Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
Follow

Project Tags

Top Surnames

Ellonen, Häkämies, Huomo, Hyypiä and 16 others
view all

Profiles

  • Kustaa Juhonpoika Haimi (1815 - 1824)
    Luumäen seurakunnan arkisto - I C:2 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1794-1823, jakso 110: Födda 1815 Julius-October; Kansallisarkisto: / Viitattu 11.10.2024 Luumäen seurakunnan arkisto - I C:2 S...
  • Ester Elisabet Eleonora Norring (1817 - d.)
    Luumäen seurakunnan arkisto - I Ab:1 Lastenkirjat 1813-1826, jakso 6: Haimila Kapellansbol, Haimila Lallu; Kansallisarkisto: / Viitattu 11.10.2024 Luumäen seurakunnan arkisto - I Ab:2 Lastenkirjat 182...
  • Fredrik Adolf August Norring (1815 - 1821)
    Elimäen seurakunnan arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1803-1826. Luumäen seurakunnan arkisto - I C:2 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1794-1823, jakso 207: Döde 1821 September-Nove...
  • Karl Jakob Norring (1812 - 1821)
    Elimäen seurakunnan arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1803-1826. Luumäen seurakunnan arkisto - I C:2 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1794-1823, jakso 207: Döde 1821 September-Nove...
  • Ines Flamina Vanadis Johannasdotter Elomaa (1876 - 1950)
    Födelse: Luumäki muuttaneet 1886-1900 (MKO426-427) Sivu 137-138 1900, no 24, 5.11.1900 Helsinki. SSHY / Viitattu 18.11.2023 Filosof. maisteri Juho Antton Elomaa, 2+1. Viipurin läänin henkikirjat...
View in:
By Niera (Own work) [CC BY-SA 4.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)], via Wikimedia Commons

Luumäki locality project

Genealogy project for Lappee and the neighbouring areas.

In addition to this locality project, please register also to the larger entity, Finland and Karelia Project, that builds family tree in the whole Finland and Karelia. Please register also to the relevant village projects (list below). Joining projects: in the project page, click "Actions" > "Join project".

Luumäki village projects

villages

I Anjala I Antikkala I Askola I Ellola I Haimila I Heikkilä I Heimala I Hietamies I Himottula or Taina I Hirvikallio I Huomola I Huopainen I Husula I Hyyrylä I Ihaksela I Iihola I Inkilä I Junttola I Jurvala I Juurikkala I Keskinen I Kiurula I Kiviniemi I Kokkola or Kokonkylä I Kolppola I Kontula I Koskela I Kähölä I Lakkala or Kannuskoski I Laukkala I Lensula I Luotola I Marttila eli Taavetti I Mentula I Metsola I Multiala I Munne or Munteenkylä I Niemi orNiemenkylä I Nokkala I Nuppola I Nurmela or Nurmiainen I Okkola I Orkola I Parola I Pitkäpää I Pukkila or Pukki I Pätärilä I Rantala I Saareks I Saarits I Saksala I Salmi I Sarkalahti or Sarkanlahti I Sarvilahti I Siiropää I Sirkjärvi I Suoanttila or Suo-Anttila I Suomies or Suomes I Suonpohja I Tapavainola I Taukaniemi I Toikkala I Venäläinen I Viuhkola I

Locality projects for the near region

Olonets Karelia:
Ostretshino
Olonets Danilovo Yalguba Medvezhyegorsk Kimasozero Kondopoga Kotkozero Ladva Lindozero Lodeinoye Pole Munozero Megriga Myanduselga Myatusovo Padany Petrozavodsk Petrovskiy Yam Porosozero Povenets Pudozh Svyatozero Reboly Rypushkalitsy Rimskoye Rugozero Sholtozero Shunga Shuya Velikaya Guba Syamozero Tivdiya Tolvuya Tulomozero Vazhiny Veshkelitsa Vedlozero Vidlitsa Vohtozero South Karelia: Imatra Joutseno Kesälahti Lappee Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Saari Savitaipale Taipalsaari Uukuniemi Karelian Isthmus: Antrea Heinjoki Johannes Jääski Kirvu Kivennapa Koivisto Kuolemajärvi Muolaa Rautu Räisälä Sakkola Uusikirkko Valkjärvi Viipuri rural municipality Vuoksela Ladoga Karelia: Harlu Hiitola Impilahti Jaakkima Korpiselkä Kurkijoki Lumivaara Pälkjärvi Ruskeala Soanlahti Sortavala town Sortavala rural municipality Suistamo Suojärvi Northern Karelia: Eno Ilomantsi Joensuu Juuka Kiihtelysvaara Kitee Kontiolahti Kuusjärvi Liperi Nurmes Pielisjärvi Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Tuupovaara Valtimo Värtsilä Tikhvin Karelia: Klimovo Tver Karelia: Lihoslavl Maksatiha Rameshki Spirovo Torzhok Tver Valday Karelia: Ivanteyevo Yedrovo White Sea Karelia: Yushkozero Kandalaksha Kem Keret Kestenga Kondokka Kovda Kolezhma Lapino Nyuhtsha Olanga Panozero Tihtozero Pongoma Soroka Shuyeretskoye Shuyezero Tunguda Uhta Poduzhemye Vytshetaibola Maslozero Voknavolok

