Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Marttila, Luumäki, Finland

view all

Profiles

  • Manu Heikinpoika Karhu (1886 - d.)
    Luumäki syntyneet 1886-1889 (MKO300-303) Sivu 284-285 1886. / Viitattu 12.10.2020 Luumäki lastenkirja 1880-1889 (MKO579-589 I Ab:7) Sivu 88-89 Heimala by, Inhysingar å Lavi N2. / Viitattu 12.10.2020L...
  • Leena Stiina Heikintytär Mättö (1862 - d.)
    Muuttanut Luumäeltä Sippolaan 1885. Muuttanut Sippolasta Luumäelle. Muuttanut perheineen Luumäeltä Mikkeliin 1892. Muuttanut perheineen Mikkelistä Valkealan Kouvolaan 1901. Asuinpaikka 1920 Kouvola 16...
  • Anna Lisa Isaacsdotter Karhu (1842 - 1928)
    Asuinpaikka 1920 Marttila, Luumäki. Luumäki Kastetut Linkki tähän tapahtumaan [ 4775412 ] Syntynyt / Kastettu 14.9.1842 18.9.1842 Kylä / Talo Hei: Karhu Isä b. Isaac Zachriss: Äiti Beata Ersdr ...
  • Sylvi Elina Leis (1901 - d.)
    Heinjoen seurakunnan arkisto - I C:4 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1901-1912, jakso 8: 07/1901; Kansallisarkisto: / Viitattu 5.9.2022 Heinjoen seurakunnan arkisto - I Ab:6 Lastenkirjat 1900-191...
  • Christer Christersson Marttila (c.1725 - c.1762)
    HUOM! Älä yhdistä Christer Christersson Lafwi . Kyseessä on eri henkilö. Luumäen seurakunnan arkisto - I Aa:2 Pää- ja rippikirjat 1747-1756, jakso 64, sivu 72: Martila ; Kansallisarkisto: / Viitattu ...

Tämä projekti on Luumäen kunnan Marttilan eli Taavetin kylän kyläprojekti.
Perustettu 28.12.2018

Kylän nykyiset kiinteistötunnukset alkavat numeroilla: 441-433-

Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Projektin tarkoituksena on kerätä yhteen projektialueella syntyneiden, kuolleiden tai asuneiden henkilöiden Geni-profiileja ja rakentaa yhteistä sukupuuta.


Nykyisen Luumäen kunnan keskustaajama Taavetti (Marttilan kylä) on rakentunut Venäjän keisarinna Katariina II:n perustaman Taavetin linnoituksen ympärille.


Luumäen muihin kyliin verrattuna Marttilan asujaimisto on ollut kirjavaa: Marttilassa asui 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alkupuolella pastori, inspektori, kruununnimismies, maakauppiaita, kauppiaita, puotipalvelijoita, opettajia, käsityöläisiä kisälleineen (kelloseppä, seppä, leipuri, nahkuri, räätäli, suutari), rautatieläisiä (kirjuri, vaihdemiehiä, asemamiehiä, ratavahteja), kätilö, apteekkari, kirjanpitäjä, asioitsija, kaupustelija, poliisikonstaapeli, myllärin leski, porttivahdin leski, tullivahtimestarin leski, kirkkoherran leski, puutavarakauppias, metsätyönjohtaja, metsäasioitsija, diakonissa, kunnanlääkäri, tehtaanhoitaja, ompelusliikkeen omistaja, koulun lämmittäjä, ulkomaan vesien tehtailija sekä reservikomppanian päällikkö ja vääpeleitä.


