Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Esaias Jacobsson Ravander (1772 - 1820)
    16.11.1790 Esaias Ravander 10594. * Siikajoella 24.5.1772. Vht: Revonlahden saarnaaja Jakob Ravander 8614 (yo 1765, † 1790) ja Maria Sofia Ström. Oulun triviaalikoulun oppilas 1784. Ylioppilas Turussa ...
  • Johannes Gustafsson Lithovius (b. - 1708)
    (1688) Johan Lithovius Johannes Gustavi, Ostrobotniensis 3523. Vht: Limingan kirkkoherra Gustaf Lithovius U196 († 1685) ja hänen 1. puolisonsa Elisabet Olofsdotter. Ylioppilas Uppsalassa 6.10.1683 Joha...
  • Thomas Josefsson Stenbäck (1713 - 1776)
    Ilmajoen kappalainen 1737-1757, Raahen ja Saloisten kirkkoherraksi 1757, Limingan kirkkoherraksi 1773, rovasti s.v. Lääninrovasti vuodesta 1776. Suomen Sukututkimusseuran pappisluettelon mukaan Ilmajo...
  • Henrik Josefsson Lithovius (1668 - 1715)
    ylioppilasmatrikkeli, Lithovius Yo Uppsalassa 2.10.1686 Henrik Lithovius Henricus Josephi, Ostrobotniensis U437. Vht: Tyrnävän kappalainen Josef Limingius, myöh. Lithovius 927 (yo 1652, † 1692) ja hä...
  • Lauri Olavi Oravainen (1919 - 1968)
    Lauri Olavi Oravainen syntyi vuonna 1919 Alatorniolla Oravaisen kauppiassukuun . Limingassa vuosina 1956–1964 vaikuttaneen kirkkoherra Lauri Oravaisen panos Limingan yhteiskoulun kannalta oli ratkaisev...

Liminka

Projektiin voi liittää täällä vaikuttaneiden pappien, kirkkoherrojen, ylimääräisten pappien, kappalaisten, suntion, henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja.

Limingan projektit

Liminka mainitaan omana pitäjänään jo ainakin 1477. Sitä ennen se kuului Saloisten suurpitäjään. Kappeleina siihen on kuulunut
Oulujärvi (myöh. Paltamo) vuoteen 1559 ja vuosina 1581-99
Oulu vuosina 1592-1610
Muhos vuoteen 1610
Lumijoki noin vuosina 1647-1919
Temmes 1766-1899 (josta kappelina vuodesta 1796)
Kempele 1688-1899
Tyrnävä 1655-1889 (rukoushuone oli perustettu jo 1740-luvulla)
Rantakylän kappeli, kuuluu vielä nykyäänkin
- Kirkon polttivat venäläiset ehkä jo 1582. Venäläiset lienevät polttaneet kirkon sekä pappilan viattomain lasten päivänä 28/12 1589 (ei joulupäivänä) ja Paavalin päivänä 25/1 1592. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Ruotsinkielinen nimi
Limingo

Limingan seurakunta on Limingan kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta. Se kuuluu Oulun hiippakuntaan ja Limingan rovastikuntaan.
Historia
Liminka on Pohjanmaan vanhimpia seurakuntia. Keskiajalla se on mahdollisesti kuulunut kappeliseurakuntana Saloisten seurakuntaan, mutta se on mainittu itsenäisenä seurakuntana jo vuonna 1477. Siitä on myöhemmin erotettu Paltamon, Oulun, Tyrnävän, Lumijoen, Kempeleen ja Temmeksen seurakunnat.

Huom! Ethän poista pappisluettelosta alkuperäistä nimeä. Linkin profiiliin laitamme valmiin alkuperäisen nimen alle.

Pappisluettelo - Liminka

Kirkkoherrat

Kappalaiset

Pitäjänapulaiset

  • Josephus Samuelis Lithovius (1652-55)
  • Henricus Josephi Lithovius (1694, 1716)
  • Isaacus Gustavi Lithovius (-1705)
  • Laurentius Gabrielis Lithovius (-1722)
  • Henricus Prochæus (1722-24)
  • Gabriel Martini Peitzius (1725-42) Asui Kempeleessä vuodesta 1742

