Please wait.
loading...
Muolaan (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Muolaan ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin ). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin . Rekisteröydy myös Karjalankannak...
Monisikiöraskaudella eli monikkoraskaudella tarkoitetaan raskautta, jossa raskaana oleva nainen kantaa kohdussaan useampaa kuin yhtä sikiötä kerralla, yleensä kahta sikiötä eli kaksosia. Monisikiöraskauden syntyyn vaikuttavat monet eri seikat mm. aiemmin suvussa ilmenneet monisikiöraskaudet eli perinnöllisyys, erityisesti äidin puolen suvussa. Niin sanottu Hellinin sääntö kertoo ihmisellä kak...
Suomelle kuuluessaan Ylä-Kuusaa sijaitsi Muolaan pohjoisosassa noin yhdeksän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen. Ylä-Kuusaa oli Muolaan kolmanneksi suurin kylä.Ylä-Kuusaan keskellä oli pieni Määttälän kylä, jonka asutus liittyi Ylä-Kuusaan kyläkeskustaan. Ylä-Kuusaan naapurikyliä olivat lännessä Kangaspelto ja Sudenoja sekä Heinjoen kunnan puolella Koprala, etelässä Paak...
Yleistä Lehikoisista.Vanhimmat tiedot Lehikoisten suvusta ovat vuoden 1541 maakirjassa Vesulahden pitäjän Mälkölän neljänneksen Lehikkolaa isännöi Pekka Lehikoinen. Kyseessä on myöhempi Juvan Kuosmalan kylän nro 4 Lehkola. Talossa oli kolme vähintään 15-vuotiasta miestä sillä talon jousiveroluku oli kolme. Myöhemmin Lehikoisia esiintyy aikakirjoissa Pielisjärvellä, Juuassa ja Ilomantsissa sekä ...
Muolaankylä sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan pohjoisosassa Muolaanjärven pohjoisrannalla noin 13 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta luoteeseen. Muolaankylän naapurikyliä olivat idässä Kangaspelto ja lännessä Hotokka, joiden lisäksi kylän pohjoispuolella oli Kuusaan ja Määttälän metsäpalstoja, jotka erottivat Muolaankylä Heinjoen kunnan Kopralan kylästä.Muolaankylän halk...
Oinalan kylä sijaitsi Muolaanjärven itärannalla noin 10 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Oinalan naapurikyliä olivat pohjoisessa Tervola, idässä Kyyrölä, etelässä Vihola ja lännessä Muolaanjärven toisella puolella Taaperniemi.Oinalan kylän pinta-ala oli vuonna 1936 14,12 neliökilometriä, josta oli peltoa 259 hehtaaria, niittyä 11 hehtaaria ja metsää 1 143 hehtaaria. Kylä...
Hotokka sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan pohjoisosassa Muolaanjärven pohjoisrannalla noin 17 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta luoteeseen. Hotokan naapurikyliä olivat idässä Muolaankylä ja lännessä Ylä-Hotokka, joiden lisäksi kylän pohjoispuolella Kuusaan ja Määttälän metsäpalstoja, jotka erottivat Hotokon Heinjoen kunnan rajasta.Hotokan halki kulki kantatie 63 Viipuri...
Leipäsuo on rautatieasema ja kylä Viipuri–Pietari-radan varrella Karjalankannaksella. Kylän alue muodostuu laajasta lähes 16 000 hehtaarin kokoisesta entisestä Pällilän Kruununpuistosta. Alue on harjujen, soiden, purojen ja jokien halkomaa. Aseman etäisyys Viipurista on 29 km.Leipäsuo oli Muolaan nuorin kylä. Alun perin postitoimipaikan ja aseman nimi oli Galitzina, sitten Äyräpää ja lopulta Le...
Taaperniemi sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan länsiosassa Muolaanjärven rannalla noin 12 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Taaperniemen naapurikyliä olivat etelässä Perkjärvi ja Keskikylään kuuluva Norkkola, idässä Muolaanjärven toisella puolella Oinala ja Vihola sekä lännessä valtion omistama Pällilän kruununpuisto. Taaperniemeen kuului myös erillinen metsäpal...