Marttila 1 Taavetti - Henkikirja 1920

Kansallis-Osake-Pankin Taavetin konttorin ryöstö 1.6.1926

Tapahtuma: Pankkiryöstö
Paikka: Kansallis-Osake-Pankin Taavetin konttori, Luumäki
Aika: tiistai 1.6.1926, n. klo 15.30

Uhrit:

  • Pankinjohtaja Taavetti Punkkinen (menehtyi Viipurin lääninsairaalassa 1.6.1926)
  • Konttorin valvoja, kauppias Taavetti Myyrä (kuoli tapahtumapaikalla 1.6.1926)
  • Kassanhoitajatar, rouva Alina Hirvikallio (menehtyi Viipurin lääninsairaalassa 4.6.1926)
  • Pankinjohtaja Punkkisen sisar neiti Eeva Punkkinen (haavoittui, jäi eloon)

Tekijät:

Muut lehdissä mainitut toimijat ja henkilöt:

  • poliisiviranomaiset, sotaväki, Luumäen suojeluskunta, Miehikkälän suojeluskunta, kaksi eskadroonaa ratsuväkeä (yksi eskadroona Uudenmaan rakuunarykmentistä ratsumestari G. Ahlroothin johdolla, toinen eskadroona Hämeen rakuunarykmentistä luutnantti Wahrenin johdolla), Kouvolan ja Viipurin etsiviä, Luumäen suojeluskuntalaiset Siiropää, Hyyrynen, Kiuru ja Kuisma, pastori Huupponen, poliisimestari R. Laaksonen Lappeenrannasta, Lappeen nimismies Yrjö Vuorinen, pankinjohtaja T. Tapanainen ja professori S. Rustanius Lappeenrannasta, Kaukaan poliisikonstaapeli Weilahti ja poliisikoira, etsivä Korhonen ja poliisikoira, Lappeen aluepäällikkö, luutnantti Ilmari Kiljunen, Lappeenrannan poliisilaitoksen konstaapelit Toivo Sikanen ja Elias Siikanen, ratsuvääpelit Abel Manninen ja Alfred Eriksson Uudenmaan Rakuunarykmentistä, autonkuljettaja Arvo Jokinen Lappeenrannasta, Lappeen Hurtanmaan kyläläisiä, rouva Neulanen, kunnanlääkäri T. Lindbergin palvelijatar.

Aseet:

Uutispäivä 1.6.1926

Päivän lehdet kirjoittivat mm. Puolan presidentinvaalista, Tammerkosken lauttausväylästä, Englannin hiilineuvotteluista, puolustusministeriön kamreeriosaston sekavuuksista, Saimaan vedenkorkeudesta ja alaikäisten ansiomahdollisuuksista. Lehdissä mainostettiin Sisar Ellan tukanpesupulveria, Samarinia, kasvipaperia ja kasvistokansia, Idmanin valaisimia ja Savo-sänkyjä. Viihdykettä tarjosivat elokuvat Parisilaiselämää ja Rakkauden oppitunteja, Kymintehtaan työväentalolla odotettiin Viipurin työväen teatterin vierailunäytäntöä Orlow-timantti. Lehdet täyttyivät kesäkotien ilmoituksista ja höyrylaivaliikenteen aikatauluista – automobiileja ja umpivaunuja tarjottiin huokeaan hintaan lomalaisten käyttöön.

Samaan aikaan Luumäellä välikäräjillä oli käsittelyssä liikemies Kuusiston konkurssi, poliisikonstaapeli Mikkonen oli löytänyt viinatehtaan Venäläisen kylästä, maalari Wuorensola oli kokenut äkkikuoleman kyläilyreissun jälkeen, rouva Ida Rikkilä oli viettänyt 50-vuotissyntymäpäiväänsä kukkasten ja kuorolaulun kera, maamiesseuran järjestämä kesäjuhla Kangasvarren nuorisoseurantalolla oli tulossa, juurikasvi- ja perunanviljelyskilpailun ilmoittautumisaika oli umpeutunut, pastori Huupponen oli pitänyt vaikuttavan puheen kirkossa rippikoululaisille, erinäisiä luumäkeläisiä oli tuomiolla väkijuomien myynnistä, rakennustoimikunta julkaisi ilmoituksen urakkahuutokaupasta, veljekset Maunu ja Sylvester Ellonen olivat ajautuneet riitaan, hutkineet toisiaan keritsimillä ja rautalapiolla ja ylioppilas Toivo Holtari oli hakenut ylimääräisen apulaisnimismiehen virkaa Säämingin nimismiespiirissä.


