Follow Us
Like Us
Please wait.
loading...
Himala on kylä Muolaan kunnan itäosassa. Kylä sijaitsi Punnusjärven länsirannalla noin viisi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Himalan naapurikyliä olivat pohjoisessa Punnus, idässä Saustala sekä etelässä ja lännessä Telkkälä. Nykyisin kylä on asumaton eikä sillä ole venäläistä asutusnimeä. Vuonna 1936 Himalan kylän pinta-ala oli 5,63 neliökilometriä, josta oli peltoa 194...
Muolaan (Karjalankannas) paikkakuntaprojekti Muolaan ja lähialueen sukututkimusprojekti. Rekisteröidy paikkakuntaprojektin lisäksi suurempaan kokonaisuuteen, koko Suomen ja Karjalan sukupuuta rakentavaan Suomi ja Karjala -projektiin , sekä soveltuviin kyläprojekteihin ). Projekteihin liittyminen: kullakin projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin . Rekisteröydy myös Karjalankan...
Pölläkkälän taajaväkinen yhdyskunta oli merkittävä sahateollisuuskeskus: Hackmanin Pölläkkälän saha aloitti toimintansa vuonna 1891 ja A. Ahlström Osakeyhtiön Suursaaren saha vuonna 1895. Pölläkkälän taajaväkisessä yhdyskunnassa oli muun muassa Keski-Vuoksen yhteiskoulu (perustettu 1924), kahdeksanpaikkainen sairaala sekä lukuisia kauppa- ja erikoisliikkeitä. Pölläkkälässä toimi vuonna 1921 per...
Suomelle kuuluessaan Ilola sijaitsi Muolaan eteläosassa Kivennavan ja Kanneljärven vastaisella rajalla noin 13 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta lounaaseen. Sen naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Perkjärvi, pohjoisessa Sormula, koillisessa Harvola ja Soittola, Kivennavan puolella idässä Pamppala ja kaakossa Kaukolempiälä sekä Kanneljärven puolella etelässä Häme. Ilola...
Suomelle kuuluessaan Punnus sijaitsi Muolaan koillisosassa Äyräpään ja Valkjärven kuntien rajoilla noin kuusi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Punnus oli Muolaan suurin kylä. Punnuksen keskellä, osittain Peikolan rajalla oli pieni Sokialan kylä, jonka asutus liittyi Punnuksen kyläkeskustaan. Punnuksen naapurikyliä Muolaan puolella olivat lännessä Ylä-Kuusaa, Peippola, Peik...
Saustala oli yhteisnimitys Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylille Punnusjärven etelärannalla Muolaan kunnan itäosassa. Saustala sijaitsi Valkjärven rajalla noin seitsemän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Saustalan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Himala ja Telkkälä sekä Valkjärven puolella etelässä Pentsilä ja idässä Kuuppola. Saustalan kylistä Saavola ...
Tähän projektiin on tarkoitus liittää profiileja Jatkosodan jälkeen Hämeenläänin Koskelle asutetuista Karjalan siirtolaisista ja heidän jälkeläisistä. Tähän projektiin voidaan liittää myös muiden pitäjien siirtolaisia "odottamaan" oman projektin luomista. Projektiin liitetään profiilit vain niistä henkilöistä jotka ovat asuneet Hl. Koskella. Heidän esivanhemmista pyritään tekemään mahdollisim...
Vuosalmi oli pinta-alaltaan Äyräpään kunnan suurin kylä ja se käsitti Vuoksen muusta Äyräpäästä erottaman kunnan koillisosan. Vuosalmi rajoittui pohjoisessa Vuoksenrannan kuntaan, idässä Vuokselan kuntaan, etelässä Äyräpään kirkonkylään Pölläkkälään ja lännessä Paakkolan kylään. Laajan kylän pinta-ala oli 57,3 km² ja sillä oli pituutta 15 kilometriä. Vuonna 1939 kylässä oli noin 1 000 asukasta....
Sudenoja sijaitsi Muolaan kunnan keskiosassa. Kylästä oli matkaa Kyyrölän kirkonkylään noin neljä kilometriä ja Muolaan kirkonkylään noin kahdeksan kilometriä. Sudenojan naapurikyliä olivat pohjoisessa Kangaspelto ja Ylä-Kuusaa, idässä Paakeli, etelässä Kyyrölä ja lännessä Tervola. Sudenojan halki kulki Viipurista Kivennavalle johtanut kantatie 63, josta kylän keskustassa erkani maantie Valkjär...