Larger entity

Finland and Karelia Project

Introduction to Luumäki

Luumäki is a municipality of Finland located in South Karelia. The municipality has a population of 4,835 and covers an area of ​​859.84 km², of which 109.76 km² are water bodies. The population density is 6.45 inhabitants / km².

The neighboring municipalities of Luumäki are Hamina, Kouvola, Lappeenranta, Lemi, Miehikkälä and Savitaipale.

The center of the municipality is Taavetti (Marttila village), about 37 km from the nearest town, Lappeenranta. Kouvola and Hamina are both 50 kilometers away. Taavetti, the Luumäki municipal center, was built around the fortress of Taavetti, founded by the Russian Empress Catherine II in 1773. Luumäki is known not only for his cottage township and the home of P.E. Svinhufvud, but also for the jewelery found in the municipality.

There is also the Luumäki water tower in David.

History

The findings from the Late Stone Age show that the Luumäki area was already inhabited at that time. The settlement may have continued for the metal period, during which some objects have been found during excavation. According to pollen analyzes, regular farming in the central part of the farmer began in the mid-600s, preceded by an empty period of several hundred years, at least south of Salpausselkä.

Luumäki was separated from Lappee as its own keeper in 1642. The first church of the Luumäki parish was probably built shortly after the lord's independence. The first church was destroyed during the Great Hate. The second church, completed in 1731, was damaged during the lunatic hate and, by the 19th century, was b

Luumäki was separated from Lappee as its own keeper in 1642. The first church of the Luumäki parish was probably built shortly after the lord's independence. The first church was destroyed during the Great Hate. The second church, completed in 1731, was damaged during the lunatic hate and by the 19th century had become small and dysfunctional. The church and the bell tower, built in 1781, burned in 1839. The church had already acquired the drawings for the new church before the fire of the second church, but construction of the new church did not begin until after the fire of the second church due to a controversy. The place of construction was the site of the previous church and David. The new church was inaugurated in 1845.

In the fall of 1939, orders for service were sent to the men of Luumäki, where a meeting was ordered at Taaavetti's Joukola Field, where the men were organized into four companies. The companies marched to the train station, from where the train took the soldiers to Kouvola and from there to the front as far as the Muolaas and Taipaleenjoki rivers. Some soldiers also went to the front through Mikkeli.

The Winter War began, and on its second day, December 1, 1939, Luumäki was bombed at noon. Alarm systems are said to have been very rudimentary at that time. The lot's aerial watch tower on the Linnala ramparts was reported to the station as enemy planes began to approach. The station had a piece of rail hanging on an iron wire, which started screaming, after which the bombs dropped and everyone was looking for shelter. The first bombing did not cause much damage to the buildings as the bombs hit forests and fields. In the future, people noticed that bombing sites often included railway stations and stops.

As the bombing continued, trading stopped and the center was empty during the day. In the evenings, however, there was activity. Only the coffee ran out in the municipality during the Winter War. Towards the end of the war, most of the bombing concentrated on David and began to hit. The windows had to be covered so that no light could be seen from them. The cooperative was on fire, and there was no anti-aircraft protection in Taavetti, at least not until the beginning of the Continuation War. During the two wars, there was heavy rail traffic in Taavetti.

Four men fell in the Winter War in December and three in January. In February, 33 people died in the major attack and in March 13, 27 men died. The total losses were therefore 67.

Wikipedia: Luumäki

Luumäen paikkakuntaprojekti

Luumäen ja lähialueen sukututkimusprojekti.

Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin, sekä soveltuviin kyläprojekteihin. Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Paikoista Luumäellä esiintyy useita eri kirjoitusversioita, jotka juontuvat pääosin kirjoitustavan vakiintumisen puutteesta, ruotsinkielisen kirjurin murteen tulkinnasta ja kirjoitusvirheistä. Genissä paikoista käytetään nykykielen vakiintunutta nimimuotoa jo siksikin, että kaikkine nimiversioineen haku paikkojen mukaan olisi mahdotonta. Listatuista lähteistä löytyvät tarvittaessa sitten myös kirjalähteiden kirjoitusmuodot.

Toivottavaa on, että henkilöllä olisi vähintään yksi lähdetieto, josta hänet voi varmuudella identifioida. Lähteitä lisättäessä käytetään SSHY:n jäsensivuilla toimintoa ”Viite” ja vastaavasti Digihakemistossa toimintoa ”Lähdeviite”. Kansalliskirjaston aineistossa "Muut toiminnot" -valikosta löytyy toiminto ”Kopioi viite”. Viittausta pelkällä linkillä kannattaa välttää sen mahdollisen muutoksen takia. Jos automaattista viitetietoa ei ole, lisätään linkin yhteyteen kuvailutieto.

Luumäen kyläprojekteja

Kylät

Anjala I Antikkala I Askola I Ellola I Haimila I Heikkilä I Heimala I Hietamies I Himottula eli Taina I Hirvikallio I Huomola I Huopainen I Husula I Hyyrylä I Ihaksela I Iihola I Inkilä I Junttola I Jurvala I Juurikkala I Keskinen I Kiurula I Kiviniemi I Kokkola eli Kokonkylä I Kolppola I Kontula I Koskela I Kähölä I Lakkala eli Kannuskoski I Laukkala I Lensula I Luotola I Marttila eli Taavetti I Mentula I Metsola I Multiala I Munne eli Munteenkylä I Niemi eli Niemenkylä I Nokkala I Nuppola I Nurmela eli Nurmiainen I Okkola I Orkola I Parola I Pitkäpää I Pukkila eli Pukki I Pätärilä I Rantala I Saareks I Saarits I Saksala I Salmi I Sarkalahti eli Sarkanlahti I Sarvilahti I Siiropää I Sirkjärvi I Suoanttila eli Suo-Anttila I Suomies eli Suomes I Suonpohja I Tapavainola I Taukaniemi I Toikkala I Venäläinen I Viuhkola

Hautapaikkakoodit Luumäellä
(hautapaikan koodin ensimmäinen numero)
1 Taavetin hautausmaa
2 Kankaan hautausmaa (ns. Luumäen uusi hautausmaa)
3 Kirkon hautausmaa
4 Saksalan hautausmaa

Luumäen alaprojektit

Luumäen sankarivainajat ja sotien uhrit

Nimilista kirjasta Sotamuistoja Luumäeltä : kuvia ja tarinoita sodista 1939-1944 kotoa ja rintamilta s. 232-234 otsikolla Sotien uhrit. Kopioitu Linnalan koulun aulan taulusta.

Siirtolaiset paikkakunnalta Luumäki

Voit lisätä projektiin Luumäeltä ulkomaille muuttaneet ja myös ne, jotka ovat myöhemmin jostain syystä palanneet takaisin. Henkilön ei tarvitse olla Luumäellä syntynyt. Projektiin voi lisätä myös luumäkeläissyntyiset henkilöt, jotka ovat muuttaneet ulkomaille jostain toisesta seurakunnasta.

Suuri Adressi 1899 - Luumäen allekirjoittajat

Suuri adressi kerättiin Suomessa ensimmäisenä sortokautena vuonna 1899 vastustamaan Suomen suuriruhtinaan keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 allekirjoittamaa helmikuun manifestia. Adressin vei Pietariin Suuri lähetystö, jonka luumäkeläisenä edustajana oli Tahvo Riihelä.

