Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Paikkakunta Vuoksela

Paikkakunta Vuoksela

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Impi Aliina Amaliantytär Silfverhut (1903 - d.)
    Syntymä 24.04.1903: Valkjärven seurakunnan arkisto - I C:12 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1903-1911, jakso 7, sivu 10-11: 1903 Huhti; Kansallisarkisto: / Viitattu 8.6.2022 Valkjärven seurakunna...
  • Mariana Henrikintytär Helin (1880 - 1916)
    Urjala syntyneet 1879-1889 (AP I C:8) Sivu 10-11 01 1880 ; SSHY Urjala rippikirja 1900-1909 (MKO169-221) Sivu 209 Huhdin kylä, Irtolaisia ; SSHY Urjala muuttaneet 1900-1920 (AP I Ba:6) 08 1901 ;...
  • Vihtori Eerikinpoika Kari (1871 - 1916)
    Urjala syntyneet 1861-1879 (MKO54-60) Sivu 216 07 1871 ; SSHY Urjala rippikirja 1900-1909 (MKO169-221) Sivu 209 Huhdin kylä, Irtolaisia ; SSHY Urjala muuttaneet 1900-1920 (AP I Ba:6) 08 1901 ; S...
  • Onni Juhana Kari (1936 - 1980)
    Tiedot kirjasta Vuokselan kylät ja asukkaat.Toimittanut Veikko Juvonen 1983.Asui vanhempineen Tuomas Kekkosen omistamalla Nikkisenpelto 2/263 -nimisellä tilalla Päiväkivessä Hautakivi löytyy Tammelan h...
  • Ida Maria Juhontytär Kari (1903 - 1996)
    Tiedot kirjasta Vuokselan kylät ja asukkaat.Toimittanut Veikko Juvonen 1983.Ida Maria Kari(Kekkonen ja Urho Viktor Kari asuivat perheineen Tuomas Kekkosen omistamalla Nikkisenpelto 263-nimisellä tilall...

Vuoksela on entinen Suomen kunta Vuoksen varrella Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Vuokselan naapurikuntia olivat pohjoisessa Räisälä, idässä Sakkola, etelässä Valkjärvi, lounaassa Muolaa, lännessä Äyräpää ja luoteessa Vuoksenranta. Vuokselan pinta-ala oli 135,9 km² ja asukasluku 2 940 (1939).

Seurakunnan ja kunnan perustaminen Vuokselan seurakunnan perustamispäätös annettiin vuonna 1912 ja se aloitti toimintansa vuonna 1914, jolloin siihen liitettiin Uudenkylän ja Päiväkiven kylät Valkjärveltä, Kuninkaanristin, Noisniemen ja Räihärannan kylät Sakkolasta ja Vuosalmen kylä Muolaasta. Näistä kylistä Uudellakylällä, Päiväkivellä, Vuosalmella ja osalla Noisniemeä ei ollut maayhteyttä aiempiin seurakuntiinsa. Vuokselan kunnan perustamispäätös annettiin vuonna 1914, mutta kunnallinen toiminta alkoi vasta vuoden 1917 alusta. Muolaan kunnasta liitetty Vuosalmen kylä liittyi uuteen Äyräpään kuntaan vuonna 1925.

Evakuointi ja uudelleen asuttaminen Talvisodan aikana oli Vuokselan väestö evakuoitu Vilppulaan. 28. kesäkuuta 1940 hyväksytyn pika-ausutuslain mukaiset sijoituskunnat olivat Perniö, Kisko, Muurla ja Suomusjärvi. Asuntotilanteen helpottamiseksi vuokselalaiset siirtyivät kuitenkin lähinnä Vilppulan ympäristökuntiin, Ruovedelle, Mänttään, Juupajoelle ja Kuorevedelle4. Vuonna 1941 Vuoksela vallattiin takaisin ja vuokselalaiset pääsivät palaamaan takaisin kotiseudulleen. Vuoksela evakuoitiin kuitenkin uudelleen 15. kesäkuuta 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tieltä ja tällä kertaa sijoituskuntina olivat Pihlajavesi, Juupajoki ja Kuorevesi. Kunnantoimisto sijoitettiin Haapamäelle. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaiset vuokselalaisten sijoituskunnat olivat Hattulan, Kalvolan, Rengon, Tammelan ja Tyrvännön kunnat. Luovutettujen alueiden kunnat määrättiin lakkautettaviksi vuoden 1948 ja seurakunnat vuoden 1949 loppuun mennessä. Vuokselan kunnan toiminta päättyi 30. syyskuuta 1948.

Kylät Alhola, Hirvisaari, Kontula, Kottila, Kuninkaanristi, Noisniemi, Päiväkivi, Räihäranta, Uusikylä ja Virkkilä (kirkonkylä).

Alhola ja Hirvisaari kuuluivat virallisesti Uuteenkylään, mutta katsottiin yleensä omiksi kylikseen.