Projektin tarkoituksena on koota yhteen muolaalaisten Suomen sisällissodassa vuonna 1918 kuolleiden ja kadonneiden henkilöprofiilit Genissä. Tämä on Muolaan koottu luettelo: sisällissodassa kaatuneet, murhatut, teloitetut, kadonneet ja vankileirillä kuolleet henkilöt Valtioneuvoston ja Kansallisarkiston julkaisema Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokanta: hae henkilöä klikkaamalla tästä ! ...
Yleistä Lehikoisista. Vanhimmat tiedot Lehikoisten suvusta ovat vuoden 1541 maakirjassa Vesulahden pitäjän Mälkölän neljänneksen Lehikkolaa isännöi Pekka Lehikoinen. Kyseessä on myöhempi Juvan Kuosmalan kylän nro 4 Lehkola. Talossa oli kolme vähintään 15-vuotiasta miestä sillä talon jousiveroluku oli kolme. Myöhemmin Lehikoisia esiintyy aikakirjoissa Pielisjärvellä, Juuassa ja Ilomantsissa ...
Suomelle kuuluessaan Telkkälä sijaitsi Muolaan itäosassa Valkjärven kunnan rajalla noin kolme kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Telkkälän naapurikyliä olivat etelässä Lehtokylä, lännessä Kirkkojärven toisella puolella Kirkkoranta, Hattula ja Retukylä, pohjoisessa Passila ja Punnus, idässä Himala, Myhkyrilä ja Heimala sekä Valkjärven puolella Pentsilä. Punnuksen ja Passilan ...
Kylä sijaitsi Yskjärven kaakkoispuolella noin kuusi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään. Vesikkalan naapurikyliä olivat idässä Lehtokylä, etelässä Soittola, lännessä Harvola ja pohjoisessa Heikkilä ja Kurkela. Nykyisin kylä on asumaton, eikä sillä ole asutusnimeä. Vesikkalan kylän itä- ja eteläosat olivat pääasiassa metsää ja suota. Kylän asutus oli keskittynyt kylän pohjo...
Soittola sijaitsi Vuotjärven pohjoisrannalla Kivennavan vastaisella rajalla. Soittolan naapurikyliä Muolaan alueella olivat Hanttula idässä, Vesikkala pohjoisessa, Ilola ja Harvola lännessä sekä Kivennavan puolella Rantakylä ja Pamppala etelässä. Kylän länsipuolelta kulki Kantatie 63 Viipurista Kivennavalle, josta Väärämäen kohdalla erkani Soittolan halki kulkeva maantie Muolaan kirkonkylään ...
Hanttula sijaitsee Vuotjärven pohjoisrannalla Kivennavan vastaisella rajalla. Hanttulan naapurikyliä Muolaan alueella olivat Lehtokylä pohjoisessa, Karhula idässä ja Soittola lännessä sekä Kivennavan puolella Rantakylä etelässä. Nykyisin Hanttulalla ei ole omaa venäläistä asutusnimeä, vaan se kuuluu Karhulan kylään (ven. Волочаевка, Volotštaevka). 1500-luvulla Kivennavan pitäjän nimi oli Hant...
Harvolan kylä sijaitsi Yskjärven etelärannalla noin viisi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään. Harvolan naapurikyliä olivat idässä Vesikkala, etelässä Soittola ja Ilola ja lännessä Sormula. Nykyisin kylä on asumaton, eikä sillä ole asutusnimeä. Harvolan kylän alue käsitti pohjois-etelä suunnassa pitkämäisen alueen, joka oli noin seitsemän kilometriä pitkä, mutta leveimmill...
Kallaisten ja Lehtokylän eteläpuolella oli Ylämaan eteläosan käsittänyt Jaarilan kylä. Jaarilan kautta kulki kylätie Lehtokylästä Pihlaistenkylään ja tästä tiestä erkani Jaarilassa tie Vuotjärven rantakyliin Karhulaan ja Hanttulaan. Jaarila on Ylämaan korkeinta aluetta, jonka korkeimmilta mäiltä näkee aina Muolaan länsiosaan Muolaanjärvelle saakka. Jaarilan kylässä sijaitsi vuonna 1939 40 taloa...
Huom! Projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään kokoajan Projekti perustettu 20.1.2019 / Mirja Mappes JAARILAN TALOT JA ASUKKAAT ENNEN SOTIA 1. Juoseppi Antinpoika Pentsinen , Helena Tahvontytär Iho , Anna Emilia Joosepintytär Pentsinen ja Pentti Johannes Antinpoika Paavilainen 2. Jooseppi Vilhelminpoika Mäkeläinen , Amanda Wilhelmintytär Närvänen , Toivo Joosepinpoika Mäkeläinen ...