Uutispäivä 2.6.1926

Sanomalehtien otsikoissa kautta Suomen oli Luumäellä tapahtunut pankkiryöstö tai pankkiryöstöyritys. ”Verinen pankkiryöstöyritys Taavetissa, Verinen pankkiryöstöyritys Taavetissa eilen, Kaamea kaksoismurha ja ryöstöyritys, Kaamea pankkiryöstö Taavetissa eilen, Raaka pankkiryöstöyritys Taavetissa eilen, Hämmästyttävä pankkiryöstö, Törkeä pankkiryöstö eilen Taavetissa, Meksikolaismallinen pankkiryöstö Taavetissa, Ennenkuulumattoman julkea pankkiryöstöyritys Taavetissa, Kaamea verinäytelmä ja pankkiryöstö Taavetissa, Kaamea verityö ja pankinrosvous Taavetissa eilen, Kaksi rosvoa tehneet ryöstötarkoituksessa murhia K.O.P:n Taavetin konttorissa”, otsikoivat lehdet uutisensa.

Uutisen aiheesta julkaisivat heti tapahtuneen jälkeisenä päivänä Aamulehti, Eteenpäin, Forssan lehti, Heinolan Sanomat, Helsingin Sanomat, Hämeen Sanomat, Ilkka, Iltalehti, Kaiku, Kansan Lehti, Kajaani, Karjala, Kauppalehti, Keskisuomalainen, Lalli, Liitto, Länsi-Suomi, Maakansa, Mikkelin Sanomat, Pohjan Voima, Pohjolan Sanomat, Satakunnan Kansa, Savo, Sisä-Suomi, Sosialisti, Suomen Sosiaalidemokraatti, Suursavolainen, Tampereen Sanomat, Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, Turun Sanomat, Työn Voima, Uusi Aura, Uusimaa, Uusi Suomi, Vaasa ja Vapaus. Esimerkiksi Karjala-lehdessä no 147 uutinen oli lähes kuuden palstan mittainen.


Tapahtumat

  • Kuosmanen ja Linnasalo saapuvat Lappeen Pulsasta Taavettiin pikatavarajunalla klo 10.58, menevät metsään ja juovat itsensä humalaan Linnasalon hankkimalla reseptipirtulla.
  • Pankki suljetaan klo 15.00. Pankkiin jäävät pankin henkilökunta, pankin valvoja, kauppias Taavetti Myyrä ja Taavetin osuuskaupan johtaja herra Rikkilä, joka poistuu klo 15 jälkeen. Pankinjohtaja Taavetti Punkkinen on omassa virkahuoneessaan ja kassanhoitajatar, rouva Aliina Hirvikallio suorittaa tehtäviään omalla paikallaan konttorin isommassa huoneessa.
  • Kuosmanen ja Linnasalo lähtevät klo 15.30 ajoissa pankkiin. Rakennuksen eteisestä on kulku sekä pankkihuoneistoon että samassa rakennuksessa sijaitseviin pankinjohtajan yksityistiloihin. Rosvot tunkeutuvat pankkiin juuri tätä tietä. Päästyään sisälle ryhtyvät he heti ampumaan.
  • Kauppias Taavetti Myyrä saa heti surmansa, sillä luoti osuu aivan ensi laukauksella hänen sydämeensä.
  • Myös kassanhoitajatar, rouva Alina Hirvikallio kaatuu heti maahan menettäen tajuntansa.
  • Johtaja Taavetti Punkkinen kykenee vaikeista haavoistaan huolimatta menemään ulos portaille. Ulos päästyään kerrotaan hänen huutaneen: »Tulkaa apuun, täällä ammutaan kohta kaikki!
  • Samassa rakennuksessa asuu johtaja Punkkisen sisar, joka kuulee asuntoonsa outoa melua. Tämän johdosta rientää hän heti eteiseen. Neiti Punkkinen kohtaa toisen ryöstäjän, kääntyy takaisin ja aikoo juosta pakoon tarkoituksella kutsua ihmisiä avukseen. Hän ei ennätä päästä kuin muutaman askeleen päähän, kun mies ampuu häntä selkään. Saamansa vamman johdosta kaatuu neiti Punkkinen heti lattialle.
  • Silminnäkijöiden mukaan kahden miehen nähdään pakenevan pankista: toisen hypätessä pankin ikkunasta ja toisen paetessa pankin keittiön puoleisesta ovesta ja peräkkäin juoksevan pitkin aukeaa niittyä noin 400 metrin päässä olevaan metsikköön. Niityllä on työssä 3 miestä, jotka antavat rosvojen sivuuttaa itsensä, sanoen luulleensa heitä Pankin viereisestä räätälinliikkeestä karanneiksi oppisälleiksi.
  • Ensiavun saatuaan lähetetään kaikki haavoittuneet Viipuriin. Tätä varten pysähdytetään Helsingistä Viipuriin matkalla ollut pikajuna Taavetin rautatieasemalla.
  • Pankinjohtaja Punkkinen kuolee Viipurin lääninsairaalassa 1.6.1926 noin klo 20 tai klo 21.
  • Ryöstäjä Kuosmanen otetaan kiinni Luumäen Toikkalan kylässä noin klo 20.
  • Ryöstäjä Linnasalo otetaan kiinni Lappeen Hurtanmaan kylässä 3.6.1926.
  • Rouva Hirvikallio kuolee Viipurin lääninsairaalassa 4.6.1926.