Kontula ja Kottila kuuluivat virallisesti Noisniemen kylään, mutta katsottiin yleensä omiksi kylikseen. Virkkilä kuului virallisesti Päiväkiven kylään, mutta katsottiin yleensä omaksi kyläkseen.===

Lähteenä käytetty pääosin Wikipedian artikkelia. Tässä on projektikuvana Vuokselan kunnan epävirallinen perinnevaakuna, jota ei koskaan ole vahvistettu virallisesti. Lisäsin kuvan geniin Suomen tekijänoikeuslain 25 § nojalla. Sen mukaan julkistetusta taideteoksesta saa ottaa tekstiin liittyvän kuvan tieteelliseen esitykseen.

Vuokselan (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti

Vuokselan ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin (Ahnuksen osalta kyläprojekteja ei vielä ole). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Rekisteröydy myös Karjalankannaksen alueelliseen projektiin: Karjalankannas

Vuokselan kyläprojekteja

Alhola I Hirvisaari I Kontula I Kottila I Kuninkaanristi I Noisniemi I Päiväkivi I Räihäranta I Uusikylä I Virkkilä

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala: Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Suuremmat kokonaisuudet

Karjala -projekti

Suomi ja Karjala -projekti

Johdanto Vuokselaan

Vuoksela on entinen Suomen kunta Vuoksen varrella Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Vuokselan naapurikuntia olivat pohjoisessa Räisälä, idässä Sakkola, etelässä Valkjärvi, lounaassa Muolaa, lännessä Äyräpää ja luoteessa Vuoksenranta. Vuokselan pinta-ala oli 135,9 km² ja asukasluku 2 940 (1939).

Seurakunnan ja kunnan perustaminen Vuokselan seurakunnan perustamispäätös annettiin vuonna 1912 ja se aloitti toimintansa vuonna 1914, jolloin siihen liitettiin Uudenkylän ja Päiväkiven kylät Valkjärveltä, Kuninkaanristin, Noisniemen ja Räihärannan kylät Sakkolasta ja Vuosalmen kylä Muolaasta. Näistä kylistä Uudellakylällä, Päiväkivellä, Vuosalmella ja osalla Noisniemeä ei ollut maayhteyttä aiempiin seurakuntiinsa.
Vuokselan kunnan perustamispäätös annettiin vuonna 1914, mutta kunnallinen toiminta alkoi vasta vuoden 1917 alusta.
Muolaan kunnasta liitetty Vuosalmen kylä liittyi uuteen Äyräpään kuntaan vuonna 1925.

Evakuointi ja uudelleen asuttaminen
Talvisodan aikana oli Vuokselan väestö evakuoitu Vilppulaan.
28. kesäkuuta 1940 hyväksytyn pika-ausutuslain mukaiset sijoituskunnat olivat Perniö, Kisko, Muurla ja Suomusjärvi. Asuntotilanteen helpottamiseksi vuokselalaiset siirtyivät kuitenkin lähinnä Vilppulan ympäristökuntiin, Ruovedelle, Mänttään, Juupajoelle ja Kuorevedelle4.
Vuonna 1941 Vuoksela vallattiin takaisin ja vuokselalaiset pääsivät palaamaan takaisin kotiseudulleen. Vuoksela evakuoitiin kuitenkin uudelleen 15. kesäkuuta 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tieltä ja tällä kertaa sijoituskuntina olivat Pihlajavesi, Juupajoki ja Kuorevesi. Kunnantoimisto sijoitettiin Haapamäelle.
Vuoden 1945 maanhankintalain mukaiset vuokselalaisten sijoituskunnat olivat Hattulan, Kalvolan, Rengon, Tammelan ja Tyrvännön kunnat. Luovutettujen alueiden kunnat määrättiin lakkautettaviksi vuoden 1948 ja seurakunnat vuoden 1949 loppuun mennessä. Vuokselan kunnan toiminta päättyi 30. syyskuuta 1948.

Kylät
Alhola, Hirvisaari, Kontula, Kottila, Kuninkaanristi, Noisniemi, Päiväkivi, Räihäranta, Uusikylä ja Virkkilä (kirkonkylä).

Alhola ja Hirvisaari kuuluivat virallisesti Uuteenkylään, mutta katsottiin yleensä omiksi kylikseen.
Kontula ja Kottila kuuluivat virallisesti Noisniemen kylään, mutta katsottiin yleensä omiksi kylikseen.
Virkkilä kuului virallisesti Päiväkiven kylään, mutta katsottiin yleensä omaksi kyläkseen

Lähteenä käytetty pääosin Wikipedian artikkelia.
Tässä on projektikuvana Vuokselan kunnan epävirallinen perinnevaakuna, jota ei koskaan ole vahvistettu virallisesti.
Lisäsin kuvan geniin Suomen tekijänoikeuslain 25 § nojalla. Sen mukaan julkistetusta taideteoksesta saa ottaa tekstiin liittyvän kuvan tieteelliseen esitykseen.

Naapureita osa "Aiheeseen liittyvissä projekteissa" mainittuja sekä Räisälä