Monisikiöraskaudella eli monikkoraskaudella tarkoitetaan raskautta, jossa raskaana oleva nainen kantaa kohdussaan useampaa kuin yhtä sikiötä kerralla, yleensä kahta sikiötä eli kaksosia. Monisikiöraskauden syntyyn vaikuttavat monet eri seikat mm. aiemmin suvussa ilmenneet monisikiöraskaudet eli perinnöllisyys, erityisesti äidin puolen suvussa. Niin sanottu Hellinin sääntö kertoo ihmisellä k...
Hattulan koulupiiriin kuuluivat Hattulan eteläpuolella sijainneet Retukylän ja Lattulan pikkukylät. Kylä sijaitsi Kirkkojärven länsirannalla aivan Muolaan kirkonkylän Kirkkorannan eteläpuolella, jonne oli matkaa noin kolme kilometriä. Hattulan naapurikyliä olivat idässä Kirkkojärven toisella puolella Telkkälä, etelässä Retukylä, lännessä Kurkela, Heikkilä, Leirilä ja Pällilä sekä pohjoisessa ki...
Ala-Kuusaa sijaitsi Muolaan pohjoisosassa noin kahdeksan kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen. Ala-Kuusaan naapurikyliä olivat lännessä ja pohjoisessa Ylä-Kuusaa, idässä Peippola ja etelässä Koirala. Vuonna 1936 Ala-Kuusaan pinta-ala oli 7,85 neliökilometriä, josta oli peltoa 305 hehtaaria, niittyä kahdeksan hehtaaria ja metsää 466 hehtaaria. Ala-Kuusaan halki kulki maan...
Mälkölä oli Suomelle kuuluessaan osa Äyräpään kuntaa. Se sijaitsi Äyräpään eteläosassa Muolaan vastaisella rajalla. Mälkölän naapurikyliä olivat pohjoisessa Pölläkkälä ja Kaukila sekä Muolaan puolella Moiniemi. Mälkölän kylä jakaantui kahteen osaan: varsinaiseen Mälkölään ja Salmenkaitajoen varrella sijainneeseen Salo-Mälkölään. Ennen Äyräpään kunnan muodostamista vuonna 1925 Mälkölä kuului Muo...
Hattulan kylä sijaitsee Kirkkojärven länsirannalla aivan Muolaan kirkonkylän Kirkkorannan eteläpuolella, jonne oli matkaa noin kolme kilometriä. Hattulan naapurikyliä olivat idässä Kirkkojärven toisella puolella Telkkälä, etelässä Retukylä, lännessä Kurkela, Heikkilä, Leirilä ja Pällilä sekä pohjoisessa kirkonkylä Kirkkoranta. Hattulan kylän halki kulki Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta Le...
Suomelle kuuluessaan Ylä-Kuusaa sijaitsi Muolaan pohjoisosassa noin yhdeksän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen. Ylä-Kuusaa oli Muolaan kolmanneksi suurin kylä.Ylä-Kuusaan keskellä oli pieni Määttälän kylä, jonka asutus liittyi Ylä-Kuusaan kyläkeskustaan. Ylä-Kuusaan naapurikyliä olivat lännessä Kangaspelto ja Sudenoja sekä Heinjoen kunnan puolella Koprala, etelässä Paak...
Nurmii oli yhteisnimitys Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylille. Nurmii sijaitsi Yskjärven itärannalla noin viisi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään. Nurmiin naapurikyliä olivat pohjoisessa Pällilä, idässä Hattula, Retukylä ja Lattula sekä etelässä Vesikkala. Nykyisin Nurmiin alueen kylillä ei ole omaa asutusnimeä ja ne ovat pääasiassa asumattomia. Pällilän nykyasutus...
Sormula sijaitsi Muolaan eteläosassa noin seitsemän kilometriä kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään. Sen naapurikyliä olivat lännessä Parkkila ja Lavola, etelässä Ilola ja idässä Harvola. Vuonna 1936 Sormulan pinta-ala oli 20,68 neliökilometriä, josta oli peltoa 434 hehtaaria, niittyä 35 hehtaaria ja metsää 1 566 hehtaaria. Sormulan kylän etelä- ja keskiosat olivat pääasiassa metsää ja suota ...