Lähipaikkakuntien projekteja

Paikkakuntaprojektit

Aunuksen Karjala:
Ahnus I Aunus I Danilova I Jallahti I Karhumäki I Kiimasjärvi I Kontupohja I Kotkatjärvi I Latva I Lintujärvi I Lotinapelto I Munjärvi I Mäkriä I Mäntyselkä I Mätässyvä I Paatene I Petroskoi I Petrovski Jam I Porajärvi I Poventsa I Puudoži I Pyhäjärvi I Repola I Riipuskala I Rimoila I Rukajärvi I Soutjärvi I Sunku I Suoju I Suurlahti I Säämäjärvi I Tiutia I Tolvoja I Tulemajärvi I Vaaseni I Veskelys I Vieljärvi I Vitele I Vuohtjärvi I Etelä-Karjala: Imatra I Joutseno I Kesälahti I Lappee I Lappeenranta I Lauritsala I Lemi I Luumäki I Nuijamaa I Parikkala I Rautjärvi I Ruokolahti I Saari I Savitaipale I Simpele I Taipalsaari I Uukuniemi I Ylämaa I Karjalankannas: Antrea I Heinjoki I Johannes I Jääski I Kanneljärvi I Kaukola I Kirvu I Kivennapa I Koivisto I Kuolemajärvi I Kyyrölä I Käkisalmen kaupunki I Käkisalmen maalaiskunta I Lavansaari I Metsäpirtti I Muolaa I Pyhäjärvi I Rautu I Räisälä I Sakkola I Seiskari I Suursaari I Säkkijärvi I Terijoki I Tytärsaari I Uusikirkko I Vahviala I Valkjärvi I Viipurin kaupunki I Viipurin maalaiskunta I Vuoksela I Vuoksenranta I Äyräpää I Laatokan Karjala: Harlu I Hiitola I Impilahti I Jaakkima I Korpiselkä I Kurkijoki I Lumivaara I Pälkjärvi I Ruskeala I Salmi I Soanlahti I Sortavalan kaupunki I Sortavalan maalaiskunta I Suistamo I Suojärvi I Pohjois-Karjala: Eno I Ilomantsi I Joensuu I Juuka I Kiihtelysvaara I Kitee I Kontiolahti I Kuusjärvi-Outokumpu I Lieksa I Liperi I Nurmes I Pielisensuu I Pielisjärvi I Polvijärvi I Pyhäselkä I Rääkkylä I Tohmajärvi I Tuupovaara I Valtimo I Värtsilä I Tihvinän Karjala: Klimovo I Tverin Karjala: Lihoslavlja I Maksuatiha I Ruameška I Spiirova I Toršku I Tver I Valdain Karjala: Ivantejeva I Jedrovo I Vienan Karjala: Jyskyjärvi I Kantalahti I Kemi I Kieretti I Kiestinki I Kontokki I Kouta I Kuolisma I Laapina I Njuhtša I Oulanka I Paanajärvi I Pistojärvi I Ponkama I Sorokka I Suiku I Suikujärvi I Tunkua I Uhtua I Usmana I Vitsataipale I Voijärvi I Vuokkiniemi

Suuremmat kokonaisuudet

Karjala -projekti

Suomi ja Karjala -projekti

Johdanto Luumäkeen

Luumäki on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 835 ihmistä, ja sen pinta-ala on 859,84 km², josta 109,76 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 6,45 asukasta/km².

Luumäen naapurikunnat ovat Hamina, Kouvola, Lappeenranta, Lemi, Miehikkälä ja Savitaipale.

Kunnan keskustaajama on Taavetti (Marttilan kylä), josta matkaa lähimpään kaupunkiin, Lappeenrantaan, on noin 37 kilometriä. Kouvolaan ja Haminaan on kumpaankin matkaa 50 kilometriä. Taavetti, Luumäen kuntakeskus, on rakentunut Venäjän keisarinna Katariina II:n vuonna 1773 perustaman Taavetin linnoituksen ympärille. Luumäki tunnetaan paitsi mökkikuntana ja P. E. Svinhufvudin kotipitäjänä, myös jaloberyllistä, jota kunnan alueelta on löytynyt.

Taavetissa sijaitsee myös Luumäen vesitorni.

Historia

Myöhäiselle kivikaudelle ajoittuvat löydökset osoittavat Luumäen alueella olleen tuolloin asutusta jo laajalti. Asutus on ehkä jatkunut metallikaudelle, jolta ajalta on kaivauksissa löydetty jonkin verran esineitä. Siitepölyanalyysien mukaan vakituinen maanviljely pitäjän keskiosassa on alkanut 600-luvun puolivälissä, sitä edeltää useiden satojen vuosien tyhjä jakso, ainakin Salpausselän eteläpuolella.