Ylimääräiset papit

  • Johan Salmenius, kirkkoherran apulainen (1728)
  • Esaias Ravander, kirkkoherran apulainen (1732-35)
  • Johan Sonck, kirkkoherran apulainen (1734-37)
  • Johan Forshaell, kirkkoherran apulainen (1745-49)
  • Abraham Schroderus, kappalaisen apulainen (1757)
  • Gabriel Calamnius, kirkkoherran apulainen (1763-74)
  • Petter Junnelius, kappalaisen apulainen (1771-)
  • Abraham Fellman, kirkkoherran apulainen (1778-?99), vt. kirkkoherra (1799-1804)
  • Johan Cajander, kappalaisen apulainen (1792-)
  • Kristian Petter Snellman, kirkkoherran apulainen (1804-07)
  • Abraham Montin, kirkkoherran apulainen (1807-08)
  • Esaias Ravander, kappalaisen apulainen (-1809)
  • Georg Rajalin, kirkkoherran apulainen (1807-11)
  • Efraim Vilhelm Snellman, kappalaisen apulainen (1811-12)
  • Isak Lescelius, kirkkoherran apulainen (1811-18)
  • Johan Jakob Rajalin, papiston yksityinen apulainen (1814-)
  • Karl Gabriel Calamnius, armovuodensaarnaaja (1818-23)
  • Johan Janson, välisaarnaaja (1823-24)
  • Johan Leonard Gummerus, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen, kirkkoherran sijainen (1825-47)
  • Herman Ingman, kirkkoherran apulainen (1847-52)
  • Robert Mellin, kirkkoherran apulainen (1852)
  • Jonas Kristian Castren, kirkkoherran apulainen (1852-53)
  • Edvard Vilhelm Borg, kirkkoherran apulainen (1853-56)
  • Karl Immanuel Hällfors, kirkkoherran apulainen, kirkkoherran sijainen (1856-64)
  • Johan Gustaf Snellman, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja (1856-64)
  • August Johan Frosterus, vt. kappalainen (1867-68)
  • Henrik Edvard Schroderus, virallinen kirkkoherran apulainen (1870-71)
  • Lars August Malmberg, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja (1872-80)
  • Samuel Abraham Strömmer, kirkkoherran apulainen, virkasaarnaaja, vt. kappalainen (1880-94)
  • Kuno Ferninand Strömmer, kirkkoherran apulainen (1883-87)
  • Ludvig Grönholm, kirkkoherran apulainen (1892)
  • Kaarlo August Pohjola, kirkkoherran apulainen (1894-96)
  • Frans Felix Öberg, kirkkoherran apulainen (1896-1900)
  • Juho Korhonen, vt. kirkkoherra (1902)
  • Niilo Hermanni Holmström, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen (1905-07)

Lukkarit

  • Abraham Jaakonpoika Nikkinen
  • (kesken) Jaakko Juhonpoika Nikkinen e. Nikkilä, renki, torppari, suntio. s. 1.5.1701, k. 23.6.1785 Liminka (syntymätieto rippikirjoista). Kuolinsyy vanhuus. Oli Nikkilä-nimellä vaimonsa kanssa Limingassa kummina vuonna 1736. Jaakko oli 1738-39 renkinä Suutarin talossa, 1752-58 torpparina. Suntiona hän toimi vuodesta 1759 lähtien, jolloin muutti Lukkarilaan. Edellinen suntio Antti Bisi kuoli 8.7.1756. Jaakko valittiin hänen jälkeensä ja oli toimessa vuoteen 1785 saakka. Leskenä hän oli poikansa Pekan (Pietari, Pehr) perheen kanssa. (Paula Lehto: Äitien kertomaa, s. 53).

Lähde: http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=298&TYPE=...

Turun hiippakunnan paimenmuisto Liminka (Limingo) reg (1564, 1575, 1670, 1693)
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5053
Liminka -Limingo

media.geni.com/p13/3c/88/cd/72/53444851b29eb345/limimgan_kirkko_original.jpg?hash=14f186af8905ae76f7c021a100fbe8e2970b8cee2a7a157df2243353c6662fde.1716188399
Limingan kirkko ympäristöineen v. 2017 (CC BY-SA 4.0)

Ammattinimikkeet

(kesken)

Suntio
Johdanto
Suntio on kirkonpalvelija, jonka työnkuva voi olla hyvinkin monialainen. Suntio huolehtii kirkkorakennuksesta ja muista seurakunnan tiloista. Suntion tehtäviin kuuluvat myös kirkollisten tilaisuuksien ja toimitusten valmistavat käytännön toimenpiteet ja niissä avustaminen. Työhön kuuluu myös yleisönpalvelutehtäviä. Suntion tehtävät ja nimikkeet vaihtelevat seurakunnittain.

Työtehtävät
Suntio huolehtii kirkon kiinteistöihin, kirkon palveluihin ja hautausmaahan liittyvistä tehtävistä. Tehtävät vaihtelevat seurakunnittain.
Suntio huolehtii kirkkorakennuksesta ja muista seurakunnan tiloista sekä niiden siisteydestä ja mahdollisesti myös hautausmaasta ja muista viheralueista.
Työhön kuuluu sisätilojen valmistelu seurakunnallisia tilaisuuksia ja toimituksia varten. Tehtäviin voi kuulua myös tilaisuuksien ruoka- ja kahvitarjoiluista huolehtiminen.
Suntio osallistuu jumalanpalveluksiin avustamalla pappia pukemisessa ja muissa käytännön tehtävissä ja keräämällä kolehdin. Työhön kuuluu yleisönpalvelutehtäviä kuten kirkon esittelyä matkailijoille ja muille ryhmille.
Suurissa seurakunnissa on useita suntioita ja työhön voi kuulua myös toimistotehtäviä. Työt tehdään seurakunnan tilaisuuksien mukaan, joten työtä on kirkollisina juhlapyhinä myös viikonloppuisin ja iltaisin.
Työ on itsenäistä ja usein huomaamatonta, mutta seurakunnan toiminnan ja tilaisuuksien kannalta välttämätöntä.
Suntion tehtävänimikkeenä voi olla mm. kiinteistönhoitaja, vahtimestari, seurakuntamestari, seurakuntaemäntä tai suntio-vahtimestari.

Työpaikat
Suntiot työskentelevät seurakuntien palveluksessa.

Työn vaatimukset
Suntion työ edellyttää monipuolisia taitoja.
Oma-aloitteisuus, järjestelmällisyys ja vastuuntunto ovat tarpeellisia ominaisuuksia.
Suntiolta edellytetään myös vuorovaikutustaitoja ja palvelualttiutta.
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/640_ammatti?link=true

Projekti aloitettu 12.09.2017, Huom! Älä poista päivämäärää.