Takaa-ajo

  • 1.6.1926 klo 20 tienoilla pidättivät suojeluskuntalaiset Siiropää ja Kiuru Luumäen pitäjän Toikkalan kylässä, noin 6 kilometrin päässä Luumäen rautatieasemalta Lappeenrantaan päin, maantien läheisyydestä työmies Yrjö Kuosmasen.
  • Linnasalo suuntasi kulkunsa rautatielle, jossa Luumäen ja Taavetin asemien välillä hyppäsi tavarajunaan. Pulsan asemalla oli suojeluskuntalaisia hälytettyinä vastassa, mutta ennen kuin juna ehti asemalle saakka, hyppäsi Linnasalo siitä pois ja pakeni metsään. Hänet pidätettiin Lappeen pitäjän Hurtanmaan kylän metsästä Jänköjärven rannalta kahden päivän takaa-ajon jälkeen.

Tekijöiden rikostausta

Tekijöiden aiempi rikostausta liittyi omaisuusrikoksiin, joita oli tehty taloissa ja tavarajunissa. Mukaan olivat lähteneet mm. kuumennuslamppu, asetettava ruuviavain, moottorin magneetti, auton remmi, auton tavaralaatikko korjausvälineineen, kuusi autopeiliä, Klubi 7 -paperosseja 1000 kappaletta, kaksi polkupyörän pumppua ja ruuviavaimia. Lisäksi toinen pankkiryöstössä käytetyistä aseista yhdistettiin lokakuussa 1925 Lappeenrannassa tapahtuneeseen Armas Kautosen urheiluliikkeen murtovarkauteen, jonka yhteydessä varastettiin kolme Browningkia.


