä ja valtiopäivämies Antti Punttala. Tähän Alatemmeksen ensimmäiseen ”laulukööriin” kuului laulajia Limingasta ja Tyrnävältäkin. Laulut harjoitettiin alkuaikoina virsikanteleen avulla. Kun oli saatu tarpeeksi lauluja harjoitetuksi, pidettiin iltama jossa esitettiin myös laulunäytelmä ”Yökausi lahdella”, kaksi laulu-Anttia, Antti Punttala ja Antti Ylielsilä pääosissa. Tämän iltaman tuloilla hankittiin urkuharmooni, jonka avulla sitten laulut harjoitettiin. Tämä urkuharmooni on vieläkin olemassa sikäläisessä valistustalossa.

Antti Punttalan laulukuoro lauloi useissakin tilaisuuksissa, mutta sen huomattavin esiintyminen tapahtui kuitenkin kesällä 1886, jolloin Alatemmeksellä vietettiin Kalevalan 50-vuotisjuhlat. Kertoman mukaan kyseelliset juhlat pidettiin Punttalan kedolla ja juhlapuhujana oli silloinen nuori ylioppilas A. H. Snellman, sittemmin tunnettu historioitsija, tohtori A. H. Virkkunen. Myöskin K. J. Ståhlbergin kerrotaan olleen mukana näissä juhlissa samoinkuin A. H. Snellmanin nuoremman veljenkin, Paavo Snellmanin, nykyisin Paavo Virkkusen, jotka molemmat olivat silloin vielä koulupoikia. Tässä Kalevalan 50-vuotisjuhalssa esittivät Alatemmeksen laulu-Antit myös kalevalalaulua kalevalaisiin pukuihin puettuna ja oli tämä esitys lajiaan ensimmäinen näillä mailla.

Alatemmesläiset olivat oman toimeliaisuutensa vuoksi ja omilla varoillaan saaneet v. 1886 kansakoulun, perusti koulun ensimmäinen opettaja, Maria Tervo, sittemmin Salmela, Alatemmekselle laulukuoron, joka myöskin lauleli pitkät ajat ja paljon, esiintyen m.m. Limingan seudun nuorisoseuran perustamistilaisuudessa Limingan kirkonkylän tyttökansakoulussa marraskuun 15 p:nä 1892. Tunnettua lienee, että tämä nuorisoseura oli ensimmäinen nuorisoseura Pohjois-Pohjanmaalla. Mutta pian tämän jälkeen perustettiin nuorisoseura Alatemmeksellekin, ollen Alatemmeksenkin nuorisoseura vanhimpia lajiaan maakunnassamme. – Tässäkin ”Maitta” Tervon – alatemmesläiset sanoivat pidettyä opettajaansa Maitaksi – kuorossa lauloivat laulu-Antit, jotka myös osallistuivat nuorisoseuran alkuaikoina senkin toimintaan.
Siviä Harmaala on hyvin musikaalinen opettaja, mutta yhtä musikaalisen opettajan, oman kylänsä pojan, Hannes Ylitalon, saivat alatemmesläiset hänen tilalleen. Hannes Ylitalo perusti heti paikkakunnalle saavuttuaan sekakuoron, joka jo vuosi taaksepäin, jolloin kuulimme sen laulavan, oli hyvässä kunnossa. Ja hyviä ääniä on Alatemmeksenkin nuorisoseuran kuorossa, mutta paikkakunnalla onkin jo laululla vanhat perinteet. Siellähän on sukuja kuten Punttalat, Kokot, Ylielsilät, Ollilat ym. joiden jälkeläiset kunnialla jatkavat laulunkin alalla kunnialla sukuperinteitä. Tulkoon mainituksi, että tämän Alatemmeksen nuorisoseuran sekakuoron laulua kuulemme äskettäin valkoiselle kankaalle valmistuneessa Abraham Ojanperä -filmissä ”Ruusu ja kulkuri”.