Ylämaa oli Muolaan Lehtokylän koulupiirin alueella sijainneiden Lehtokylän, Jaarilan, Kallaisten, Heimalan, Selolan, Pihkalan ja Sakkalilan kylien yhteisnimitys. Ylämaa käsitti Muolaan kaakkoisosan Valkjärven ja Kivennavan rajalta. Ylämaan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Karhula, Hanttula ja Telkkälä, Valkjärven puolella idässä Hiiselkä ja Tarpila sekä Kivennavan puolella etelässä...
Vihola sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan keskiosassa Muolaanjärven itärannalla noin 10 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Viholan naapurikyliä olivat pohjoisessa Oinala, idässä Kyyrölä ja Parkkila, etelässä Lavola sekä lännessä Muolaanjärven toisella puolella Taaperniemi ja Keskikylään kuuluneet Norkkola, Jääskelä, Pyykkölä ja Orola. Viholaan kuului myös erillin...
Pölläkkälän taajaväkinen yhdyskunta oli merkittävä sahateollisuuskeskus: Hackmanin Pölläkkälän saha aloitti toimintansa vuonna 1891 ja A. Ahlström Osakeyhtiön Suursaaren saha vuonna 1895. Pölläkkälän taajaväkisessä yhdyskunnassa oli muun muassa Keski-Vuoksen yhteiskoulu (perustettu 1924), kahdeksanpaikkainen sairaala sekä lukuisia kauppa- ja erikoisliikkeitä. Pölläkkälässä toimi vuonna 1921 per...
Harvolan kylä sijaitsi Yskjärven etelärannalla noin viisi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään. Harvolan naapurikyliä olivat idässä Vesikkala, etelässä Soittola ja Ilola ja lännessä Sormula. Nykyisin kylä on asumaton, eikä sillä ole asutusnimeä.Harvolan kylän alue käsitti pohjois-etelä suunnassa pitkämäisen alueen, joka oli noin seitsemän kilometriä pitkä, mutta leveimmillään...
Suomelle kuuluessaan Telkkälä sijaitsi Muolaan itäosassa Valkjärven kunnan rajalla noin kolme kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Telkkälän naapurikyliä olivat etelässä Lehtokylä, lännessä Kirkkojärven toisella puolella Kirkkoranta, Hattula ja Retukylä, pohjoisessa Passila ja Punnus, idässä Himala, Myhkyrilä ja Heimala sekä Valkjärven puolella Pentsilä. Punnuksen ja Passilan ...
Lavolan kokonaispinta-ala vuonna 1936 toimitetun maanmittauksen mukaan on 388,69 hehtaaria, josta peltoa noin 96,45 ha, niittyä 0,34 ha ja metsää 291,86 ha. Kylä sijaitsee aivan Muolaanjärven eteläkärjessä ja rajoittuu siten Lavolanlahteen. Naapurikyliä ovat länsipuolella Perkjärvi, itäpuolella Parkkila, etelässä Ilola Suulajärven rannalla ja pohjoispuolella Vihola. Viipurin kaupunkiin on matka...
Ylämaa oli Muolaan Lehtokylän koulupiirin alueella sijainneiden Lehtokylän, Jaarilan, Kallaisten, Heimalan, Selolan, Pihkalan ja Sakkalilan kylien yhteisnimitys. Ylämaa käsitti Muolaan kaakkoisosan Valkjärven ja Kivennavan rajalta. Ylämaan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Karhula, Hanttula ja Telkkälä, Valkjärven puolella idässä Hiiselkä ja Tarpila sekä Kivennavan puolella etelässä...
Karhulan Suomelle kuuluessa se sijaitsi Muolaan kunnan eteläosassa Kivennavan vastaisella rajalla. Karhulan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Hanttula ja pohjoisessa Jaarila sekä Kivennavan puolella idässä Pihlaistenkylä ja etelässä Rantakylä. Kylän itäosan läpi virtasi Vuotjärven laskujoki Vuotjoki. Vuonna 1936 Karhulan pinta-ala oli 6,02 neliökilometriä, josta oli peltoa 112 hehta...