Kaukila sijaitsi Äyräpään kunnan lounaisosassa. Ennen Äyräpään kunnan muodostamista vuonna 1925 Kaukila kuului Muolaan kuntaan. Kaukila oli myös rautatiepysäkki Viipuri–Valkjärvi-radalla. Tämä projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään koko ajan. Projekti perustettu 6.1.2019 / Mirja Mappes
Viipurin itäpuolella olevista Suomen seurakunnista vanhin; mainitaan jo 1300-luvun alkupuolella tai ainakin 1352 nimellä Äyräpää ja kirkon mukaan nimellä Pyhäristi. Viipurin kirkon anneksana vuodesta 1403, Viipurin kymnaasin prebendana 1669-79. Uusikirkko ja Kivennapa ovat erotettu itsenäisiksi emäseurakunniksi jo 1445. Valkjärven kappeli mainitaan 1648, erotettu eri kirkkoherrakunnaksi 1738. H...
Paakkola oli Suomelle kuuluessaan osa Äyräpään kuntaa. Se sijaitsi Äyräpään pohjoisosassa Vuoksen etelärannalla Heinjoen ja Vuoksenrannan kuntien vastaisella rajalla. Paakkolan naapurikyliä Äyräpään alueella olivat idässä Vuosalmi, etelässä Pölläkkälä, Kaukila ja Rahkola. Ennen Äyräpään kunnan muodostamista vuonna 1925 Paakkola kuului Muolaan kuntaan. Suomelle kuuluessaan Paakkolan kylä käsit...
Suomelle kuuluessaan Perkjärvi sijaitsi Muolaan eteläosassa Kanneljärven kunnan rajalla noin 13 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta lounaaseen. Punnuksen naapurikyliä Muolaan puolella olivat lännessä Perkjärven asemakylä, pohjoisessa Taaperniemi sekä Keskikylän muodostaneet Orola, Pyykkölä, Norkkola ja Jääskelä, idässä Lavola ja Ilola sekä etelässä Kanneljärven puolella Harju ja Häm...
Hotokka sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan pohjoisosassa Muolaanjärven pohjoisrannalla noin 17 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta luoteeseen. Hotokan naapurikyliä olivat idässä Muolaankylä ja lännessä Ylä-Hotokka, joiden lisäksi kylän pohjoispuolella Kuusaan ja Määttälän metsäpalstoja, jotka erottivat Hotokon Heinjoen kunnan rajasta. Hotokan halki kulki kantatie 63 Viip...
Vihola sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan keskiosassa Muolaanjärven itärannalla noin 10 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Viholan naapurikyliä olivat pohjoisessa Oinala, idässä Kyyrölä ja Parkkila, etelässä Lavola sekä lännessä Muolaanjärven toisella puolella Taaperniemi ja Keskikylään kuuluneet Norkkola, Jääskelä, Pyykkölä ja Orola. Viholaan kuului myös erillin...
Peikola oli kylä Muolaan kunnan itäosassa. Peikolan kylän yhteyteen luettiin yleensä myös Passilan kylä. Kylä sijaitsi Kirkkojärven itäpuolella noin kilometrin verran Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Peikolan naapurikyliä olivat pohjoisessa Peippola, idässä Punnus ja Sokiala, etelässä Telkkälä sekä lännessä Kirkkojärven toisella puolella kirkonkylä Kirkkoranta, Turulila ja Kannila. N...
Rahkola sijaitsi Äyräpään länsiosassa, kooltaan suuremman Kaukilan kylän välittömässä läheisyydessä ja usein Rahkola luettiinkin osaksi Kaukilaa tai kylistä käytettiin yhteisnimeä, Kaukila-Rahkola. Rahkola rajoittui pohjoisessa Paakkolan kylään, idässä ja etelässä Kaukilan kylään sekä lännessä Heinjoen kuntaan. Nykyisin Rahkolan alue on autio. Rahkola oli aikoinaan erotettu Kaukilan kylästä o...
Lavolan kokonaispinta-ala vuonna 1936 toimitetun maanmittauksen mukaan on 388,69 hehtaaria, josta peltoa noin 96,45 ha, niittyä 0,34 ha ja metsää 291,86 ha. Kylä sijaitsee aivan Muolaanjärven eteläkärjessä ja rajoittuu siten Lavolanlahteen. Naapurikyliä ovat länsipuolella Perkjärvi, itäpuolella Parkkila, etelässä Ilola Suulajärven rannalla ja pohjoispuolella Vihola. Viipurin kaupunkiin on matka...
Muolaankylä sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan pohjoisosassa Muolaanjärven pohjoisrannalla noin 13 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta luoteeseen. Muolaankylän naapurikyliä olivat idässä Kangaspelto ja lännessä Hotokka, joiden lisäksi kylän pohjoispuolella oli Kuusaan ja Määttälän metsäpalstoja, jotka erottivat Muolaankylä Heinjoen kunnan Kopralan kylästä. Muolaankylän h...