Luumäki erotettiin omaksi pitäjäkseen Lappeesta vuonna 1642. Luumäen seurakunnan ensimmäinen kirkko on rakennettu todennäköisesti heti pitäjän itsenäistymisen jälkeen. Ensimmäinen kirkko tuhoutui isonvihan aikana. Vuonna 1731 valmistunut toinen kirkko vahingoittui pikkuvihan aikana ja oli 1800-luvulle tultaessa käynyt pieneksi ja huonokuntoiseksi. Kirkko ja 1781 rakennettu kellotapuli paloivat 1839. Seurakunta oli hankkinut piirustukset uudelle kirkolle jo ennen toisen kirkon paloa, mutta uuden kirkon rakentaminen pääsi alkuun vasta toisen kirkon palon jälkeen sijaintipaikasta syntyneen riitelyn takia. Rakentamispaikaksi oli ehdolla edellisen kirkon paikka ja Taavetti. Uusi kirkko vihittiin käyttöön 1845.

Syksyllä 1939 lähetettiin Luumäen miehille palvelukseenastumismääräyksiä, joissa kokoontuminen oli määrätty Taavettiin Joukolan kentälle, jossa miehet järjestettiin neljään komppaniaan. Komppaniat marssivat rautatieasemalle, josta juna vei sotilaat Kouvolaan ja sieltä rintamalle aina Muolaaseen ja Taipaleenjoelle asti. Osa sotilasta lähti myös Mikkelin kautta rintamalle.

Talvisota alkoi, ja jo sen toisena päivänä, 1. joulukuuta 1939, Luumäkeä alettiin pommittaa puolelta päivin. Hälytysjärjestelmien kerrotaan olleen hyvin alkeellisia tuolloin. Linnalan valleilla olleesta lottien ilmavalvontatornista ilmoitettiin asemalle, kun viholliskoneet alkoivat lähestyä. Asemalla oli rautalangalla roikkumassa kiskonpätkä, jota alettiin kilkuttaa, jonka jälkeen pommeja alkoi tippua ja kaikki etsivät suojaa. Ensimmäinen pommitus ei vielä vahingoittanut rakennuksia paljon, sillä pommit osuivat metsiin ja pelloille. Jatkossa ihmiset huomasivat, että pommitusten kohteina olivat usein rautatieasemat sekä pysäkit.

Pommitusten jatkuessa kaupanteko loppui ja keskusta tyhjeni päivisin. Iltaisin toimintaa kuitenkin oli. Ainoastaan kahvi loppui kunnassa talvisodan aikana. Sodan loppupuolella pommitukset keskittyivät suurimmaksi osaksi Taavettiin ja alkoivat myös osua. Ikkunat tuli peittää, ettei niistä näkyisi yhtään valoa. Osuuskauppa paloi, eikä ilmatorjuntaa ollut Taavetissa ainakaan jatkosodan alkuun saakka. Molempien sotien aikana Taavetissa oli runsas rautatieliikenne.

Luumäkeläisiä kaatui talvisodassa joulukuussa neljä ja tammikuussa kolme miestä. Helmikuussa suurhyökkäyksessä luumäkeläisiä menehtyi 33 ja maaliskuun 13. päivän aikana 27 miestä. Tappiot yhteensä olivat siis 67.

Talvisodan 1939-1940 sankarivainajat

Heimala, Johannes; Hermunen, Erkki; Hermunen, Heikki; Hermunen, Lauri; Hermunen, Paavo; Huhtiniemi, Onni; Huhtiniemi, Uuno; Huomo, Toivo; Husu, Sulo; Huuhilo, Niilo; Huuhko, Eino; Huuhko, Viljo; Hynynen, Vilho; Hyypiä, Jalmari; Hyyrynen, Tauno; Hämäläinen, Onni; Inkilä, Arli; Inkilä, Ilmari; Inkilä, Jalmari; Inkilä, Väinö; Inkilä, Väinö; Järveläinen, Kalervo August; Kaasalainen, Matti; Karhu, Tauno; Karhu, Toivo; Karvanen, Manu; Kiuru, Väinö; Kohonen, Uuno; Kontula, Viljo; Kylvy, Viljo Reino; Lantta, Sulo; Laukas, Eemil; Laukas, Sulo; Lavi, Tauno Kalervo; Likander, Tuomas; Lyytikäinen, Reino Lennart; Mentula, Einar; Metso, Viljo; Nikunen, Unto Sakari; Nuppola, Eino; Nurkka, Armas; Nurkka, Armas; Nurmilaukas, Onni; Näppi, Viljo; Oranko, Tauno; Parkkonen, Uuno; Pentti, Onni; Pesu, Mauno; Pienmunne, Eetu; Piensalmi, Yrjö; Pukki, Jaakko Elias; Pukki, Oiva Vilho; Pukki, Rauni Oiva; Pukki, Uuno; Pukki, Viljo; Puranen, Eino; Purho, Toivo; Pätäri, Armas; Ruoppa, Viljami; Rämä, Martti; Saareks, Arvi; Saarits, Viljo Lauri; Sairanen, Onni Olavi; Salmi, Edvin Ensio; Sorsa, Kauko Veikko; Suoknuuti, Eino; Syrjänen, Sulo; Taina, Onni Valter; Taina, Uuno Alpo; Tynys, Armas; Valkonen, Urho Jalmari; Vehkjärvi, Matti; Venäläinen, Martti Elias; Venäläinen, Vilho.