Peikola oli kylä Muolaan kunnan itäosassa. Peikolan kylän yhteyteen luettiin yleensä myös Passilan kylä. Kylä sijaitsi Kirkkojärven itäpuolella noin kilometrin verran Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Peikolan naapurikyliä olivat pohjoisessa Peippola, idässä Punnus ja Sokiala, etelässä Telkkälä sekä lännessä Kirkkojärven toisella puolella kirkonkylä Kirkkoranta, Turulila ja Kannila. N...
Kannilan kylä sijaitsi Kirkkojärven pohjoispäässä noin kolme kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen. Kannilan naapurikyliä olivat pohjoisessa Ala-Kuusaa ja Peippola, idässä ja etelässä Peikola sekä lännessä Koirala. Nykyisin kylä on asumaton eikä sillä ole venäläistä asutusnimeä.Vuonna 1936 Kannilan kylän pinta-ala oli 3,43 neliökilometriä, josta oli peltoa 127 hehtaaria, ni...
Koirala sijaitsee Muolaan itäosassa aivan kirkonkylän Kirkkorannan pohjoispuolella, jonne oli matkaa noin kaksi kilometriä. Koiralan naapurikyliä olivat lännessä Paakeli, pohjoisessa Ala-Kuusaa ja Peippola, idässä Kannila sekä etelässä Turulila ja Kyyrölä. Vuonna 1936 Koiralan pinta-ala oli 8,85 neliökilometriä, josta oli peltoa 258,02 hehtaaria, niittyä 13,01 hehtaaria ja metsää 612,69 hehtaar...
Suomelle kuuluessaan Punnus sijaitsi Muolaan koillisosassa Äyräpään ja Valkjärven kuntien rajoilla noin kuusi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Punnus oli Muolaan suurin kylä. Punnuksen keskellä, osittain Peikolan rajalla oli pieni Sokialan kylä, jonka asutus liittyi Punnuksen kyläkeskustaan. Punnuksen naapurikyliä Muolaan puolella olivat lännessä Ylä-Kuusaa, Peippola, Peik...
Punnuksen keskellä, osittain Peikolan rajalla oli pieni Sokialan kylä, jonka asutus liittyi Punnuksen kyläkeskustaan. Suomelle kuuluessaan Punnus sijaitsi Muolaan koillisosassa Äyräpään ja Valkjärven kuntien rajoilla noin kuusi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Punnus oli Muolaan suurin kylä.Punnuksen naapurikyliä Muolaan puolella olivat lännessä Ylä-Kuusaa, Peippola, Peiko...
Nurmii oli yhteisnimitys Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylille Muolaan kunnan eteläosassa. Nurmii sijaitsi Yskjärven itärannalla noin viisi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään. Nurmiin naapurikyliä olivat pohjoisessa Pällilä, idässä Hattula, Retukylä ja Lattula sekä etelässä Vesikkala. Nykyisin Nurmiin alueen kylillä ei ole omaa asutusnimeä ja ne ovat pääasiassa asuma...
Peippola oli kylä Muolaan kunnan pohjoisosassa. Kylä sijaitsi Kannilanjoen itäpuolella noin seitsemän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen. Sen naapurikyliä olivat lännessä Kannilanjoen toisella puolella Ala-Kuusaa, pohjoisessa Ylä-Kuusaa, idässä Punnus ja etelässä Peikola, Kannila ja Koirala.Peippolan ja Ylä-Kuusaan rajalla kulki maantie Ylä-Kuusaasta Kantatie 62. Maantie...
Saustala oli yhteisnimitys Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylille Punnusjärven etelärannalla Muolaan kunnan itäosassa. Saustala sijaitsi Valkjärven rajalla noin seitsemän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Saustalan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Himala ja Telkkälä sekä Valkjärven puolella etelässä Pentsilä ja idässä Kuuppola. Saustalan kylistä Saavola ...