Keskikylä oli yhteisnimitys Jääskelän, Norkkolan, Orolan ja Pyykkölän pikkukylille, jotka muodostivat yhtenäisen kyläalueen Muolaan kunnan keskiosassa. Keskikylän naapurikyliä olivat pohjoisessa Taaperniemi, idässä Lavola ja Vihola sekä etelässä ja lännessä Perkjärvi. Kyläkeskus sijaitsi Muolaanjärven eteläpään kaakkoisrannalla noin 12 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Ke...
Kallainen on pieni idyllinen maalaiskylä Lehtokylän koulupiirin itäpuolella, noin kahden kilometrin etäisyydellä Valkjärvelle johtavasta maantiestä. Kylä oli erillään muista kylistä siten, että se ei sijoittunut minkään läpikulkutien varrelle, vaan sinne piti aina "mennä". Kylaän kuului 17 taloa, ja asukasluku oli noin 95 henkilöä. Sijainti oli maastollisesti koulupiirin korkeimpia, 115-120 met...
Huom! Projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään kokoajan. KALLAISTEN KYLÄN ASUKKAAT ENNEN SOTIA Projekti perustettu 8.2.2019 / Mirja Mappes 1. Taipaleen saha Heikki Matinpoika Teerikangas , Maria Vilhelmina Sarin , Josefina Wilhelmina Heikintytär Teerikangas , Rosa Elisabeth Heikintytär Teerikangas , Matti Antinpoika Taipale , Lydi Elina Matintytär Taipale , Rauha Elisabeth Mati...
Kirkkoranta sijaitsee Muolaan itäosassa. Sen naapurikyliä olivat pohjoisessa ja lännessä Turulila, idässä Kirkkojärven toisella puolella Peikola ja Telkkälä sekä etelässä Hattula ja Pällilä. Kylästä johti maantiet Pällilän kautta Kyyrölään kantatie 63, Lehtokylään sekä Kuusaan kautta kantatie 62 ja Äyräpään kirkonkylään Pölläkkälään. Vuonna 1936 Kirkkorannan pinta-ala oli kolme neliökilometriä,...
Koirala sijaitsee Muolaan itäosassa aivan kirkonkylän Kirkkorannan pohjoispuolella, jonne oli matkaa noin kaksi kilometriä. Koiralan naapurikyliä olivat lännessä Paakeli, pohjoisessa Ala-Kuusaa ja Peippola, idässä Kannila sekä etelässä Turulila ja Kyyrölä. Vuonna 1936 Koiralan pinta-ala oli 8,85 neliökilometriä, josta oli peltoa 258,02 hehtaaria, niittyä 13,01 hehtaaria ja metsää 612,69 hehtaar...
Peikola oli kylä Muolaan kunnan itäosassa. Peikolan kylän yhteyteen luettiin yleensä myös Passilan kylä. Kylä sijaitsi Kirkkojärven itäpuolella noin kilometrin verran Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Peikolan naapurikyliä olivat pohjoisessa Peippola, idässä Punnus ja Sokiala, etelässä Telkkälä sekä lännessä Kirkkojärven toisella puolella kirkonkylä Kirkkoranta, Turulila ja Kannila. N...
Nurmii oli yhteisnimitys Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylille Muolaan kunnan eteläosassa. Nurmii sijaitsi Yskjärven itärannalla noin viisi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään. Nurmiin naapurikyliä olivat pohjoisessa Pällilä, idässä Hattula, Retukylä ja Lattula sekä etelässä Vesikkala. Nykyisin Nurmiin alueen kylillä ei ole omaa asutusnimeä ja ne ovat pääasiassa asuma...
Kylä sijaitsee Perkoisenjärven itäpuolella Pietari–Viipuri-radan varrella olevan Perkjärven rautatieaseman ympärillä. Suomelle kuuluessaan Perkjärven asemakylä sijaitsi Muolaan lounaisosassa Kanneljärven ja Uudenkirkon kuntien rajojen läheisyydessä, joista sen erotti Valtion omistama Pällilän kruununpuisto. Matkaa Muolaan kirkonkylään Kirkkorantaan oli noin 16 kilometriä. Idässä Perkjärven as...
Oinalan kylä sijaitsi Muolaanjärven itärannalla noin 10 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Oinalan naapurikyliä olivat pohjoisessa Tervola, idässä Kyyrölä, etelässä Vihola ja lännessä Muolaanjärven toisella puolella Taaperniemi. Oinalan kylän pinta-ala oli vuonna 1936 14,12 neliökilometriä, josta oli peltoa 259 hehtaaria, niittyä 11 hehtaaria ja metsää 1 143 hehtaaria. K...