Myöskin taloudelliset ja erikoisesti maataloudelliset asiat ovat Alatemmeksellä jo aikaisin saaneet jalansijan ja kannatusta. Aikoinaan omistivat oululaiset tervaporvarit, Pentzinit, nykyisen kunnalliskoti Marttilan, jonka maanviljelys jo silloin oli esimerkillisellä kannalla. Pentzinit perustivat Marttilaansa myöskin seutukunnan ensimmäisen meijerin 1890-luvulla. Tähän meijeriin tuotiin maitoa myöskin Temmekseltä ja Tyrnävältä. Samanaikaisesti toimi Marttilassa myös meijeri- ja karjakkokoulu, joissa valmistettiin koulutettuja meijerikköjä ja karjakoita.
Maatalousharrastusten keskuselimenä toimii Alatemmeksellä nykyisin maamiesseura ja sen naisosasto, joiden molempien toiminta kuuluu olevan kiitettävän virkeätä, samoinkuin sikäläisen nuorisoseurankin toiminta, jolla paitsi omaa laulukuoroa, on myöskin oma voimistelu- ja urheiluseura. jonka seuran nimi on Alatemmeksen Vesa.

Lähteet;
Ala-Temmes https://hikipedia.info/wiki/Ala-Temmes
Alatemmeksen asioita http://www.kirjastovirma.fi/liminka/tahystaja/1948-11-23
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristot RKY http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1421
Laulu Nelostie - Pasi Kaunisto. https://www.youtube.com/watch?v=tUIusW9OjFE
Elokuva Nelostie Ala-Temmes Pohjanmaan lakeuksilla https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Ala-Temmes&type=AllFiel...

Rakennettu kulttuuriympäristö.
Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
Liminka. Alatemmeksen kulttuurimaisema '
Kuvaus:
Temmesjoen ranta-asutus on edustavimmillaan Alatemmeksen kylässä, jossa Pehkosen, Punttalan, Yli- ja Ala-Elsilän, Pietilän ja Tepon talot muodostavat rakennuskannaltaan rikkaan kokonaisuuden. Marttilan tilan vanhoissa rakennuksissa toimii vanhainkoti. Vanhaa rakennuskantaa on lisäksi mm. Ylitalon, Ollilan, Pääkön Junttolan ja Ojanperän tiloilla. Jokitörmien tuuhea puusto luo oman panoksensa kulttuurimaisemaan.
-Pehkosen pihapiirin muodostavat 1852 tiilestä muurattu rappaamaton päärakennus, kaksikerroksinen hirsinen 1700-luvun väentupasiipi (luhti), jonka läpikäytävän kautta kulkee ajotie neliöksi rakennettuun pihapiiriin, kaksikerroksinen niin ikään 1700-luvulta oleva talli päärakennuksen vastakkaisella pihasivulla. Suojelu koskee myös pihaneliön ulkopuolelle olevaa halkovajaa, saunaa, pajaa, kahta 1700-luvun vilja-aittaa sekä Temmesjoen ylittävää 1935 valmistunutta rauta-ansassiltaa.
-Punttalan kaksikerroksinen, tiilinen päärakennus on vuodelta 1885. Pihapiirin talousrakennuksista vanhin on navetta vuodelta 1753.
-Pietilän puinen päärakennus on 1860-luvulta, pirttirakennus on tätä vanhempia. Osa vanhoista talousrakennuksista on valtatien itäpuolella.
-Yli-Elsilän eheässä pihapiirissä on kaksi 1800-luvun asuinrakennusta sekä aittarivi, joka on vanhimmilta osin vuodelta 1801.
-Tepon pihapiiri on eheä näyte viime vuosisadan pohjoispohjalaisesta talonpoikaisarkkitehtuurista.
http://www.nba.fi/rky1993/kohde1006.htm

Projekti perustettu 13.05.2021. Huom! Ethän poista projektin perustamisajankohtaa.

English (US)   eesti   Svenska   Español (España)   Français   עברית   Norsk (bokmål)   dansk   Nederlands   Deutsch   »
To enable the proper functioning and security of the website, we collect information via cookies as specified in our Cookie Policy. Geni does not use any third-party cookies.