Lähde: Vapautemme hinta : sodan 1939-1940 sankarivainajat, Luumäki, s. 216-217.

Suomen 1860-luvun nälkäkatastrofi - Luumäen tilastoja

1860-luvun nälkävuodet näkyvät selvästi myös Luumäen väestönkehityksessä sekä myöhemmin 1870-luvun alun selvästi puutteellisena seurakunnan kirjanpitona. Vuosina 1865-1870 Luumäellä syntyi 857 lasta, ja vastaavana aikana kuolleita oli 1057 (erotus -200 henkeä). Esimerkiksi vuosien 1855-1860 tilastoihin verrattuna ero on suuri. Tuolloin syntyneitä oli 906 ja kuolleita 734 (+172). Tilanteen paheneminen näkyy erityisesti vuoden 1868 kuolleissa. Vuonna 1867 kuolleita oli 108, vuonna 1868 jo 344 ja vielä vuonna 1869 207 henkeä. Vuoden 1870 kirjanpito vaikuttaa puutteelliselta, koska kuolleiden lukumäärä on olosuhteisiin nähden jokseenkin epärealistinen 75 henkeä. Joinakin kuukausina on kirjattu esimerkiksi vain yksi naispuolinen kuollut henkilö, mikä ei todennäköisesti vastaa todellisuutta. Yleisin kuolinsyy vuonna 1868 kuolleilla on ”nervfeber”, johon kuoli 150 henkeä eli 43,6 % kaikista kuolleista.

Lisää aiheesta: Häkkinen, Antti: Suomen 1860-luvun nälkäkatastrofi - syitä ja seurauksia

Wikipedia: Luumäki

Piirteitä Luumäen pitäjän historiasta, Etelä-Savo, no 2, 5.1.1918

Eri alojen ammattilaisia Luumäellä

Agronomeja

Apteekkareita

Asessoreita

Asianajajia

Asioitsijoita

Harjatyöntekijöitä

Insinöörejä

Kansanedustajia

Kanttori-urkureita

Kasvitarhanneuvojia

Kaupanhoitajia

Kauppapalvelijoita, kauppa-apulaisia, puotipalvelijoita

Kauppiaita, maakauppiaita

Kaupustelijoita

Kelloseppiä

Kestikievarinpitäjiä

Kirjanpitäjiä

Kirvesmiehiä

Kivityömiehiä

Koneenkäyttäjiä

Koulun lämmittäjiä

Kunnanlääkäreitä

Käräjäkirjureita

Kätilöitä

Laamanneja

Leipureita

Maalareita

Metsätyönjohtajia, metsänvartijoita, metsätyömiehiä

Muurareita

Mylläreitä

Nahkureita

Nuohoojia

Ompelusliikkeen omistajia

Opettajia

Pankinjohtajia

Papistoa

Kirkkoherroja

V.t. kirkkoherroja

Kappalaisia, ylimääräisiä pappeja

Peltiseppiä

Pitäjäntuvan lämmittäjiä

Poliisiviranomaisia

Postityöntekijöitä

Puhelinkeskuksen hoitajia

Puuseppiä

Puutarhureita

Puu(tavara)kauppiaita

Räätäleitä

Sahanhoitajia

Sahanomistajia

Sahatyömiehiä

Seppiä

Sotilashenkilöitä

Suntioita, lukkareita, unilukkareita ja haudankaivajia

Suutareita

Taksiautoilijoita

Taloudenhoitajia

Tehtaanhoitajia

Tiilitehtailijoita

Tukkimiehiä

Valokuvaajia

Varastonhoitajia

Varatuomareita

Vouteja

Lähteet: Luumäen seurakunnan rippikirjat, Luumäen henkikirjat 1900-1922, Genin ammattiprojektit.

