Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Kylä Perkjärven asemakylä, Muolaa

view all

Profiles

  • Maire Sylvia Iho (1920 - 2000)
    Toimi Lotta Svärd-järjestössä Perkjärvellä
  • Alfhild Aina Lovén (1895 - d.)
    Toimi Lotta Svärd-järjestössä Perkjärvellä Länsi-Uusimaa 1918, kuulutettuja: Viitattu 20.06.2023
  • Carl August Lovén (1874 - 1941)
    August Lovén Harjoittelijaksi rautateille 1894. Kolme vuotta myöhemmin sähköttäjäksi Shuvalovan asemalle, kirjuriksi Raivolaan 1900 ja sieltä 1.luokan kirjuriksi Viipuriin 1911. Perkjärven asemapäällik...
  • Martta Tuomaantytär Ijäs (1908 - 1936)
    Muolaan seurakunnan arkisto - I C:11 Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1895-1915, jakso 418, sivu 824-825: Syntyneet ja kastetut vuonna 1908 toukokuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 18.2.2023 Muolaan ...
  • Maria Juhontytär Mäkeläinen (1875 - d.)
    Muolaan seurakunnan arkisto - I C:9 Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1850-1879, jakso 264: 1875 Helmikuu - Maaliskuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 18.2.2023 Avioliitto, puoliso Tuomas Ijäs Perkjärv...

Kylä sijaitsee Perkoisenjärven itäpuolella Pietari–Viipuri-radan varrella olevan Perkjärven rautatieaseman ympärillä.

Suomelle kuuluessaan Perkjärven asemakylä sijaitsi Muolaan lounaisosassa Kanneljärven ja Uudenkirkon kuntien rajojen läheisyydessä, joista sen erotti Valtion omistama Pällilän kruununpuisto. Matkaa Muolaan kirkonkylään Kirkkorantaan oli noin 16 kilometriä. Idässä Perkjärven asemakylä rajoittui Perkjärven kylään.

Perkjärven asemakylä oli vireä taajama, jossa oli ennen talvisotaa lähes 1 000 asukasta.Taajamassa oli kaksi kansakoulua, kotiteollisuuskoulu, Perkjärven luterilainen rukoushuone, Perkjärven ortodoksinen kirkko, Kannaksen Osuusliikkeen myymälä, Kekin, Himasen ja Suokkaan yksityiskaupat, postitoimisto, puhelinkeskus, apteekki, suojeluskunnan talo, urheilukenttä ja ampumarata. Aseman läheisyydessä toimi myös makaronitehdas.Taajaman halki kulki maantie, joka alkoi kantatie 63 varrelta Parkkilasta ja johti Uudenkirkon puolelle valtatie 15:lle. Taajamasta johti kylätie koilliseen Perkjärven länsirannalla sijainneeseen Koteja Kodittomille Lapsille ry:n omistamaan Karjalan lastenkotiin ja etelään Kanneljärven puolella olleelle Lounatjoen asemalle. Perkjärven asemalta johti kaksi pistoraidetta: Perkjärvi–Savikko-rautatie itään Perkjärven kylään Savikon tiilitehtaalle ja toinen länteen Perkjärven tykistöleirille, joka nimestään huolimatta sijaitsi Uudenkirkon puolella Kaukjärvellä. Monet aseman seudun asukkaat kävivät töissä Viipurissa. Perkoisenjärven rannoilla oli paljon huviloita.

Ensimmäisen koulun Perkjärven asemalle perusti rautatiehallitus, mutta tähän kouluun ei otettu muita kuin rautatieläisten lapsia. Kunnallinen koulu taajamaan perustettiin vuonna 1910 Viipurin läänin kuvernöörin päätöksen perusteella.Tätä ennen Perkjärven asemanseutu oli kuulunut Perkjärven kylän koulupiirin. Perkjärven aseman koulu toimi aluksi vuokrahuoneissa, kunnes sille valmistui oma koulutalo vuonna 1912. Vuoden 1921 oppivelvollisuuslain jälkeen rautatiehallitus luovutti koulunsa Muolaan kunnalle ja tämän jälkeen kunnalla oli kaksi koulurakennusta, joissa toimi yksi alakoulun opettaja ja kaksi yläkoulun opettajaa. Rautatienkoulu tuhoutui talvisodassa, mutta toinen koulu säilyi.

Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan.

Kuva: lähde Forssan museo. Perkjärven asema. Juna saapuu Pietarista v. 1913.

Projekti perustettu 6.1.2019 / Mirja Mappes