Uhrien elämäkertaa sanomalehdissä

  • Pankinjohtaja Taavetti Punkkinen oli Luumäen kunnan huomatuimpia johtohenkilöitä, ahkerasti käytetty monissa luottamustoimissa. Luumäellä syntyneenä ja kasvaneena hän tunsi perin pohjin kotikuntansa ja innokkaana valistuksen harrastajana uhrasi hän voimansa sen hyväksi. Hän oli nuorisoseuran johtavia henkilöitä, monet vuodet sen esimiehenä; hän oli kunnallinen luottamusmies kunnallislautakunnan puheenjohtajana, kuntakokouksen esimiehenä, kunnanvaltuustossa ynnä muissa kunnallisissa luottamustoimissa. Suojeluskunnan innokas harrastaja hän myöskin oli, samoin osallinen kaikkiin muihin yleisiin valistusrientoihin. Punakapinan aikana hän oli punaisten vankina Viipurin lääninvankilassa ja haavoittui punaisten toimeenpanemassa verilöylyssä, saaden kauan potea sairaalassa. Kunnollisuutensa ja luotettavaisuutensa johdosta kutsuttiin hänet Kansallispankin Taavetin konttorin esimieheksi, jossa toimessa hän nautti sekä asiakkaiden että pankin johdon luottamusta. Hän oli oman voimanmies, omalla ahkeruudellaan hän oli kohonnut vaikuttavaan asemaan kunnassaan.
  • Kauppias Taavetti Myyrä oli jo pitkät ajat harjoittanut liikettä Taavetissa ja oli suuresti pidetty niin liikemiehenä kuin kansalaisenakin. Hän oli mukana kunnallisessa toiminnassa ja myöskin yleisissä kansalaisharrastuksissa.
  • Rouva Alina Hirvikallio, o.s. Riihelä, on leski. Hänen miehensä oli kansakoulunopettaja, jonka punaiset joukot murhasivat kapinan aikana. Rva Hirvikallio on myös kansakoulunopettaja, toimien opettajattarena Marttilan alakansakoulussa sekä samalla pankin kassanhoitajana. Hän on 37-wuotias ja 2 lapsen äiti sekä tunnettu erittäin täsmälliseksi ja ahkeraksi henkilöksi.
  • Neiti Eva Punkkinen on n. 30-vuotias. Hän on talon tytär ja ollut hoitamassa veljensä, pankinjohtaja Punkkisen taloutta.

Uhrien hautajaiset 8.6.1926

Pankinjohtaja Taavetti Punkkinen haudattiin 8.6.1926 Luumäen kirkon hautausmaalle. Kauppias Taavetti Myyrä ja rouva Alina Hirvikallio haudattiin myöhemmin samana päivänä Luumäen Kankaan hautausmaalle. Saattoväkeä oli noin pari tuhatta henkeä. Vainajien siunauksen toimitti Luumäen kappalainen, pastori Emil Huupponen. Siunaustilaisuuksissa lauloivat Luumäen kirkon sekakuoro ja Taavetin sekakuoro. Seppeleitä laskivat mm. Kansallis-Osake-Pankki, Luumäen kunnanvaltuusto, kirkkovaltuusto, nuorisoseura, Taavetin Kansallisseura, Luumäen suojeluskunta ja Lotta Svärd.


Tuomio

Viipurin hovioikeuden vahvistamat tuomiot: Eero Elias Linnasalo ja Yrjö Edvin Kuosmasen kumpikin kolmesta eri murhasta ja yksin teoin tehdystä törkeästä ryöstön yrityksestä, kustakin kuolemanrangaistukseen sekä menettämään kansalaisluottamuksen ainiaaksi sekä Linnasalon murhayrityksestä ja Kuosmasen ensikertaisesta varkaudesta ja ensikertaisesta törkeästä varkaudesta kihlakunnanoikeuden heille sanotuista rikoksista määräämiin rangaistuksiin, käsittäen Eero Elias Linnasalolle ja Yrjö Edvin Kuosmaselle tuomitut kuolemanrangaistukset rikoslain 7 luvun 4 pykälän mukaan kaikki heille tuomitut vapausrangaistukset. Korkein oikeus muutti marraskuussa 1926 tuomion elinkautiseksi kuritushuonerangaistukseksi.


Muuta

  • Pankin kassassa oli ryöstöpäivänä 50 000 - 60 000 markkaa. Ryöstäjät jäivät ilman saalista.
  • K.O.P. lupasi 10 000 mk:n palkinnon sille tai niille henkilöille, jotka saavat Linnasalon pidätetyksi.
  • Kylväjä-lehdessä vaadittiin selvitystä lääkäristä, joka oli kirjoittanut Linnasalon väkiviinareseptin.
  • Tapahtumien kulusta, kellonajoista, ammuttujen laukausten määristä ja uhrien vammoista on lehdissä useita hieman toisistaan poikkeavia versioita.

Lähteet:

Rekisteröidy kyläprojektin lisäksi kokonaisuuksiin :

Suomi ja Karjala

Karjala

Luumäki
Lappee
Lappeenranta
Lemi
Savitaipale
Säkkijärvi
Ylämaa
Miehikkälä
Sippola
Kouvola
Vehkalahti
Hamina