Luumäen sukujen kantavanhempia

Luumäki-kirjoja

Проект местности Луумяки

Генеалогический проект села Луумяки и его окрестностей.

В дополнение к этому местному проекту, пожалуйста, зарегистрируйтесь также на главной странице
проекта Финляндия и Карелия.

Проекты деревни Луумяки

Местные проекты близлежащих регионов

Олонецкая Карелия
Остречино I
Олонец I
Данилово I
Ялгуба I
Медвежьегорск I
Кимасозеро I
Кондопога I
Коткозеро I
Ладва I
Линдозеро I
Лодейное Поле I
Мунозеро I
Мегрега I
Мяндусельга I
Мятусово I
Паданы I
Петрозаводск I
Петровский Ям I
Поросозеро I
Повенец I
Пудожи I
Святозеро I
Реболы I
Рыпушкалицы I
Римское I
Ругозеро I
Шёлтозеро I
Шуньга I
Шуя I
Великая Губа I
Сямозеро I
Тивдия I
Толвуя I
Туломозeро I
Важины I
Вешкелица I
Ведлозеро I
Видлица I
Вохтозеро I
Южная Карелия (область Финляндии):
Иматра I
Йоутсено I
Кесялахти I
Лаппеэ I
Лаппеэнранта I
Лауритсала I
Леми I
Луумяки I
Нуйямаа I
Париккала I
Раутъярви I
Руоколахти I
Саари I
Савитайпале I
Симпеле I
Тайпалсаари I
Уукуниеми I
Юлямаа I
Карельский перешеек:
Антреа I
Хейнйоки I
Йоханнес I
Яаски I
Каннельярви I
Каукола I
Кирву I
Кивеннапа I
Койвисто I
Куолемаярви I
Город Кякисалми I
Кякисалми сельский муниципалитет I
Лавансаари I
Метсяпиртти I
Муолаа I
Рауту I
Ряйсяля I
Саккола I
Сескар I
Сяккиярви I
Терийоки I
Уусикиркко I
Вахвиала I
Валкярви I
Город Выборг I
Выборг сельский муниципалитет I
Вуоксела I
Ладожская Карелия:
Харлу I
Хийтола I
Импилахти I
Яккима I
Корписелькя I
Куркиёки I
Лумиваара I
Пялкярви I
Рускеала I
Салми I
Соанлахти I
Город Сортавала I
Сортавала сельский муниципалитет I
Суйстамо I
Суоярви I
Северная Карелия (область Финляндии):
Эно I
Иломантси I
Йоэнсуу I
Юука I
Кийхтелюсваара I
Китеэ I
Контиолахти I
Куусярви-Оутокумпу I
Лиекса I
Липери I
Нурмес I
Пиелисенсуу I
Пиелисярви I
Полвиярви I
Пюхяселькя I
Ряаккюля I
Тохмаярви I
Тууповаара I
Валтимо I
Вяртсиля I
Тихвинская Карелия:
Климово I
Тверская Карелия:
Лихославль I
Максатиха I
Рамешки I
Спирово I
Торжок I
Тверь I
Валдайская Карелия:
Ивантеево I
Едрово I
Беломорская Карелия:
Юшкозеро I
Кандалакша I
Кемь I
Кереть I
Кестеньга I
Кондокка I
Ковда I
Колежма I
Лапино I
Нюхча I
Оланга I
Панозеро I
Тихтозеро I
Поньгома I
Сорока I
Шуерецкое I
Шуезеро I
Тунгуда I
Ухта I
Подужемье I
Вычетайбола I
Маслозеро I
Вокнаволок

Более крупный объект

Проект Финляндия и Карелия

Введение в Луумяки

Луумяки (фин. Luumäki) — община в провинции Южная Карелия, губерния Южная Финляндия, Финляндия. Общая площадь территории — 859,83 км², из которых 109,77 км² — вода.

Wikipedia: Луумяки
English (US)   eesti   Svenska   Español (España)   Français   עברית   Norsk (bokmål)   dansk   Nederlands   Deutsch   »
To enable the proper functioning and security of the website, we collect information via cookies as specified in our Cookie Policy. Geni does not use any third-party cookies.