Lattulan pikkukylä sijaitsi Hattulan kylän eteläpuolella ja kuului Hattulan koulupiiriin. Kylä sijaitsi Kirkkojärven länsirannalla aivan Muolaan kirkonkylän Kirkkorannan eteläpuolella, jonne oli matkaa noin kolme kilometriä. Hattulan naapurikyliä olivat idässä Kirkkojärven toisella puolella Telkkälä, etelässä Retukylä, lännessä Kurkela, Heikkilä, Leirilä ja Pällilä sekä pohjoisessa kirkonkylä...
Karhulan Suomelle kuuluessa se sijaitsi Muolaan kunnan eteläosassa Kivennavan vastaisella rajalla. Karhulan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Hanttula ja pohjoisessa Jaarila sekä Kivennavan puolella idässä Pihlaistenkylä ja etelässä Rantakylä. Kylän itäosan läpi virtasi Vuotjärven laskujoki Vuotjoki. Vuonna 1936 Karhulan pinta-ala oli 6,02 neliökilometriä, josta oli peltoa 112 hehta...
Kylä sijaitsi Muolaanjärven luoteisrannalla noin 20 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen ja noin 35 kilometriä Viipurista kaakkoon. Ylä-Hotokan naapurikyliä olivat idässä Hotokka ja lännessä Leipäsuo. Lisäksi kylä rajoittui etelässä Valtion omistamaan Pällilän kruununpuistoon ja pohjoisessa kylän erotti naapurikunnan Heinjoen rajasta Määttälän kylän ulkopalsta. Ylä-Hotokan ...
Kylä sijaitsi Kirkkojärven länsirannalla aivan Muolaan kirkonkylän Kirkkorannan pohjoispuolella, jonne oli matkaa vain noin kilometri.Turulilan naapurikyliä olivat lännessä ja pohjoisessa Koirala, idässä Kirkkojärven toisella puolella Peikola, etelässä Kirkkoranta ja Pällilä. Nykyisin Turulilan alueella ei juurikaan ole asutusta, eikä sillä ei ole venäläistä asutusnimeä. Turulila sijaitsi Muo...
Kylä sijaitsi Muolaanjärven itärannalla noin 11 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Tervolan naapurikyliä olivat pohjoisessa Kangaspelto, idässä Sudenoja ja Kyyrölä sekä etelässä Oinala. Nykyisin kylä on asumaton eikä sillä ole venäläistä asutusnimeä. Tervolan kylän pinta-ala oli vuonna 1936 4,81 neliökilometriä, josta oli peltoa 76 hehtaaria, niittyä 0,4 hehtaaria ja met...
Taaperniemi sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan länsiosassa Muolaanjärven rannalla noin 12 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Taaperniemen naapurikyliä olivat etelässä Perkjärvi ja Keskikylään kuuluva Norkkola, idässä Muolaanjärven toisella puolella Oinala ja Vihola sekä lännessä valtion omistama Pällilän kruununpuisto. Taaperniemeen kuului myös erillinen metsäpal...
Punnuksen keskellä, osittain Peikolan rajalla oli pieni Sokialan kylä, jonka asutus liittyi Punnuksen kyläkeskustaan. Suomelle kuuluessaan Punnus sijaitsi Muolaan koillisosassa Äyräpään ja Valkjärven kuntien rajoilla noin kuusi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Punnus oli Muolaan suurin kylä. Punnuksen naapurikyliä Muolaan puolella olivat lännessä Ylä-Kuusaa, Peippola, Pe...
Ylämaa oli Muolaan Lehtokylän koulupiirin alueella sijainneiden Lehtokylän, Jaarilan, Kallaisten, Heimalan, Selolan, Pihkalan ja Sakkalilan kylien yhteisnimitys. Ylämaa käsitti Muolaan kaakkoisosan Valkjärven ja Kivennavan rajalta. Ylämaan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Karhula, Hanttula ja Telkkälä, Valkjärven puolella idässä Hiiselkä ja Tarpila sekä Kivennavan puolella etelässä...
Ylämaa oli Muolaan Lehtokylän koulupiirin alueella sijainneiden Lehtokylän, Jaarilan, Kallaisten, Heimalan, Selolan, Pihkalan ja Sakkalilan kylien yhteisnimitys. Ylämaa käsitti Muolaan kaakkoisosan Valkjärven ja Kivennavan rajalta. Ylämaan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Karhula, Hanttula ja Telkkälä, Valkjärven puolella idässä Hiiselkä ja Tarpila sekä Kivennavan puolella etelässä...
Saustala oli yhteisnimitys Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylille. Saustala sijaitsi Valkjärven rajalla noin seitsemän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Saustalan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Himala ja Telkkälä sekä Valkjärven puolella etelässä Pentsilä ja idässä Kuuppola. Saustalan kylistä Saavola käsitti Punnusjärven ranta-alueen, Myhkyrilä Telkk...
Suomeen kuuluessaan Pällilä sijaitsi Muolaan keskiosassa aivan kirkonkylän Kirkkorannan eteläpuolella, jonne oli matkaa noin kaksi kilometriä. Pällilän naapurikyliä olivat lännessä Kyyrölä, etelässä Leirilä, idässä Hattula ja pohjoisessa Kirkkoranta ja Turulila. Pällilän pohjoisosan kautta kulki maantie Kyyrölästä Muolaan kirkonkylään. Pällilän hovin kohdalla tästä maantiestä erkani kylätie e...
Ylämaa oli Muolaan Lehtokylän koulupiirin alueella sijainneiden Lehtokylän, Jaarilan, Kallaisten, Heimalan, Selolan, Pihkalan ja Sakkalilan kylien yhteisnimitys. Ylämaa käsitti Muolaan kaakkoisosan Valkjärven ja Kivennavan rajalta. Ylämaan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Karhula, Hanttula ja Telkkälä, Valkjärven puolella idässä Hiiselkä ja Tarpila sekä Kivennavan puolella etelässä...
Ala-Kuusaan koulupiirin kuului pieni Paakelin kylä, jonka pinta-ala oli noin yksi neliökilometri, josta oli peltoa 50 hehtaaria, niittyä kolme hehtaaria ja metsää 52 hehtaaria. Suomelle kuuluessaan Ala-Kuusaa sijaitsi Muolaan pohjoisosassa noin kahdeksan kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen. Ala-Kuusaan naapurikyliä olivat lännessä ja pohjoisessa Ylä-Kuusaa, idässä Peippol...
Keskikylä oli yhteisnimitys Jääskelän, Norkkolan, Orolan ja Pyykkölän pikkukylille, jotka muodostivat yhtenäisen kyläalueen Muolaan kunnan keskiosassa. Keskikylän naapurikyliä olivat pohjoisessa Taaperniemi, idässä Lavola ja Vihola sekä etelässä ja lännessä Perkjärvi. Kyläkeskus sijaitsi Muolaanjärven eteläpään kaakkoisrannalla noin 12 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Ke...
Keskikylä oli yhteisnimitys Jääskelän, Norkkolan, Orolan ja Pyykkölän pikkukylille, jotka muodostivat yhtenäisen kyläalueen Muolaan kunnan keskiosassa. Keskikylän naapurikyliä olivat pohjoisessa Taaperniemi, idässä Lavola ja Vihola sekä etelässä ja lännessä Perkjärvi. Kyläkeskus sijaitsi Muolaanjärven eteläpään kaakkoisrannalla noin 12 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Ke...
Määttälän kylä sijaitsi Muolaan pohjoisosassa noin yhdeksän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen. Kylä sijaitsi Ylä-Kuusaan keskellä, jonka asutus liittyi Ylä-Kuusaan kyläkeskustaan. Ylä-Kuusaan naapurikyliä olivat lännessä Kangaspelto ja Sudenoja sekä Heinjoen kunnan puolella Koprala, etelässä Paakeli, Ala-Kuusaa ja Peippola, idässä Punnus ja pohjoisessa Äyräpään kunnan...
Leipäsuo on rautatieasema ja kylä Viipuri–Pietari-radan varrella Karjalankannaksella. Kylän alue muodostuu laajasta lähes 16 000 hehtaarin kokoisesta entisestä Pällilän Kruununpuistosta. Alue on harjujen, soiden, purojen ja jokien halkomaa. Aseman etäisyys Viipurista on 29 km. Leipäsuo oli Muolaan nuorin kylä. Alun perin postitoimipaikan ja aseman nimi oli Galitzina, sitten Äyräpää ja lopulta...
Ylämaa oli Muolaan Lehtokylän koulupiirin alueella sijainneiden Lehtokylän, Jaarilan, Kallaisten, Heimalan, Selolan, Pihkalan ja Sakkalilan kylien yhteisnimitys. Ylämaa käsitti Muolaan kaakkoisosan Valkjärven ja Kivennavan rajalta. Matkaa Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta Lehtokylän koululle oli noin yhdeksän kilometriä. Ylämaan alueen kylistä suurin oli Lehtokylä, jossa sijaitsi kansakoul...
Kannilan kylä sijaitsi Kirkkojärven pohjoispäässä noin kolme kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen. Kannilan naapurikyliä olivat pohjoisessa Ala-Kuusaa ja Peippola, idässä ja etelässä Peikola sekä lännessä Koirala. Nykyisin kylä on asumaton eikä sillä ole venäläistä asutusnimeä. Vuonna 1936 Kannilan kylän pinta-ala oli 3,43 neliökilometriä, josta oli peltoa 127 hehtaaria,...
Keskikylä oli yhteisnimitys Jääskelän, Norkkolan, Orolan ja Pyykkölän pikkukylille, jotka muodostivat yhtenäisen kyläalueen[ Muolaan kunnan keskiosassa. Keskikylän naapurikyliä olivat pohjoisessa Taaperniemi, idässä Lavola ja Vihola sekä etelässä ja lännessä Perkjärvi. Kyläkeskus sijaitsi Muolaanjärven eteläpään kaakkoisrannalla noin 12 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. K...
Nurmii oli yhteisnimitys Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylille Muolaan kunnan eteläosassa. Nurmii sijaitsi Yskjärven itärannalla noin viisi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään. Nurmiin naapurikyliä olivat pohjoisessa Pällilä, idässä Hattula, Retukylä ja Lattula sekä etelässä Vesikkala. Nykyisin Nurmiin alueen kylillä ei ole omaa asutusnimeä ja ne ovat pääasiassa asuma...
Huom! Projekti on keskeneräinen ja sitä päivitetään kokoajan Kun lisäät henkilön profiiliin, niin varmista myös talo missä hän on asunut ja lisää henkilö myös talolistaan. Projekti perustettu 30.12.2019 / Mirja Mappes LEHTOKYLÄN TALOT JA ASUKKAAT ENNEN SOTIA Talot nro 33, 34 ja 35 sijaitsivat Telkkälän kylässä, mutta kuuluivat Lehtokylän koulupiiriin. 1. Matti Yrjönpoika Kuhanen ,...
Kangaspelto sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan pohjoisosassa ja se oli pohjoisin lakkautetun Kyyrölän kylistä. Kylästä oli matkaa Kyyrölän kirkonkylään noin kahdeksan kilometriä ja Muolaan kirkonkylään noin 11 kilometriä. Kangaspellon naapurikyliä olivat idässä Ylä-Kuusaa, etelässä Sudenoja, Kyyrölä ja Tervola sekä lännessä Muolaankylä. Lisäksi kylän pohjoiskärki ulottui Heinjoen Kopr...
Peippola oli kylä Muolaan kunnan pohjoisosassa. Kylä sijaitsi Kannilanjoen itäpuolella noin seitsemän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen. Sen naapurikyliä olivat lännessä Kannilanjoen toisella puolella Ala-Kuusaa, pohjoisessa Ylä-Kuusaa, idässä Punnus ja etelässä Peikola, Kannila ja Koirala. Peippolan ja Ylä-Kuusaan rajalla kulki maantie Ylä-Kuusaasta Kantatie 62. Maan...
Ylämaa oli Muolaan Lehtokylän koulupiirin alueella sijainneiden Lehtokylän, Jaarilan, Kallaisten, Heimalan, Selolan, Pihkalan ja Sakkalilan kylien yhteisnimitys. Ylämaa käsitti Muolaan kaakkoisosan Valkjärven ja Kivennavan rajalta. Ylämaan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Karhula, Hanttula ja Telkkälä, Valkjärven puolella idässä Hiiselkä ja Tarpila sekä Kivennavan puolella etelässä...
Saustala oli yhteisnimitys Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylille Punnusjärven etelärannalla Muolaan kunnan itäosassa. Saustala sijaitsi Valkjärven rajalla noin seitsemän kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään. Saustalan naapurikyliä olivat Muolaan puolella lännessä Himala ja Telkkälä sekä Valkjärven puolella etelässä Pentsilä ja idässä Kuuppola. Saustalan kylistä Saavola ...
Suomelle kuuluessaan Parkkila kuului Kyyrölän kuntaan vuoteen 1934 asti ja tämän jälkeen Muolaan kuntaan. Parkkila sijaitsi Muolaan kunnan keskiosassa Yskjärven länsipuolella ja se oli eteläisin entisen Kyyrölän kunnan kylistä. Kylästä oli matkaa Kyyrölän kirkonkylään noin neljä kilometriä ja Muolaan kirkonkylään noin seitsemän kilometriä. Parkkilan naapurikyliä olivat pohjoisessa Kyyrölä, id...